Korvaus

This page was last updated on: 2020-07-12

Ylityökorvaus

Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa sekä yö- että päivätyössä. Viikottainen työaika voidaan järjestää myös keskimäärin 40 tunniksi enintään 52 viikon ajanjakson aikana.

Eräillä aloilla säännöllinen työaika saadaan kuitenkin järjestää niin, että se on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia. Näitä aloja ovat esimerkiksi työ poliisi-, tulli-, posti-, tele-, puhelin- ja radiolaitoksissa sekä sairaaloissa, terveyskeskuksissa, koko vuorokauden toimivissa lasten päiväkodeissa, kesäsiirtoloissa, huolto- ja muissa vastaavissa laitoksissa ja vankiloissa. Aloja on muitakin, ne on lueteltu työaikalaissa.

Ylityöhön vaaditaan työntekijän suostumus. Mikäli työaika ylittää tavanomaisen, siitä on maksettava ylityökorvaus. Viikottaisen työajan ylityttyä on kahdelta ensimmäiseltä keskimääräiseltä ylityötunnilta on maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Laki määrittelee ylärajat ylityölle. Sitä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Paikallisella sopimuksella näitä rajoja voidaan nostaa vielä 80 tunnilla vuodessa.

Ylityö voidaan korvata myös vapaana. Vapaa-aika on annettava kuuden kuukauden kuluessa lisä- tai ylityön tekemisestä, jollei toisin sovita. Työnantajan ja työntekijän on pyrittävä sopimaan vapaa-ajan ajankohdasta. Jos siitä ei voida sopia, työnantaja määrää ajankohdan, jollei työntekijä vaadi korvauksen suorittamista rahassa.

Ylityön teettäminen edellyttää, että työntekijä antaa kutakin kertaa varten erikseen siihen suostumuksensa. Laissa säädetään myös ylityön enimmäismäärästä. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Valtakunnallinen työnantajien yhdistys sekä työntekijöiden valtakunnallinen yhdistys saavat sopia tasoittumisjaksosta säännöksistä poiketen. Ylityökorvaus voidaan antaa työntekijöille vapaa-aikana osaksi tai kokonaan. Vapaa-aika on annettava kuuden kuukauden kuluessa lisä- tai ylityön tekemisestä, jollei toisin sovita.

Lähde: Työaikalaki 872/2019, 5–9, 16–21 ja 23 §

 

Yötyön korvaaminen

Työ, jota tehdään kello 23:n ja 6:n välisenä aikana, on yötyötä. Siitä ole ole säädetty vähimmäiskorvausta. Korvaukset määräytyvät alan työehtosopimuksen mukaan. Työaikalaki määrittelee missä töissä yötyötä saa teettää. Työnantaja voi ilmoittaa työn, joka luonteensa vuoksi suoritetaan lähes yksinomaan yöaikaan, sekä muun teknisen työn, tavallisena yötyönä.

Uusi työaikalaki säädettiin vuonna 2019, ja se tuli voimaan 1. tammikuuta 2020.

Lähde: Työaikalaki 872/2019, 8 §

 

Korvaavat loma / lepopäivät

Ei ole säädöstä, joka velvoittaa antamaan työntekijälle korvaavan loma- tai lepopäivän mikäli työnteko osuu pyhäpäivälle. Työnteijälle voidaan kuitenkin sellainen antaa.

Lähde: Työaikalaki, 20 §

Viikonloppu- ja pyhätyön korvaus

Viikonloppu- ja pyhätyöstä maksetaan korotettu korvaus. Sunnuntaityöstä palkka maksetaan kaksinkertaisena.

Lähde: Työaikalaki, 20 §

Säädökset:

  • Työsopimuslaki, 2001 / Employment Contracts Act, 2001
  • Työaikalaki, 1996 / Working Hours Act, 1996
loading...
Loading...