Sopimukset ja irtisanomiset

Kirjalliset työsopimukset

Työsopimus voi olla suullinen, kirjallinen, sähköinen. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina.

Mikäli suullisesti sovitty työsuhde kestää yli kuukauden, työnantajan on annettava kirjallinen asiakirja työsuhteen ehdoista palkkakauden sisällä. Sen tulee sisältää ainakin: 1) työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka; 2) työnteon alkamisajankohta; 3) määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste; 4) koeaika; 5) työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa; 6) työntekijän pääasialliset työtehtävät; 7) työhön sovellettava työehtosopimus; 8) palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi; 9) säännöllinen työaika; 10) vuosiloman määräytyminen; 11) irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste; 12) vähintään kuukauden kestävässä ulkomaantyössä työn kesto, valuutta, jossa rahapalkka maksetaan, ulkomailla suoritettavat rahalliset korvaukset ja luontoisedut sekä työntekijän kotiuttamisen ehdot (Työaikalaki, luku 2, §4).

Määräaikaiset työsuhteet

Suomen laki kieltää määräaikaisten  työsuhteiden käytön luonteeltaan pysyvissä töissä. Määräaikaiselle työsuhteelle ei ole määrättyä enimmäiskestoa. Laki kuitenkin määrää, että määräaikaisuuksien ketjuttaminen ilman syytä tulkitaan toistaiseksi voimassaolevaksi työsuhteeksi.

Viittä vuotta pidemmäksi määräajaksi tehty työsopimus on viiden vuoden kuluttua sopimuksen tekemisestä irtisanottavissa samoin perustein ja menettelytavoin kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus.

Työnantajalle annetaan oikeus määräaikaisen, enintään 12 kuukauden mittaisen sopimuksen solmimiseen uuden työntekijän kanssa, mikäli työtekijä on ollut yhtäjaksoisesti työtön edeltävien kahdentoista kuukauden ajan. Tätä sopimusta varten työnantajan ei tarvitse esittää mitään perusteluja.

Lähde: 01 luvun 3 §; Luvun 06 §: n mukainen työsopimuslain mukainen

Koeaika

Koeajan enimmäispituus on yleensä neljä kuukautta. Jos työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, koeaika saadaan sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi.

Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on määräys koeajasta, työnantajan on ilmoitettava tämän määräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa.

Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa epäasiallisilla perusteilla.

Työlainsäädännön uudistusten mukaan, jotka ovat voimassa alkaen tammikuusta 2017, koeajan enimmäiskesto pitenee neljästä (4) kuuteen (6) kuukauteen. Koeaikaa voidaan pidentää sairaudesta tai perhevapaista johtuvien poissaolojen vuoksi.

(Työaikalaki, luku 4, §1)