Korvaus

This page was last updated on: 2023-12-11

Ylityökorvaus

Sekä päivä- että yötyöntekijöiden enimmäistyöaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Työajat voidaan järjestää keskimääräisiksi. Säännöllinen työaika saa olla enintään 40 tuntia viikossa 52 viikon aikana. Tietyillä kuljetus- ja palvelualoilla, mukaan lukien hotellit, huoltoliikkeet, sairaalat, poliisi, tullipalvelut, postipalvelut ja tietoliikenne, enimmäistyöaika lasketaan 2 viikon ajalta (80 tuntia työtä 2 viikossa) tai 3 viikon ajalta (120 tuntia työtä 3 viikossa). Säännölliseen päivittäiseen ja viikoittaiseen työaikaan ei tällöin kohdistu tavanomaisia ​​rajoituksia. Ylityöhön vaaditaan työntekijän suostumus. Jos työntekijän on työskenneltävä normaalin työajan (8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa) ulkopuolella, työnantajan on maksettava ylityöt seuraavasti::

  1. 150 % normaalista palkasta kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta päivässä
  2. 200 % normaalista palkasta, jos työntekijä joutuu tekemään ylitöitä yli 2 tuntia päivässä
  3. 150 % normaalista palkasta ylityötunneista viikkotasolla

Ylityön teettäminen edellyttää, että työntekijä antaa kutakin kertaa varten erikseen siihen suostumuksensa. Laissa säädetään myös ylityön enimmäismäärästä. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Valtakunnallinen työnantajien yhdistys sekä työntekijöiden valtakunnallinen yhdistys saavat sopia tasoittumisjaksosta säännöksistä poiketen. Ylityökorvaus voidaan antaa työntekijöille vapaa-aikana osaksi tai kokonaan. Vapaa-aika on annettava kuuden kuukauden kuluessa lisä- tai ylityön tekemisestä, jollei toisin sovita.

Lähde: Työaikalaki 872/2019, 5–9, 16–21 ja 23 §

Yötyön korvaaminen

Työ, jota tehdään kello 23:n ja 6:n välisenä aikana, on yötyötä. Siitä ole ole säädetty vähimmäiskorvausta. Korvaukset määräytyvät alan työehtosopimuksen mukaan. Työaikalaki määrittelee missä töissä yötyötä saa teettää. Työnantaja voi ilmoittaa työn, joka luonteensa vuoksi suoritetaan lähes yksinomaan yöaikaan, sekä muun teknisen työn, tavallisena yötyönä.

Uusi työaikalaki säädettiin vuonna 2019, ja se tuli voimaan 1. tammikuuta 2020.

Lähde: Työaikalaki 872/2019, 8 §

 

Korvaavat loma / lepopäivät

Ei ole säädöstä, joka velvoittaa antamaan työntekijälle korvaavan loma- tai lepopäivän mikäli työnteko osuu pyhäpäivälle. Työnteijälle voidaan kuitenkin sellainen antaa.

Lähde: Työaikalaki, 20 §

Viikonloppu- ja pyhätyön korvaus

Viikonloppu- ja pyhätyöstä maksetaan korotettu korvaus. Sunnuntaityöstä palkka maksetaan kaksinkertaisena.

Lähde: Työaikalaki, 20 §

Säädökset:

  • Työsopimuslaki, 2001 / Employment Contracts Act, 2001
  • Työaikalaki, 1996 / Working Hours Act, 1996
Loading...