Ammattijärjestöt

Järjestäytymisvapaus

Perustuslain mukaan jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi. Työsopimuslaki säätää, että ketään ei voi pakottaa liittymään ammattiyhdistykseen.

Työnantaja tai tämän edustaja taikka työntekijä, joka estää sen, että 1) työntekijä perustaa luvallisen ammatillisen tai poliittisen yhdistyksen tai käyttää oikeuttaan liittyä tai kuulua sellaiseen tai toimia siinä taikka 2) työntekijät tai heidän ammattijärjestönsä asettavat tai valitsevat työpaikalle luottamusmiehen, luottamusvaltuutetun, työsuojeluvaltuutetun tai henkilöstön edustajan konserniyhteistyössä, on tuomittava työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamisesta sakkoon.

Lähde: 47 luku, 5 §, rikoslaki, 1889

Vapaus solmia työehtosopimus

Työehtosopimuslaki (1946) takaa vapauden solmia työehtosopimuksia. Ammattiliitot ja työnantajat voivat sopia niissä työsuhteen eri ehdoista. 

Kollektiivisten neuvottelujen hallitseva taso Suomessa on kansallinen taso. Muita tärkeitä joskaan ei hallitsevia tasoja ovat alakohtaiset ja yrityskohtaiset neuvottelutasot. Kollektiivisten työsopimusten kattavuustaso on välillä 95-100 %, ja ne ovat laillisesi ja yleisesti sitovia ellei työministeriön asettama komissio toisin päätä. Myös järjestäytymättömien työntekijöiden täytyy noudattaa aloillaan solmittuja kansallisia sopimuksia.

Keskusjärjestöt neuvottelevat tulopoliittisista sopimuksista, joissa määritellään kehykset ammattiyhdistystason sopimukselle koskien palkankorotusten kokoa sekä sosiaali-, eläke- ja koulutusetuuksia. Ammattiyhdistystason kollektiiviset sopimukset määrittävät työsuhteen vähimmäisehdot. Näihin kuuluvat palkkaa, työaikaa ja vuosilomia koskevat ehdot.

Vuonna 1966 perustettu Talousneuvosto on kolmikanta-plus -elin helpottamaan yhteistyötä hallituksen, Suomen Pankin ja merkittävimpien eturyhmien välilä. Neuvosto toimii keskustelufoorumina hallituksen, työmarkkinaosapuolten ja Suomen Pankin välillä talouspoliittisia päätöksiä koskien. Talousneuvostossa käsiteltävät asiat liittyvät seuraaviin aihealueisiin: Muutokset Suomen taloudellisessa ympäristössä ja siitä seuraavat haasteet ja vaikeudet sopeutua niihin; kansallisten taloudellisten resurssien tehokas käyttö ja keskipitkän ja pitkän aikavälin kilpailukyvyn varmistaminen; kavu- ja työllisyyspolitiikka lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä; julkinen sektori ja hyvinvoinnin jakautuminen. Neuvostossa on 19 jäsentä, joista 10 jäsentä ovat hallituksesta ja 3 jäsentä työnantajajärjestöistä, työntekijäjärjestöistä ja muista eturyhmistä kustakin.  Neuvoston toimikausi on neljä (4) vuotta, ja kausi on kerran uusittavissa.

Lakko-oikeus

Lakko-oikeutta ei ole erityisesti taattu Suomen työlainsäädännössä. Järjestäyytmisvapaus kuitenkin sisältää oikeuden työehtoneuvotteluihin sekä työtaistelutoimiin, lakkoon ja työsulkuun. Niitä säätelevät työehtosopimuslaki (1946) sekä laki työriitojen sovittelusta (1962), joissa määrätään työnseisausten ilmoitusajoista sekä lykkäyksistä.