Allekirjoituspöytäkirja ammattikorkeakouluja koskevasta työehtosopimuksesta.

Allekirjoittaneet järjestöt ovat tällä allekirjoituspöytäkirjalla sopineet Sivistysala ry:n jäseninä olevien ammattikorkeakoulujen työntekijöiden työehtoja ja palkkausta koskevasta työehtosopimuksesta seuraavin ehdoin:

1.VOIMASSAOLO

Työehtosopimus tulee voimaan 1.4.2024. Työehtosopimus on voimassa 31.3.2026 saakka jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuutta viikkoa ennen sen päättymistä ole kumpikaan sopijapuolista kirjallisesti irtisanonut.

Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2025 palkankorotuksista 14.2.2025 mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään 30.4.2025. Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimitettava toiselle sopimusosapuolelle kirjallisesti viimeistään 19.3.2025.

Työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman osapuolen toimesta on kirjallisesti todettu päättyneiksi.

2.PALKANTARKISTUKSET

2.1.Palkantarkistus vuonna 2024

Palkkoja korotetaan seuraavasti:

Yleiskorotus (asiantuntija- ja tukihenkilöstö ja opetushenkilöstö)

1.5.2024: 2,7 %

Yleiskorotuksella korotetaan henkilökohtaisia palkkoja ja taulukkopalkkoja sekä euromääräisiä lisiä ja palkkioita.

Paikallinen erä (asiantuntija- ja tukihenkilöstö ja opetushenkilöstö)

1.5.2024: 0,4 %

Paikallinen erä käytetään paikallisesti työnantajan päättämällä tavalla työn vaa-tivuuden tai työssä suoriutumisen perusteella. Ennen erän jakamista työnantajan on kuultava luottamusmiehiä erän käytön perusteista. Paikallinen erä on mak-settava viimeistään syyskuun 2024 palkanmaksun yhteydessä ja se maksetaan takautuvasti 1.5.2024 lukien niille, joilla palkka on maksussa syyskuussa. Takautuvalle erälle ei makseta korkoa.

Paikallisen erän suuruus lasketaan erikseen kummankin henkilöstöryhmän palkkasummasta.

Paikallisen erän suuruus määräytyy helmikuun 2024 palkkasumman mukaan.

2.2. Palkantarkistus vuonna 2025 (1.5.2025-31.3.2026)

Vuoden 2025 palkantarkistuksista sovitaan osapuolten välillä 14.2.2025 mennessä. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2025 palkankorotuksista, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään 30.4.2025.

Ammattikorkeakouluissa on mahdollista sopia (osapuolten 14.2.2025 mennessä sopimasta poiketen) vuoden 2025 palkantarkistuksista paikallisesti korotusten maksuajankohdista ja/tai yleiskorotuksen ja paikallisen erän suhteesta (liittotasolla sovittua korotuksen yhteismäärää ei voida kuitenkaan alittaa). Palkantarkistuksia koskeva paikallinen sopimus on tehtävä kirjallisesti 31.3.2025 mennessä.

3.AMMATTIKORKEAKOULUJA KOSKEVAT TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Ammattikorkeakouluja koskevat työehtosopimuksen määräykset (luvut 1-10) ovat tämän allekirjoituspöytäkirjan liitteenä.

4.MUUT MÄÄRÄYKSET

Työehtosopimuksen paikallisen luottamusmies- ja työsuojelutoiminnan käynni-tämiseksi heti sopimuskauden alkaessa osapuolet ovat sopineet alla olevat määräykset.

4.1.Luottamusmieskoulutusten ja työsuojelukoulutuksien hyväksyminen:

OAJ: Sivista ja OAJ ovat sopineet, että yksityisen opetusalan luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutetun koulutus hyväksytään ammattikorkeakoulujen työehtosopimuksen 9 luvun mukaiseksi koulutukseksi 1.4.-31.12.2024 väliseltä ajalta.

YTN: YTN toimittaa Sivistalle luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja koskevat koulutukset siten kuin 9 luvussa on sovittu. Sivista tarkastaa ja hyväksyy koulutukset 1.4.-31.12.2024 väliselle ajalle em. luvun edellytysten täyttyessä kahden viikon kuluessa siitä, kun YTN on toimittanut koulutuksia koskevat esitykset.

Neuvotteluosapuolet suosittelevat, että 9 luvussa vaadituista ilmoitusajoista kou-lutuksiin joustetaan huhtikuun aikana.

4.2.Sopimuskauden aikana varaluottamusmiesten ja varatyösuojeluvaltuutettujen kouluttamiseksi voidaan käyttää luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöön varattua koulutusaikaa siten, että luottamusmies ja varaluottamusmies /työsuojeluvaltuutettu ja varatyösuojeluvaltuutettu voivat yhdessä käyttää enintään 22 työpäivää vuoden 2024 aikana ja 22 työpäivää vuoden 2025 aikana.

Tähän koulutusten yhteenlaskettuun määrään luetaan myös kohdassa 4.4. neuvotteluosapuolten sopima työehtosopimuksen soveltamiseen liittyvä koulutus.

4.3.YTN:n ja OAJ:n luottamusmiesvaalit voidaan järjestää maaliskuussa 2024 luottamusmiehiä koskevan 8 luvun mukaisesti.

4.4.Sopijaosapuolet järjestävät ammattikorkeakoulujen työehtosopimuksesta yhteistä koulutusta kevään 2024 aikana.

5.TYÖRYHMÄT

5.1.Tilastotyöryhmä

Osapuolet asettavat työehtosopimuskaudeksi tilastotyöryhmän, jonka tehtävänä on hyödyntää palkkatilastotietoja ja kehittää tilastotietojen hyödyntämistä.

5.2.Vuosilomamääräysten kehittäminen

Tarkastellaan sopimuskauden aikana sopimusmääräyksen selventämistä prosenttiperusteisesta vuosilomapalkasta (luku 3, 7 §)

6.JATKUVAN NEUVOTTELUN PERIAATE

Osapuolet neuvottelevat jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti esille tulevista työehtosopimuksen muutostarpeista sopimuskauden aikana.

Osana jatkuvan neuvottelun periaatetta osapuolet sitoutuvat sopimuskauden aikana tarkastelemaan palkkausjärjestelmän nykytilaa ja sen kehittämismahdollisuuksia.

7.SOPIMUKSEN VOIMAANTULO

Tämän allekirjoituspöytäkirjan mukainen työehtosopimus tulee voimaan 1.4.2024.

Helsingissä, 29.2.2024

SIVISTYSALA RY

OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Sivistysala ry:n ja Opetusalan Ammattijärjestön OAJ ry:n sekä Ylemmät Toimihenkilöt

YTN ry:n välinen

TYÖEHTOSOPIMUS

1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

1§ Työehtosopimuksen soveltamisala

Tässä työehtosopimuksessa on sovittu Sivistysala ry:n jäseninä olevien ammattikorkeakoulujen palveluksessa olevien työntekijöiden työehdot.

a)ammattikorkeakoulun toimitusjohtajaan/rehtoriin.

b)sellaisiin ammattikorkeakoulun johtoon kuuluviin työntekijöihin, joilla on itsenäinen ja vastuullinen asema organisaatiossa, ja joiden pääasiallisiin tehtäviin kuuluu työnantajan edustajana toimiminen tämän työehtosopimuksen alaisten työntekijöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä.

c)työaikamääräysten osalta sellaisiin työntekijöihin, joihin ei sovelleta työai-kalakia. Opetushenkilöstöön sovelletaan luvun 6 työaikamääräyksiä

d)opetustyössä tilapäisiä luennoitsijoita.

2§ Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus

1.Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä palkata ja erottaa työntekijöitä.

2.Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3§ Työsuhteen alkaminen

Työsopimus ja työntekijälle annettavat tiedot

1.Työsopimus tulee tehdä kirjallisena ottaen huomioon työsopimuslain 1. luvun 3 §:n ja 2. luvun 4 §:n määräykset.

2.Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä kulloinkin voimassa olevassa työsopimuslaissa mainituin perustein. Jos määräaikainen työsopimus on tehty muutoin kuin edellä mainituin perustein tai määräaikaisia työsopimuksia on ilman pätevää syytä toistuvasti solmittu peräkkäin, pi-detään sopimusta toistaiseksi voimassa olevana työsopimuksena.

3.Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa ketkä toimivat luottamusmiehinä ja heidän yhteystietonsa.

4.Koeajan osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain määräyksiä. Koeaikamääräykset eivät tule osaksi työehtosopimusta.

4§ Työsuhteen päättyminen ja lomauttaminen

Irtisanomisajat ja –menettely

1.Ellei tässä työehtosopimuksessa ole toisin sovittu, noudatetaan työnantajan irtisanoessa työsopimuksen alla mainittuja, työsuhteen keskeytymättömästä kestoajasta riippuvia irtisanomisaikoja:

– 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden

– 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään 4 vuotta

– 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta, mutta enintään 8 vuotta

– 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta

– 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen on irtisanomisaika, ellei tässä työehtosopimuksessa ole toisin sovittu, seuraava:

– 14 pv, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta

– 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta

Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

2.Jos toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu työntekijä päättää työsuhteensa irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Tämä ei koske niitä tapauksia, joissa työntekijällä lain tai tämän sopimuksen mukaan on oikeus purkaa työsopimus tai muutoin lopettaa työsuhde ilman irtisanomisaikaa.

Lomauttaminen

3.Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lo-mauttaa 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen.

5§ Palkat

Palkan maksaminen

1.Palkkaperusteista, palkasta ja sen maksamisesta on sovittu palkkausta koskevissa luvuissa.

2.Palkka maksetaan työntekijän osoittamalle pankkitilille, jossa sen tulee erääntymispäivänä olla työntekijän käytettävissä. Palkka voidaan maksaa käteisenä vain pakottavista syistä.

Jos työntekijän palkka erääntyy sellaisena päivänä, jolloin pankit pidetään suljettuina, erääntymispäivänä pidetään lähinnä edeltävää arkipäivää.

Sellaiset lisät, jotka määräytyvät laskentakautena tehdyn työn mukaan, maksetaan viimeistään laskentakautta seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.

3.Jos työntekijällä on työsuhteeseen tullessaan kokemuslisään oikeuttavaa työkokemusta, myönnetään kokemuslisä heti työsuhteen alusta. Uudet kokemuslisät maksetaan oikeuden saavuttamista seuraavan kuukauden alusta.

Päiväpalkka ja osa-aikatyöntekijän palkka

4.Päiväpalkkaa kuukausipalkasta laskettaessa käytetään jakajana kunkin kuukauden kalenteripäivien lukumäärää.

5.Osa-aikatyötä tekevän työntekijän palkka määräytyy sovitun työajan ja työehtosopimuksen mukaisen enimmäistyöajan suhteessa.

6§ Matkakustannukset ja päivärahat

Työntekijälle, joka matkustaa työnantajan määräyksestä, korvataan syntyneet matkakustannukset noudattaen verohallinnon kulloinkin voimassa olevaa päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksista.

Työmatka tulee suorittaa edullisinta käytettävissä olevaa kulkuneuvoa ja kulkutapaa käyttäen.

7§ Työasu ja suojavaate

Mikäli työnantaja tai työ edellyttää, että työntekijä käyttää työssään tietynlaista asua, suojavaatetta tai jalkineita, työnantaja hankkii ja huoltaa ne.

8§ Työsuojeluvaltuutetun palkkio ja työstä vapautus

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojeluvaltuutetun palkkiota seuraavasti:

Palkkio 1.4.2024 alkaen:

 

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan hänen työaikansa ulkopuolella (esim. kokoukset ja tarkastukset) tehdystä työstä säännöllisen työajan palkka.

Työsuojeluvaltuutettu on vapautettava säännöllisistä työtehtävistään työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten vähintään 60 tunniksi kalenterivuodessa. Paikallisesti voidaan sopia suuremmasta vapautuksen määrästä.

9§ Koulutus

1.Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta työntekijälle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

2.Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaikkakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteistyöelimessä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 9 §:n 1 kohdan mukainen koulutus.

10§ Kokoontuminen työpaikalla

Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan allekirjoittajajärjestön re-kisteröidyllä alayhdistyksellä tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulko-puolella järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyk-sistä seuraavin edellytyksin:

a.Kokouksen pitämisestä työpaikalla ja käytännön järjestelyistä on sovittava työnantajan kanssa etukäteen.

b.Kokouksen järjestyksestä ja kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokouksen järjestävä järjestö ja järjestäjä.

c.rekisteröidyn alayhdistyksen tai vastaavan luottamushenkilön tulee olla kokouksessa paikalla.

d.Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan allekirjoittajajärjestön ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

Työntekijäliiton ja 1. momentissa mainitun alayhdistyksen tai vastaavan ilmoituksia ja tiedotuksia saadaan työpaikalla kiinnittää sitä varten asetetulle ilmoitustaululle.

11§ Keskusjärjestösopimukset

Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia voimassa olevia keskusjärjestösopimuksia:

– Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla

– Ryhmähenkivakuutussopimus

Jos näihin sopimuksiin tehdään muutoksia, on muutosten voimaansaattamisesta neuvoteltava erikseen.

12§ Jäsenmaksujen periminen

Työnantaja perii työntekijän antamalla valtuutuksella allekirjoittajajärjestöjen jäsenmaksut palkanmaksun yhteydessä ja tilittää ne liiton ilmoittamalle pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.

Työntekijälle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

13§ Erimielisyyksien ratkaiseminen ja hyvityssakko

1.Työehtosopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskeva erimielisyys pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan esihenkilön ja asianomaisen työntekijän kesken.

2.Mikäli asia jää edelleen erimieliseksi, toinen osapuoli voi pyytää erimieli-syyden käsittelemistä työnantajan ja luottamusmiehen välillä (paikallis-neuvottelu).

Jos asianomainen allekirjoittajajärjestöön järjestäytynyt työntekijä kuuluu asiantuntija- ja tukihenkilöstöön, edustaa häntä YTN:n luottamusmies.

Jos asianomainen allekirjoittajajärjestöön järjestäytynyt työntekijä kuuluu opetushenkilöstöön, edustaa häntä OAJ:n luottamusmies.

Neuvottelut tulee aloittaa kahden viikon kuluessa, ellei toisin sovita

Mikäli paikallisneuvottelut jäävät erimielisiksi ja toinen osapuoli haluaa saattaa asian liittojen välillä käsiteltäväksi, on asiasta laadittava erimielisyysmuistio.

3.Liittojen väliset neuvottelut tulee aloittaa kolmen viikon kuluessa siitä, kun allekirjoittajajärjestö on asiasta ilmoittanut, ellei asiasta toisin sovita. Ellei liittojen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä, laaditaan asiasta pöytäkirja. Liittojen välillä erimieliseksi jäänyt asia voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

4.Työehtosopimuslain (436/1946) 7–9 §:ien mukaisen ammattikorkeakoululle ja paikalliselle ammattiyhdistykselle tuomittavan hyvityssakon enimmäismäärä on 2 590 euroa.

14§ Voimassaolevat etuudet

Tämä työehtosopimus ei koske sellaisia työnantajan ja työntekijän väli-seen sopimukseen tai työnantajan yksipuoliseen päätökseen perustuvia etuisuuksia, jotka eivät perustu tai ole perustuneet työehto- tai toimiehto-sopimukseen.

15§ Työrauhavelvoite

Kaikki tähän työehtosopimukseen tai sen yksittäiseen määräykseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä.

16§ Sopimuksen voimassaolo

1.Tämä työehtosopimus on voimassa allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuutta viikkoa ennen sen päättymistä ole kumpikaan sopijapuolista kirjallisesti irtisanonut.

2.Työehtosopimuksen irtisanojan on irtisanomisen yhteydessä jätettävä muutosesityksiä koskeva muistio toiselle sopijapuolelle.

3.Työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman osa-puolen toimesta on kirjallisesti todettu päättyneiksi.

2 LUKU ASIANTUNTIJA- JA TUKIHENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

1§ Soveltamisala

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan asiantuntija- ja tukihenkilöstöön.

2§ Säännöllinen työaika

1.Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa ja enintään 36 tuntia 15 minuuttia viikossa.

2.Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on keskimäärin enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja yövuorossa enintään 10 tuntia ja enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa.

Soveltamisohje:

Työaika voidaan toteuttaa erilaisilla työaikajärjestelyillä vapaa-aikahyvitysjärjestelmän kaltaisesti niin, että vuorokautinen työaika voi vaihdella tuntimäärältään viikon eri työpäivinä tai tasoittumisjakson puitteissa työaika voidaan järjestää niin, että työntekijällä on mahdollisuus pidempään yhdenjaksoiseen vapaaseen.

3.Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan 1. kohdan mukaisissa tehtävissä tilapäisesti pidentää enintään tunnilla. Työajan tilapäinen pidennys kirjataan työvuoroluetteloon työvuoroluetteloa laadittaessa.

4.Työaikalain mukaisen työajan enimmäismäärän tarkastelujakso on enintään 12 kuukautta.

5.Työnantajalla on mahdollisuus teettää enintään 6 h lisätyötä ja enintään 6 h palkallista koulutusta yksinkertaisella tuntipalkalla /vuosi.

Lisätyötä ja koulutusta ei voi sijoittaa sunnuntaille, arkipyhälle eikä arkipyhäviikon lauantaille.

Lisätyötä ja koulutusta voidaan sijoittaa enintään kahdelle lauantaille vuodessa.

Korvaus lisätyöstä ja koulutuksesta maksetaan kuukausipalkan lisänä.

Lisätyö ja koulutus tulee ajoittaa niin, ettei se aiheuta yksittäiselle työntekijälle kohtuutonta haittaa.

Lisätyötarpeesta sekä koulutuksesta tulee kertoa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja niistä on työntekijällä tapauskohtaisesti oikeus kieltäytyä.

3§ Keskimääräinen viikkotyöaika

1.Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin edellä 2 §:n kohdissa 1 ja 2 mainittu. Tätä varten on ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Säännöllinen työaika ei saa yhtenäkään tasoittumisjakson viikkona ylittää 48 tuntia ja työajan tulee tasoittua enintään 26 viikon pituisena ajanjaksona.

2.Säännöllinen työaika 2 §:n 2. kohdan mukaisissa tehtävissä voidaan järjestää myös niin, että se on ammattikorkeakoulun lukuvuoden aikana keskimäärin 42 tuntia viikossa edellyttäen, että säännöllinen työaika 52 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 38 tuntiin 15 minuuttiin viikossa.

Tämän työaikajärjestelmän käyttöönottamisesta on sovittava paikallisesti ja se voidaan ottaa käyttöön toistaiseksi voimassa olevissa tai vähintään 12 kalenterikuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa.

4§ Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson

1.Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson 3 §:n mukaisessa työaikajärjestelmässä ja työajan jäädessä tasoittumatta toimistotyöajassa keskimäärin 36 tuntiin 15 minuuttiin ja muussa kuin toimistotyöajassa kes-kimäärin 38 tuntiin 15 minuuttiin, maksetaan tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta

a.korottamaton säännöllisen työajan palkka, jos työnantajalla on oikeus päättää työsopimus työntekijästä johtuvasta syystä tai jos työn-tekijä itse irtisanoo työsopimuksen

b.50 % korotettu palkka, jos työntekijällä on oikeus purkaa työsopimus tai jos työnantaja irtisanoo työsopimuksen taloudellisella tai tuotan-nollisella perusteella.

2.Vuorokaudessa yli 8 tuntia tehdystä työstä maksetaan kuitenkin a. ja b. - kohdissa 50 %:lla korotettu palkka.

3.Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja kokoaikatyöntekijän viikkotyöajan jäädessä toimistotyöajassa keskimäärin alle 36 tuntiin 15 minuuttiin ja muussa kuin toimistotyöajassa keskimäärin alle 38 tuntiin 15 minuuttiin, vähennetään tekemättä jäänyt tuntimäärä työntekijän palkasta.

6 § Työajan järjestäminen ja tauot

2.Vuorokautinen säännöllinen työaika järjestetään, ellei ole perusteltua syytä muuhun menettelyyn, lepoaikaa lukuun ottamatta yhdenjaksoiseksi. Lepoaika voidaan paikallisesti sopia puolen (1/2) – yhden (1) tunnin pituiseksi. Mikäli työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta lepoaikanaan, ei lepoaikaa lueta työaikaan. Työntekijällä pitää tällöin olla tosiasiallisesti mahdollisuus poistua työpaikalta.

7§ Vapaat ja arkipyhät

1.Joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä, ellei ammattikorkeakoulun toiminnasta muuta johdu.

2.Sellaisina viikkoina, joille sattuu arkipyhä, vapunpäivä tai itsenäisyyspäivä muulle arkipäivälle kuin lauantaille, lyhennetään säännöllisen työn määrää arkipyhäksi sattuvan päivän työaikaa vastaavalla määrällä.

3.Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjakson säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran (työsopimuksen mukainen viikkotyöaika/5).

8§ Tapahtuma-, kilpailu- ja leiritoiminnan työaika

1.Työn tapahtuessa voittoa tavoittelemattomassa yhteisössä tapahtuma-, kilpailu- ja leiritoiminnassa voivat työntekijä ja työnantaja sopia työajan ja työaikakorvausten määräytymisestä tämän työehtosopimuksen määräyksistä poiketen. Tällöin tulee mahdollisuuksien mukaan ennen matkaa laatia työaikasuunnitelma, josta ilmenee työajaksi luettava aika ja mahdollinen varallaoloaika.

2.Päivärahat maksetaan 1 luvun 6 §:n mukaisesti.

9§ Lisä- ja ylityö

Lisätyö

1.Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja pisimmän lain-mukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana. Lisätyöstä, joka tehdään 2 §:n 1. ja 2. kohdan mukaisen säännöllisen enimmäistyöajan ja lainmu-kaisen säännöllisen enimmäistyöajan välisenä aikana, maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Osa-aikatyötä tekevän työntekijän lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka.

2.Vuorokautista ylityötä on lainmukaisen vuorokautisen työajan tai sitä pi-demmän työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan ylittävä työ. Yli-työtä saadaan teettää lain sallimissa rajoissa. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tun-neilta 100 %:lla korotettu palkka.

Soveltamisohje:

Jos työntekijän suorittama työ jatkuu vuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityötyökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes työntekijän säännöllinen työaika normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

3.Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ei ole vuorokautista ylityötä ja jota tehdään lain mukaisen enimmäistuntimäärän lisäksi viikossa ja siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tun-neilta 100 %:lla korotettu palkka.

Soveltamisohje:

Milloin työntekijän sairauden, tapaturman, työnantajan määräyk-sestä suoritetun matkan, taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuksen taikka työnantajan järjestämään tai koulutussopimuksen tarkoittamaan koulutukseen osallistumisen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työajan tasoittumisjärjestel- män mukaisena vapaapäivänään työhön, korvataan vapaapäi-vänä tehty työ siten kuin viikkoylityöstä on sovittu.

4.3 §:n keskimääräistä viikkotyöaikaa noudatettaessa tehdystä tuntimäärästä maksetaan työvuoroluetteloon kirjattujen vuorokautisten tuntien ylittäviltä tunneilta (vuorokautinen ylityö):

– 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % korotettu palkka ja

– sen jälkeen tehdyiltä tunneilta 100 % korotettu palkka.

Muilta työvuorolistaan merkittyjen työvuorojen lisäksi tehdyiltä tunneilta (viikoittainen ylityö) maksetaan 50 % korotettu palkka.

Vaihtaminen vapaaksi

5.Lisätyöstä ja ylityöstä maksettava palkka (perusosa ja korotusosa) voi-daan työnantajan ja työntekijän suostumuksella vaihtaa vastaavaan va- paa-aikaan tai siirtää työaikapankkiin. Tällöin se on korotettava niillä pro-senttimäärillä, joilla se olisi korotettu, jos se olisi korvattu rahana.

10§ Ilta- ja yötyö

1.Työstä, jota tehdään kello 18.00-21.00 välisenä aikana, työntekijälle mak-setaan kultakin tehdyltä tunnilta erillistä 15 %:n suuruista iltatyölisää. Lisä lasketaan 14 §:n mukaisesta tuntipalkasta.

2.Työstä, jota tehdään kello 21.00-06.00 välisenä aikana, työntekijälle mak-setaan kultakin tehdyltä tunnilta 30 %:n suuruista yötyökorvausta. Kor-vaus lasketaan 14 §:n mukaisesta tuntipalkasta. Mikäli edellisen vuoro-kauden aikana alkanut työvuoro jatkuu yli kello 06.00, maksetaan yötyö- korvaus kuitenkin työvuoron päättymiseen saakka.

3.Korvaukset tulee maksaa rahana, ellei yhdessä sovita niiden antamisesta vastaavana vapaana tai siirtämisestä työaikapankkiin.

10 § Ilta- ja yötyö 1.1.2025 lukien:

Ilta- ja yötyöstä maksettavasta korvauksesta sovitaan paikallisesti. Jos paikal-lista sopimusta ei ole tehty, korvataan ilta- ja yötyö seuraavasti:

1.Työstä, jota tehdään kello 18.00-21.00 välisenä aikana, työntekijälle mak-setaan kultakin tehdyltä tunnilta erillistä 15 %:n suuruista iltatyölisää. Lisä lasketaan 14 §:n mukaisesta tuntipalkasta.

2.Työstä, jota tehdään kello 21.00-06.00 välisenä aikana, työntekijälle mak-setaan kultakin tehdyltä tunnilta 30 %:n suuruista yötyökorvausta. Kor-vaus lasketaan 14 §:n mukaisesta tuntipalkasta. Mikäli edellisen vuoro-kauden aikana alkanut työvuoro jatkuu yli kello 06.00, maksetaan yötyö- korvaus kuitenkin työvuoron päättymiseen saakka.

3.Korvaukset tulee maksaa rahana, ellei yhdessä sovita niiden antamisesta vastaavana vapaana tai siirtämisestä työaikapankkiin.

11 § Lauantaityö

1.Lauantaityökorotuksena maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan li-säksi 25 %:lla korotettu tuntipalkka 06.00-20.00 välisenä aikana tehdyiltä tunneilta. Lauantaityökorotusta ei makseta sunnuntaityökorotukseen oi-keutetulta ajalta.

2.Korotus tulee maksaa rahana, ellei yhdessä sovita sen antamisesta vas-taavana vapaana tai siirtämisestä työaikapankkiin.

11§ Lauantaityö 1.1.2025 lukien

Lauantaityöstä maksettavasta korvauksesta sovitaan paikallisesti. Jos paikallista sopimusta ei ole tehty, korvataan lauantaityöstä seuraavasti:

1.Lauantaityökorotuksena maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan li-säksi 25 %:lla korotettu tuntipalkka 06.00-20.00 välisenä aikana tehdyiltä tunneilta. Lauantaityökorotusta ei makseta sunnuntaityökorotukseen oi-keutetulta ajalta.

2.Korotus tulee maksaa rahana, ellei yhdessä sovita sen antamisesta vas-taavana vapaana tai siirtämisestä työaikapankkiin.

12§ Sunnuntaityö

1.Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhla-päivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinker-tainen peruspalkka. Sunnuntaikorotus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello 20.00–24.00 välisenä aikana sekä pääsiäislau- antaina ja juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä.

2.Korotus tulee maksaa rahana, ellei yhdessä sovita sen antamisesta vas-taavana vapaana tai siirtämisestä työaikapankkiin.

13§ Hälytysraha ja varallaolo

1.Korvauksena hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja saapumisesta ai-heutuvasta häiriöstä maksetaan työntekijälle hälytysraha, joka on 1.4.2024 lukien 12,18 €. Hälytysraha maksetaan työntekijälle, joka työn-antajan toimesta kutsutaan työhön vapaa-aikanaan ilman, että hänet on määrätty olemaan varalla tai että hänelle on etukäteen ilmoitettu tällai-sesta työstä.

2.Varallaolosta suoritetaan tuntia kohden rahakorvaus, joka on varallaolon ja siihen käytetyn sidonnaisuuden mukaan 15–30 % yksinkertaisesta tun-tipalkasta.

3.Varallaolosta maksettava korvaus tulee maksaa rahana, ellei yhdessä so-vita sen antamisesta vastaavana vapaana tai siirtämisestä työaikapank- kiin.

14§ Tuntipalkkajakaja

Laskettaessa tuntiperusteisia työaikakorvauksia saadaan yksinkertainen tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 163. Toimistotyössä yksin-kertainen tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 153.

15§ Työaikapankki

Työaikapankki voidaan ottaa käyttöön työaikaluvun piiriin kuuluvien työn-tekijöiden osalta (työaikalain piiriin kuuluva henkilöstö).

3 LUKU VUOSILOMA

1§ Soveltamisala

1.Työntekijän vuosilomaetuudet määräytyvät voimassa olevan vuosiloma-lain ja tämän sopimuksen mukaan, ellei jäljempänä olevista määräyksistä muuta johdu.

2.Tämän luvun määräyksiä sovelletaan asiantuntija- ja tukihenkilöstöön.

3.Lomarahaa koskevia määräyksiä ei sovelleta 6 luvun opetushenkilöstöön.

2§ Määritelmät

1.Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso.

2.Lomavuosi on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy.

3.Lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.

4.Lomapäivä on arkipäivä. Arkipäiväksi ei tätä sopimusta sovellettaessa lueta lauantaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, jouluaattoa, juhannus-aattoa, itsenäisyyspäivää eikä vapunpäivää. Arkipyhät eivät kuluta vuosi- lomapäiviä.

5.Kokonainen kalenteriviikko kuluttaa vuosilomaa viisi päivää. Niissä vuosi-lomalain kohdissa, joissa käytetään 12,18 tai 24 arkipäivän käsitettä, tar-koitetaan tässä sopimuksessa vastaavasti 10, 15 tai 20 arkipäivää.

6.Täysi lomanmääräytymiskuukausi on vuosilomaan oikeuttava kalenteri-kuukausi vuosilomalain 6 §:n mukaisesti.

7.Säästövapaa on lomavuoden lomapäivistä myöhemmin pidettäväksi siir-retty loman osa.

3§ Vuosiloman pituus ja ansainta

1.Vuosiloman pituus määräytyy seuraavasti:

a)Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmää-räytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut alle vuo-den, vuosilomapäivien lukumäärä on kultakin täydeltä lomanmää-räytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukainen:

 

c)Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmää-räytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähin-tään vuoden ja jolla on kokemuslisiin oikeuttavaa palvelusaikaa maaliskuun loppuun mennessä vähintään 15 vuotta, vuosilomapäi- vien lukumäärä on kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukainen:

 

2.Työntekijän todellinen vuosiloma-ajan pituus on aina vähintään sama kuin mikä se olisi vuosilomalain mukaan.

Soveltamisohje:

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan kuitenkin aina tämän luvun taulukoiden sekä vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta kos-kevien määräysten mukaan.

5§ Vuosiloman antaminen

1.Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana.

2.Jos kalenteriviikon kaikki työpäivät ovat vuosilomapäiviä, loma-ajaksi määrätään koko kalenteriviikko maanantaista sunnuntaihin. Täydellä ka- lenteriviikolla kuluu viisi vuosilomapäivää.

3.Kukin vuosilomapäivä kuluttaa viikon tai jakson säännöllistä työaikaa kes-kimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran.

4.Osa-aikaisessa työsuhteessa työskentelevälle työntekijälle, joka työsken-telee keskimäärin vähemmän kuin viisi päivää kalenteriviikossa, annetaan vuosiloma siten, että lomaan sisältyvien työpäivien ja vapaan osuus muo-dostuvat yhtä suuriksi.

6§ Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkka

Palkan määrä

1.Työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta työsopimuksen mukainen nor-maali kuukausipalkka.

Työaikakorvaukset

2.Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada em. työaikakorvauksia vastaava lisäys vuosilomapalkkaan ja lomakor-vaukseen. Hälytysraha ja varallaolokorvaus eivät ole työajalta maksetta-vaa korvausta eikä niitä huomioida vuosilomapalkkaa tai lomakorvausta laskettaessa.

Työaikakorvaukset otetaan huomioon siten, että varsinaisen kuukausipal-kan perusteella laskettua vuosilomapalkkaa korotetaan sillä prosenttilu-vulla, joka osoittaa kuinka monta prosenttia lomanmääräytymisvuoden ai-kana maksetut työaikakorvaukset ovat olleet samalta ajalta maksetuista varsinaisista säännöllisen työajan palkoista.

7§ Vuosilomapalkan laskeminen, kun työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana

Vuosilomapalkka lasketaan vuosilomalain 12 §:n mukaan silloin, kun työn-tekijän työsopimuksen mukainen työaika ja vastaavasti palkka ovat muut-tuneet lomanmääräytymisvuoden aikana ja muutos on kestänyt yhteensä vähintään yhden kalenterikuukauden tai yhdessä tai useammassa osassa 30 kalenteripäivää.

Kuukausipalkkaisen työntekijän prosenttiperusteinen vuosilomapalkka lasketaan käyttäen seuraavia prosentteja:

– 3 §:n 1.a -kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 9 prosenttia,

– 3 §:n 1.b -kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 13 prosenttia; ja

– 3 §:n 1.c -kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 16 prosenttia

Jos muutokset tapahtuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, vuosilomapalkka laske-taan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mukaan.

8§ Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkan maksaminen

Vuosilomapalkka maksetaan varsinaisena palkanmaksupäivänä.

9§ Lomakorvauksen määräytyminen

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomakorvaus vuosilomapäivää kohti on 1/21 kuukausipalkasta.

Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkan määräytyessä 7 §:n pro- senttiperusteisen laskennan mukaan, lomakorvaus vuosilomapäivää kohti on vuosilomapalkan määrä jaettuna lomanmääräytymisvuonna ansaittujen lomapäivien lukumäärällä.

10§ Muun kuin kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka

Muun kuin kuukausipalkalla työskentelevän henkilön vuosilomapalkka määräytyy 3 luvun 7 §:n mukaan.

11§ Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden vuoksi

Jos työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa tai sen aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosiloma- tai säästövapaapäivät myöhäi-sempään ajankohtaan, mikäli työntekijä pyytää siirtoa ilman aiheetonta vii-vytystä ja mikäli mahdollista ennen loman alkua. Työntekijällä on vastaava oikeus vuosiloman tai säästövapaan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Työntekijän on loman siirtoa pyytäessään esitettävä työkyvyttömyydes-tään lääkärintodistus tai muu työnantajan määrittelemä luotettava selvitys.

Jos työntekijä ei pyydä loman siirtämistä, oikeus sairausvakuutuslain mu-kaiseen päivärahaan ei siirry työnantajalle.

12§ Lomaraha

Lomarahan määrä

1.Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha on

–3§:n 1.a -kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 4 prosenttia,

–3§:n 1.b -kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 5 prosenttia ja

–3§:n 1.c -kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 6 prosenttia

lomarahanmaksukuukautta edeltävänkuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä.

Jos kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy vuosilo-malain 10 §:n 4 momentin perusteella prosenttiperusteisesti, maksetaan lomaraha kuitenkin yllä olevien määräysten mukaisesti.

2.Tuntipalkkaisen työntekijän lomaraha on 50 prosenttia vuosilomapalkasta.

Lomarahan maksaminen

3.Lomaraha maksetaan heinäkuun palkan yhteydessä.

4.Lomaraha maksetaan myös työsuhteen päättyessä siten kuin palkan maksamisesta työsuhteen päättyessä on sovittu.

5.Työntekijällä, jonka työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähemmän kuin neljä kuukautta, ei ole oikeutta lomarahaan. Lomarahaan ei ole oi-keutta työntekijällä, joka jättää irtisanomisajan noudattamatta tai purkaa määräaikaisen työsuhteen.

13§ Säästövapaa

Sopiminen

1.Säästövapaajärjestelmä määräytyy vuosilomalain 27 §:n ja seuraavien määräysten mukaan. Säästövapaan käyttäminen edellyttää työnantajan ja työntekijän välistä kirjallista sopimusta. Sopimuksessa tulee todeta säästettävien päivien enimmäislukumäärä sekä milloin säästövapaa vii-meistään on pidettävä. Sopimus voidaan solmia kuitenkin enintään 5 vuo-deksi.

2.Lomapäivien siirtämisestä säästövapaaksi on sovittava viimeistään silloin kun työntekijälle varataan tilaisuus esittää mielipiteensä lomansa ajankoh-dasta.

Siirrettävät päivät

3.Säästövapaaksi voidaan siirtää 15 päivää ylittävä osuus 3 §:n 1. kohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta

–a. -kohdan osalta enintään 5 päivää

–b. -kohdan osalta enintään 10 päivää ja

–c. -kohdan osalta enintään 15 päivää.

Vapaan pitäminen

4.Säästövapaat pidetään erikseen sovittavana ajankohtana. Jollei säästö- vapaan ajankohdasta voida sopia, on työntekijän ilmoitettava säästöva- paan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää. Säästövapaa annetaan täysinä päivinä, ellei muuta sovita.

5.Säästövapaa voidaan kokonaan tai osittain sopia yhdistettäväksi työaika- pankkivapaaseen.

Pitämättä jääneet säästövapaat

6.Työsuhteen päättyessä on korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta maksettava lomakorvausta koskevien määräysten mukaisesti.

Työkyvyttömyys säästövapaan alkaessa ja aikana

7.Työntekijällä on oikeus siirtää säästövapaa työkyvyttömyyden vuoksi tä-män luvun 11 §:n mukaisesti.

14§ Lomarahan vaihtaminen vapaaksi

1.Yleistä

Lomarahan vaihtamisesta vapaaksi voidaan sopia työnantajan ja työnte-kijän kesken.

2.Vapaan antaminen

Vapaa on annettava viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä, ellei toisin sovita.

Työntekijälle annetaan vapaa viitenä ammattikorkeakoulun työpäivänä viikkoa kohti siten, että vapaa-aikana ei olisi ollut keskimääräistä vähem-pää työtunteja.

3.Sairastuminen vapaan aikana

Jos työntekijä sairastuu vapaan aikana, vapaa keskeytyy ja vapaa muut-tuu seuraavan kalenteripäivän alusta sairauspoissaoloksi. Pitämättä jää-nyt vapaa siirtyy annettavaksi myöhemmin sovittavana ajankohtana. Jos sairauspoissaolo päättyy ennen sovitun vapaan päättymistä, vapaa jatkuu sovitun mukaisena.

Sairastumisesta on ilmoitettava työnantajalle välittömästi (vrt. vuosiloma-lain mukainen ilmoitus sairastumisesta), ellei ilmoitusvelvollisuuden täyt-tämiselle ole painavaa estettä. Todistus työkyvyttömyydestä toimitetaan työnantajalle työpaikan käytännön mukaisesti.

4.Raskaus- tai vanhempainvapaa vapaan aikana

Jos työntekijän oikeus raskaus- tai vanhempainvapaaseen alkaa sovitun lomarahavapaan aikana, vapaa muuttuu raskaus- tai vanhempainva- paaksi.

5.Työsuhde-etuudet

Vapaa-aika lasketaan vuosilomaa, kokemuslisiä ja vastaavia etuuksia kartuttavaksi ajaksi kuten vuosilomapäivät.

6.Palkka

Työntekijälle maksetaan vapaan ajalta samansuuruinen palkka, jonka hän olisi saanut työssä ollessaan.

7.Pitämättä jääneet vapaat

Työsuhteen päättyessä maksetaan pitämättä olevat lomarahavapaat ra-hana.

8.Vapaan pituus

Vapaan pituus määräytyy niin, että jokaista vapaaksi vaihdettua työpäivää kohden lomarahaa vähennetään 4,0 % laskettuna kuukausipalkasta.

Vapaaksi voidaan vaihtaa 3 §:n

a.kohdan mukaan enintään 12 työpäivää

b.kohdan mukaan enintään 15 työpäivää

c.kohdan mukaan enintään 18 työpäivää

4 LUKU POISSAOLOT

1§ Sairauspoissaolot

Palkanmaksun edellytykset

1.Sairausajan palkka maksetaan työntekijän ollessa sairauden tai tapatur-man vuoksi työkyvytön, mikäli työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttö-myyttä tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella.

Työntekijän ilmoitusvelvollisuus

2.Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle työkyvyttömyydestä ja sen arvioidusta kestosta.

3.Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärinto-distus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työntekijä käyttää työnantajan nimeämää lääkäriä, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Ensisijaisesti on käytettävä työ-terveyshuollon lääkäriä.

Työnantaja voi hyväksyä poissaoloajan palkanmaksun perusteeksi myös työntekijän oman ilmoituksen. Työnantaja määrittelee ajanjakson pituu-den, jonka osalta näin menetellään. Työnantajalla on kuitenkin aina oikeus vaatia jokaisesta poissaolosta lääkärintodistus.

Sairausajan palkallisen jakson pituus

 

Milloin poissaolon syy on työntekijän työtehtävissä sattunut työtapaturma, työntekijää työtehtävissä kohdannut väkivalta tai ammattitauti, maksetaan sairausajan palkkaa 84 kalenteripäivältä (12 viikkoa).

Sairausajan palkanlisä

5.Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada vastaava lisäys sairausajan palkkaan. Sairausajan palkkaa korotetaan sa-malla prosenttiluvulla kuin edellä mainitut työaikalisät ovat olleet edellisen palkanmaksukauden palkasta.

Sairauden uusiutuminen

6.Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisestaan, lasketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sai- rastumisajanjakso. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin saman sai-rauden näin uusiutuessa vähintään sairausvakuutuslain tarkoittamalta ka- renssiajalta.

Päiväraha

7.Oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan siirtyy sairausajalta työnantajalle siltä osin kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä työntekijän sa-malta ajalta saamaa palkkaa.

8.Opettajalla, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan, päiväraha ei siirry työantajalle kesävapaajakson alusta 30 ensimmäiseltä arkipäivältä.

9.Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta, tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 11 luvun 1 §:n - 4 §:n nojalla olisi oi-keus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain päivära-hana suorittamatta.

10.Mikäli työntekijä saa työkyvyttömyyden takia muuta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työnantajan kustantaman vakuutuksen pe-rusteella, siirtyy oikeus korvaukseen tai päivärahaan sairausajalta työnan-tajalle siltä osin kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä työntekijän samalta ajalta saamaa palkkaa.

Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus saada korvaus tai periä sen määrä takaisin työntekijältä siltä osin kuin korvaus ei ylitä samalta ajalta maksettua palkkaa.

Karanteeni ja päihdeongelmaisen laitoshoito

11.Työntekijälle, joka on tartuntatautilain 6 luvun 60 §:n mukaan (ns. karan- teenitapauksissa) määrätty olemaan poissa työstään, ei poissaolon ajalta makseta palkkaa samalta ajalta kuin työntekijä on oikeutettu tartuntatau- tipäivärahaan.

12.Sairausajan palkkaa maksetaan, kun päihdeongelmainen työntekijä on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnantajansa kanssa.

2§ Lääkärintarkastukset

Palkanmaksun edellytykset

1.Määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutkimuk-set on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen, ettei tarkastuk-sia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoitettu etukä-teen työnantajalle.

Palkkaa ei vähennetä seuraavissa tapauksissa:

a.Sairauden toteaminen

Työntekijän käydessä sairauden toteamiseksi välttämättömässä lää-kärintarkastuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määrää-mässä laboratorio- ja röntgentutkimuksessa. Tämä koskee myös lääkärintutkimuksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoi- reiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa.

b.Sairauden jatkohoito

Työntekijän käydessä aikaisemmin todetun sairauden johdosta lää-kärintarkastuksessa silloin, kun

– sairaus jatkuu ja työntekijän on tarpeen hakeutua lääkärintarkas-tukseen

– krooninen sairaus edellyttää ao. erikoisalan lääkärin suorittamaa tarkastusta hoidon määrittelemiseksi

– kyseessä on muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon mää-rittelemiseksi tarpeellinen lääkärintarkastus, jos vastaanottoaikaa ei ole saatavissa työajan ulkopuolella

– kyseessä on syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen ai-heuttama työkyvyttömyys.

c.Äkillinen hammassairaus

Äkillisen hammassairauden hoitotoimenpiteiden ajalta, jos hammas-sairaus aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Edellytyk-senä on, että työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan ham-maslääkärin antamalla todistuksella.

Raskaana olevan työntekijän käydessä synnytystä edeltävissä lää-ketieteellisissä tutkimuksissa, mikäli työntekijä ei ole saanut vastaan- ottoaikaa työajan ulkopuolella.

e.Lakisääteiset tarkastukset ja työterveyshuollon tutkimukset Työntekijän osallistuessa lakisääteiseen, työterveyshuollon toiminta-suunnitelmassa hyväksyttyyn tai työnantajan edellyttämään terveys-tarkastukseen tai näihin liittyviin jälkitarkastuksiin. Tällöin palkkaa ei vähennetä myöskään matkojen ajalta. Lisäksi työnantaja suorittaa korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimuk-set tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työn-antaja myös päivärahan.

3§ Perhevapaat

Osapuolet ovat laatineet 1.8.2022 voimaan tulleeseen perhevapaauudistuk- seen liittyvät työehtosopimustekstit siten, että ne vastaavat pakottavaa lain-säädäntöä ja kohtelevat työntekijöitä ja heidän erilaisia perheitään yhdenver-taisesti ja tasa-arvoisesti. Mikäli osapuolten arvio osoittautuisi myöhemmin vir-heelliseksi, sitoutuvat osapuolet korjaamaan työehtosopimuksen tekstit siten, etteivät työehtosopimuksen kustannukset nouse.

1.Työntekijän raskaus- ja vanhempainvapaat sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2.Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun (28/2022) 1 §:n mukaiseen raskausrahaan, maksetaan täysi palkka raskausrahakauden alusta lukien yhteensä enintään 40 yhdenjaksoiselta arkipäivältä.

3.Työntekijälle, jolla on oikeus vanhempainrahaan sairausvakuutuslain 9 (28/2022) luvun 5 §:n 1-3 momentin tai 9 luvun 9 §:n nojalla, maksetaan täysi palkka enintään 32 ensimmäiseltä vanhempainrahapäivältä. Työnte-kijä voi kuitenkin jakaa palkallisen vanhempainvapaan enintään kahteen jaksoon.

4.Palkallisen raskaus- ja vanhempainvapaan edellytyksenä on, että työnte-kijä on ollut työsuhteessa välittömästi ennen edellä tarkoitettujen vapaiden alkamista vähintään kolme kuukautta.

Lisäksi edellytyksenä palkan maksamiselle on, että työntekijä on oikeu-tettu ko. ajalta raskaus- tai vanhempainrahaan.

Mikäli ennen raskausvapaata alkanut palkaton poissaolo jatkuu raskaus- tai vanhempainvapaan aikana, ei työnantajalla ole tältä ajalta palkanmaksuvelvollisuutta. Tämä ei koske raskauteen liittyvää palkatonta poissaoloa.

5.Siltä ajalta, jolta työnantaja maksaa raskaus- tai vanhempainvapaan ajalta palkkaa, suoritetaan raskaus- tai vanhempainraha sairausvakuutuslain 7 luvun 4 §:n perusteella työnantajalle.

6.Jos raskausrahaan oikeutettu opettaja pitää palkalliset raskaus- ja van- hempainrahapäivät (kaikki 72 arkipäivää) yhdenjaksoisesti, maksaa työn-antaja opettajalle korvausta siltä osin, kun palkalliset raskaus- ja vanhem- painrahapäivät ajoittuvat kesävapaajakson 30 ensimmäisen arkipäivän ajalle. Korvauksen suuruus kalenteripäivää kohti on opettajan päiväpalkka kerrottuna kertoimella 0,53. Korvaus maksetaan opettajalle tavanomaisen palkanmaksun yhteydessä. Korvausta ei huomioida, kun lasketaan 6 lu-vun 9 §:n mukaista täyttä palkkaa.

7.Jos raskausrahaa tai vanhempainrahaa ei makseta työntekijän laiminlyön-nin johdosta, vähennetään palkasta menetettyä raskausrahaa tai van-hempainrahaa vastaava osa.

Poissaoloajan vaikutus työsuhde-etuuksiin

8.Työntekijän ollessa poissa työstä pidempään kuin lakisääteisen äitiys-, isyys-, raskaus- tai vanhempainvapaan ajan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kes- toaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

9.Opettajalle ei makseta oppilaitoksen lyhytaikaiselta vapaajaksolta palkkaa, kun on kyse ammattikorkeakoulun työkaudelle sijoittuvasta vapaa- jaksosta ja työntekijän raskaus- tai vanhempainvapaa päättyy välittömästi ennen vapaajaksoa eikä opettaja palaa välittömästi kyseisen vapaajakson jälkeen töihin. Työkauden aikana palkallinen vapaajakso edellyttää 15 työ-päivän työskentelyä.

Soveltamisohje:

Työskentely voi sijoittua ennen tai jälkeen em. vapaajaksoa.

Tilapäinen hoitovapaa

Muulle kuin yksinhuoltajalle palkkaa maksetaan, jos toisella huoltajista ei ole ansiotyönsä, työaikansa tai muun pakottavan esteen johdosta mah-dollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.

Poissaolosta on annettava tämän työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Tarvittaessa on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

Työntekijän on velvollinen viipymättä ilmoittamaan esteestä työnantajalle sekä, mikäli mahdollista milloin esteen arvioidaan päättyvän.

Mikäli työntekijän on välttämätöntä lapsen hoitamiseksi olla poissa työstä yli 3 työpäivän ajan, järjestetään hänelle mahdollisuus palkattomaan pois-saoloon. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähen-netä.

Elatusvastuussa olevana vanhempana tarkoitetaan lapsen biologista van-hempaa, jonka luona lapsi ei asu tai joka ei ole lapsen huoltaja.

Vaikeasti sairas lapsi

11.Työntekijällä, joka on oikeutettu sairausvakuutuslain 10 luvun mukaiseen vaikeasti sairaan lapsen hoitoa ja kuntoutusta varten myönnettävään eri-tyishoitorahaan, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen ko. päätök-sen mukaiseen lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen so-vittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa. Poissaolo on palka-tonta.

Poissaolo pakottavista perhesyistä

12.Jos perheessä sattuu äkillinen sairaustapaus, työntekijälle järjestetään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon. Tällaisen poissaolon takia vuosilomaetuja ei vähennetä.

4§ Muut poissaolot

Poissaolosta sopiminen

1.Tämän pykälän mukaisesta poissaolosta työntekijän on sovittava työnan-tajan kanssa.

2.Lähiomaisen kuoleman tai hautajaisten johdosta järjestetään työntekijälle mahdollisuus lyhyeen enintään yhden päivän poissaoloon. Tällaisen pois-saolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja eikä ansiota vähennetä.

Soveltamisohje:

Lähiomaisella tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä vanhempia, iso- ja appivanhempia, lapsia, puolisoa, avopuolisoa sekä veljiä ja sisaria.

Appivanhemmilla tarkoitetaan myös avopuolison vanhempia, jos avopuolisoihin sovelletaan lakia avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta.

Vihkiminen ja merkkipäivä

4.Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivinään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

Maanpuolustus

5.Ansiota ei vähennetä asevelvollisen työntekijän osallistuessa asevelvol-listen kutsuntatilaisuuteen.

6.Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin tai siviilipalveluksen täydennyspalvelukseen, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus kaikilta osallistumispäiviltä.

7.Vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuvalle naispuoliselle työntekijälle annetaan palkatonta vapaata asepalvelun ajaksi. Tältä ajalta ei kerry työ-suhteeseen perustuvia etuuksia.

Yhteiskunnallinen ja ammattiyhdistystoiminta

8.Kunnanvaltuuston tai -hallituksen, valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä olevalle työntekijälle maksetaan palkan ja kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen erotus, mikäli edellä mainittujen elinten kokous pidetään hä-nen työaikanaan. Erotus maksetaan, kun työntekijä on esittänyt selvityk-sen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta. Kokoukseen osallistuminen ei vähennä vuosilomaetuja.

Poissaolon vaikutus työsuhde-etuuksiin

Jos opettaja on ollut työvuoden aikana palkattomalla vapaalla, vuorottelu-vapaalla tai opintovapaalla, hänen kesävapaajaksonsa palkkaa vähenne-tään vapaan keston suhteessa.

Vapaajaksojen palkkaa vähentävien päivien määrä saadaan laskemalla palkattomaan vapaaseen sisältyneiden opettajan työpäivien (ma-pe) luku-määrä. Palkan vähennys lasketaan kertomalla päiväpalkka työstä poissa oltujen työpäivien määrällä ja kertomalla näin saatu luku luvulla 0,1.

Palkattomalla vapaalla ei tarkoiteta perhevapaita tai sairauslomaa, vaikka nämä olisivat palkattomia.

Soveltamisohje:

Tämän pykälän mukaista vähennystä ei tehdä, mikäli työntekijä on ollut palkattomalla vapaalla kokonaisen vuoden (12 kk).

Palkaton vapaa vähentää vapaajakson palkkaa sen jälkeen, kun se on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään 14 kalenteripäivää. Toisen työnantajan työn hoitamiseksi myönnet-tyyn palkattomaan vapaaseen ei sovelleta em. 14 kalenteripäivän määräystä. Palkattoman vapaan kestoa tarkastellaan työ- tai lukuvuosittain.

5 LUKU ASIANTUNTIJA- JA TUKIHENKILÖSTÖN PALKKAUS

1§ Soveltamisala

Tätä lukua sovelletaan asiantuntija- ja tukihenkilöstön työsuhteissa.

2§ Palkan määräytyminen

1.Työntekijälle maksetaan kuukausipalkka siten kuin tässä luvussa on sovittu.

2.Palkkausjärjestelmän mukaisen palkan määräytymisen perusteena ovat:

-tehtävät ja niiden vaativuus (vaativuusryhmittelyn mukainen palkka sekä tehtäväkohtainen palkanosa)

-työssä suoriutuminen (henkilökohtainen palkanosa)

-kokemuslisä

Lisäksi voidaan maksaa muita tässä luvussa tarkoitettuja lisiä, palkkioita tai korvauksia.

3§ Palkkausjärjestelmän toteuttaminen ammattikorkeakoulussa

1.Ammattikorkeakoulussa sovellettavasta vaativuusryhmittelystä ja tehtä-väkohtaisen palkanosan käytön periaatteista neuvotellaan luottamusmie-hen kanssa.

2.Henkilökohtaisen palkanosan perusteiden tulee olla oikeudenmukaisia ja kannustavia. Henkilökohtaisen palkanosan käytön periaatteista neuvotel-laan vuosittain luottamusmiehen kanssa. Neuvotteluissa tulee tarkastella myös palkanosan käytön toteutumista.

3.Työnantajan on tiedotettava henkilöstölle palkkausjärjestelmän soveltami-sesta ja palkkauksen perusteista silloin, kun perusteisiin tulee muutoksia.

4§ Tehtävään liittyvät palkanosat

1.Työntekijän tehtävä sijoitetaan työsuhteen alkaessa tehtävän vaativuutta vastaavaan vaativuusryhmään 11 §:n mukaisesti.

Tehtäväkohtainen palkanosa

2.Tehtäväkohtainen palkanosa määritellään työsuhteen alkaessa ja tehtä-vien muuttuessa.

3.Tehtäväkohtaista palkanosaa maksetaan samassa vaativuusryhmässä olevien tehtävien vaativuuden, monipuolisuuden ja niiden vaatiman erityi-sen osaamisen sekä mahdollisten korkeampaan vaativuusryhmään lu-keutuvien osatehtävien perusteella. Arvio tehdään kokonaisarviona.

4.Tehtäväkohtainen palkanosa myönnetään toistaiseksi.

5.Tehtäväkohtainen palkanosa voi olla euromääräinen tai määräytyä pro-sentteina vaativuusryhmän mukaisesta palkasta. Sille ei ole määrätty ala- tai ylärajaa.

6.Tehtäväkohtaisen palkanosan maksamisesta päättää työnantaja.

Määräaikainen lisätehtävä

Sovittaessa työntekijän kanssa määräaikaisesta lisätehtävästä, sovitaan samalla siitä maksettavasta lisäkorvauksesta.

Soveltamisohje:

Tämän sopimuskohdan lisätehtävät ovat pääasiallisesti määräai-kaisia tai ne eivät säännöllisesti kuulu työntekijän varsinaisiin työ-tehtäviin. Työtehtävän ei tarvitse toistua päivittäin tai viikoittain. Lisäkorvauksen edellytyksenä on, ettei lisätehtäviä ole otettu huo-mioon tehtävän vaativuutta tai tehtäväkohtaista palkanosaa arvi-oitaessa.

Sijaisuus

Sijaisuuden osalta selvitetään sijaisuudesta johtuvan tehtävän vaativuu-den, työmäärän ja vastuun lisääntyminen ja sovitaan erillisestä korvauk-sesta, elleivät muutokset ole niin vähäisiä tai lyhytaikaisia, ettei korvauk-sen maksamiselle ole edellytyksiä. Milloin tehtävien hoitaminen johtuu vuosilomista, ei korvausta makseta.

5§ Henkilökohtainen palkanosa

1.Työntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaista palkanosaa, jonka perus-teena ovat työntekijän osaaminen, työtulokset ja yhteistyökyky.

Soveltamisohje:

Henkilökohtaisen palkanosan perusteena olevia tekijöitä voivat olla mm. työn laatu, huolellisuus, tuloksellisuus ja aikaansaavuus, innovatiivisuus, aloitteellinen tai itsenäinen työskentely, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, kehittymiskyky ja -halu sekä joustavuus.

2.Henkilökohtaisen palkanosan perusteena olevan tekijän tulee olla sellai-nen, että työntekijä pystyy työsuorituksellaan vaikuttamaan sen täyttymi-seen.

3.Henkilökohtainen palkanosa myönnetään toistaiseksi tai määräajaksi ja se voi olla euromääräinen tai määräytyä prosentteina. Toistaiseksi myön-netty henkilökohtainen palkanosa säilyy, jos myöntämisperusteet eivät ole poistuneet.

6§ Vaativuusryhmän ja palkanosien muuttaminen

1.Työtehtävien muutostilanteessa arvioidaan tehtävän vaativuus ja tehtävä-kohtainen palkanosa uudelleen. Arviointi tehdään kuitenkin vähintään ker-ran vuodessa.

2.Työntekijä tai työntekijän pyynnöstä luottamusmies voi tehdä aloitteen vaativuusryhmän ja tehtäväkohtaisen palkanosan tarkistamisesta.

3.Vaativuusryhmä ja tehtäväkohtainen palkanosa voivat alentua vain, jos työntekijän tehtävät muuttuvat olennaisesti vähemmän vaativaksi.

4.Tehtävien vaativuuden muuttuessa henkilökohtainen palkanosa voidaan arvioida uudelleen.

5.Tehtävien vaativuuden kasvaessa henkilökohtainen palkka säilyy vähin-tään entisellään.

7§ Kokemusvuodet

Kokemuslisän määrä

1.Työntekijälle maksetaan kokemuslisää, joka lasketaan tehtävien vaati- vuusryhmän mukaisesta palkasta lisättynä tehtäväkohtaisella pal- kanosalla. Kokemuslisä määräytyy seuraavasti:

Paikallisesti voidaan sopia 1. kohdan mukaisesta kokemuslisien maksu- ja kertymäajankohdista toisin 7 luvun mukaisesti.

Kokemuslisään oikeuttava kokemusaika:

2.Kokemuslisään oikeuttavaksi kokemusajaksi luetaan saman työnantajan palveluksessa samalla tehtäväalueella työskennelty aika kokonaisuudes-saan.

Toisella työnantajalla työskennelty tai yrittäjänä toimittu aika otetaan huo-mioon edellyttäen, että kokemuksesta on olennaista hyötyä työtehtävissä.

Kokemuslisään oikeuttavaksi hyväksytään myös poissaoloaika, jolta työn-tekijälle on maksettu palkkaa tai sairausvakuutuslain mukaista päivä-, äi-tiys-, isyys-, raskaus- tai vanhempainrahaa.

Opintovapaalain mukaisesta opintovapaasta hyväksytään kokemuslisään enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden ajalta.

8§ Lisät, palkkiot ja korvaukset

Tehtävien hoidossa lisäeduksi luettavasta koulutuksesta maksetaan kou- lutuslisää. Lisän suuruus on enintään 15 % vaativuusryhmän mukaisesta palkasta. Tehtävien vaativuuden muuttuessa lisä arvioidaan uudelleen. Ensisijaisesti koulutuslisää maksetaan tehtäviin liittyvästä ammatillisesta tutkinnosta tai lisäkoulutuksesta, josta on sovittu työnantajan kanssa. Tut-kinnon tai koulutuksen vaikutus työntekijän palkkaan on sovittava ennen koulutuksen aloittamista.

2.Olosuhdelisä

Erityisenä tehtävään perustuvana lisänä voidaan maksaa erittäin ras-kaasta, likaisesta tai vaikeissa olosuhteissa tehdystä työstä tuntikohtaista lisää, jonka suuruus on enintään 35 % työntekijän tuntipalkasta. Lisän pe-rusteena olevien tehtävien toistuessa säännöllisesti voidaan sopia kuu-kausittain maksettavasta kiinteästä euromääräisestä lisästä.

3.Kielilisä

1.Kaksikielisessä kunnassa voidaan työntekijälle, jonka työtehtävät edellyttävät molempien kotimaisten kielten hallintaa ja jolla on hyvä kielitaito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hänen äidinkie-lensä, suorittaa kielilisänä

20,55 euroa 1.4.2024 alkaen

kuukaudessa hyvästä suullisesta taidosta ja

26,36 euroa 1.4.2024 alkaen

kuukaudessa hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta.

2.Työntekijälle, joka täydellisesti hallitsee molemmat kotimaiset kie-let, voidaan kielilisänä suorittaa kuukaudessa 41,03 euroa 1.4.2024 alkaen.

4.Kielitaitolisä

1.Kielitaitolisää maksetaan, jos työntekijälle kuuluvien tehtävien hoi-tamiselle on huomattavaa etua muun kuin äidinkielen taidosta. Kie- litaitolisää ei makseta, jos tehtävä nimenomaisesti edellyttää vie-raan kielen taitoa.

2.Lisää maksetaan kielitutkinnon tasosta riippuen (L yleisestä kieli-tutkinnosta 964/2004 ja asetus 1163/2004)

9§ Erityismääräykset

1.Työehtosopimuksen taloudellisia etuja koskevista määräyksistä voidaan sopia toisin, jos harjoittelijan kanssa tehdään työsopimus tutkintoon sisäl-tyvän pakollisen harjoittelun ajaksi.

2.Muussa opintoihin liittyvässä työharjoittelussa vähimmäispalkka on 75 % kyseessä olevan vaativuusryhmän mukaisesta palkasta.

3.Vailla alan ammattitaitoa tai pätevyyttä olevalle harjoittelijalle maksetaan vähintään 80 % asianomaisen vaativuusryhmän mukaisesta palkasta, kui-tenkin enintään 2 kuukauden ajalta.

4.Peruskoulun, lukion tai ammatillisen oppilaitoksen oppilaan, jolta puuttuu alan ammattitaito tai pätevyys, palkka on loma-aikana (1.6.-15.8.) vähin-tään 65 % asianomaisen vaativuusryhmän mukaisesta palkasta. Tätä palkkaa voidaan maksaa enintään 2,5 kuukautta saman työntekijän osalta.

Sopimuspalkka

5.Työntekijälle voidaan sopia maksettavaksi sopimuspalkkaa, joka voi sisäl-tää tässä luvussa määritellyt lisät ja palkanosat.

6.Lisäksi työntekijälle voi erilaisten järjestelmämuutosten johdosta syntyä työehtosopimuksen mukaisen palkan ylittävää palkkaa (esim. ns. takuu- palkka), jota käsitellään kuten sopimuspalkkaa.

10 § Asiantuntija- ja tukihenkilöstön – palkat

Vaativuusryhmien alimmat palkkaluvut 1.4.2024 alkaen, euroa/kk

11 § Asiantuntija- ja tukihenkilöstön palkkausjärjestelmän vaativuusryhmittely

6 LUKU OPETUSHENKILÖSTÖN PALKKAUS JA TYÖAIKA

1§ Soveltamisala

1.Tätä lukua sovelletaan kokoaikaiseen ja osa-aikaiseen yliopettajaan tai lehtoriin, jonka työaika on vähintään 760 tuntia vuodessa tai vähintään keskimäärin 19 tuntia viikossa ja joka kuuluu opetushenkilöstön henkilös-töryhmään.

Tuntiopettajaa koskevat määräykset ovat 13 §:ssä.

2.Lomarahaa koskevia määräyksiä ei sovelleta tämän luvun piiriin kuuluviin.

3.Tämän luvun määräyksiä sovelletaan, mikäli opettaja on määrätty teke-mään vastaavaa tehtävää, jota paikallisesti kutsutaan tästä luvusta poik-keavalla nimellä.

A PALKKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

2§ Palkkaperusteet

Peruspalkka

1.Opetushenkilöstön palkkaus määräytyy tämän luvun määräysten mukai-sesti.

2.Peruspalkalla tarkoitetaan tässä luvussa olevia, kelpoisuuteen tai tutkin-toon liittyviä euromääräisiä palkkoja ilman mitään lisiä.

3§ Yliopettajan ja lehtorin vähimmäispalkat

Peruspalkat

1.Työkokemusvuosien mukaan määräytyvät peruspalkat ovat palkkaliit- teessä tilastokoodeittain seuraavasti:

Tohtorin- ja lisensiaatintutkinto

2.Tohtorin tutkinnon suorittaneen vähimmäispalkka on 4 % korkeampi.

3.Lisensiaattitutkinnon suorittaneen vähimmäispalkka on 2 % korkeampi

Osa-aikaisen palkka ja työaika

4.Osa-aikaisen opettajan palkka on samassa suhteessa alempi kuin hänen työaikansa on asianomaista lehtorin tai yliopettajan täyttä työaikaa (1600) alempi.

5.Osa-aikaisen opettajan työaika on vähintään 760 tuntia lukuvuodessa tai vähintään keskimäärin 19 tuntia viikossa. Tällöin työsuhde on päätoimi-nen.

6.Osa-aikaisen opettajan omavalintaisen työajan ja -paikan osuus määräy-tyy vastaavassa suhteessa kuten 10 §:n 1 kohdassa on todettu.

Kieltenopettajan palkka

7.Ammattikorkeakoulun kieltenopettajan palkka määräytyy sen koulutusalan mukaan, johon hänet on sijoitettu.

Henkilökohtainen palkka ja saatavuuslisä

8.Henkilökohtaisen palkan suuruuteen vaikuttavat työtehtävien vaativuuden, opettajan ammattitaidon ja työsuorituksen lisäksi mm. paikkakunnan ja ammattialan yleinen palkkataso sekä työnantajan palkkauspolitiikka, samoin kuin opettajan henkilökohtainen ammatinhallinta, työtulokset, ai-kaisempi kokemus sekä työmarkkinoilla vallitseva kysynnän ja tarjonnan tasapaino.

9.Osan henkilökohtaisesta palkasta voi muodostaa saatavuuslisä. Saata- vuuslisän vähimmäismäärä, joka maksetaan tekniikan ja liikenteen koulu-tusalalle sijoitetulle opettajalle, saadaan kertomalla yliopettajan ja lehtorin työehtosopimuksen mukainen peruspalkka palkkaliitteessä olevalla ker-toimella.

Tehtävien vaihtuessa oikeus saatavuuslisään arvioidaan uudelleen.

Työkokemusvuosien mukaan määräytyvät saatavuuslisät ovat palkkaliit- teessä tilastokoodeittain seuraavasti:

4§ Palkkaan tehtävä vähennys kelpoisuuden puuttuessa

1.Opettajan, jolla ei ole tehtävän kelpoisuusehdoissa määrättyä pätevyyttä, vähimmäispalkka on 6–20 % edellä mainittua pienempi.

2.Kelpoisuusehdoilla tarkoitetaan asetuksessa ammattikorkeakouluista säädettyä sekä ammattikorkeakoulun johtosäännössä, muussa määräyk-sessä tai tehtävää täytettäessä edellytettyä kelpoisuutta.

Pöytäkirjamerkintä:

Epäpätevyysvähennys voidaan tehdä myös opettajalle, joka ei ole suorittanut vähintään 35 opintoviikon laajuista opettajankoulutusta tai vähintään 60 opintopisteen laajuista opettajankoulutusta silloin, kun opettajakoulutusta on edellytetty edellä mainitulla tavalla.

3.Kun opettaja suorittaa kelpoisuusehdoissa mainitun tutkinnon tai opetta-jankoulutuksen, muutetaan palkkausta tutkinnon työnantajalle esittämistä seuraavan kuukauden alusta.

5§ Työkokemus

Työkokemukseen oikeuttava aika

1.Työkokemukseen oikeuttaa päätoimiseksi katsottava kotimainen ja ulko- mainentyöskentely opettajan/rehtorin tehtävissä. Lisäksi työskentely teh-tävissä tai yrittäjänä toimittu aika, joista on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä.

2.Työkokemusta laskettaessa otetaan huomioon ne kalenterikuukaudet, joi-den aikana opettaja/rehtori on ollut saman työnantajan palveluksessa vä-hintään 18 kalenteripäivää.

3.Oikeus työkokemukseen alkaa seuraavan kuukauden alusta oikeuden saavuttamisesta.

Työkokemukseen luettava työssäolon veroinen aika

4.Työkokemukseen oikeuttavaksi hyväksytään myös poissaolo, jolta on maksettu palkkaa tai sairausvakuutuslain mukaista päivä-, erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainrahaa.

5.Opintovapaalain (273/79) mukaisesta opintovapaasta hyväksytään työko-kemukseen enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden ajalta. Edellytyksenä on, että työntekijä on opintovapaan jälkeen palannut välit-tömästi saman työnantajan palvelukseen.

6§ Korvaus ilta/yö- ja viikonloppu-/arkipyhätyöstä

1.Kello 18.00-07.00 väliseen aikaan työaikasuunnitelmassa määrätystä työstä maksetaan työaikakorvaus, joka on vähintään 30 % 10 §:n 5 koh-dassa lasketusta tuntipalkasta. Työaikakorvauksesta voidaan ao. henkilön kanssa sopia toisin.

2.Viikonloppuun tai arkipyhään työaikasuunnitelmassa määrätystä työstä maksetaan työaikakorvaus, joka on vähintään 50 % 10 §:n 5 kohdassa lasketusta tuntipalkasta. Työaikakorvauksesta voidaan ao. henkilön kanssa sopia toisin.

7§ Kielilisä

Kaksikielisessä kunnassa voidaan opettajalle, jonka työtehtävät edellyttä-vät molempien kotimaisten kielten hallintaa ja jolla on hyvä kielitaito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hänen äidinkielensä, suorittaa kielili- sänä

1.4.2024 lukien seuraavasti:

20,55 euroa

kuukaudessa hyvästä suullisesta taidosta ja

26,36 euroa

kuukaudessa hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta. Opetta-jalle, joka täydellisesti hallitsee molemmat kotimaiset kielet, voi-daan kielilisänä suorittaa kuukaudessa

1.4.2024 lukien seuraavasti:

41,03 euroa

8§ Kielitaitolisä

Kielitaitolisää suoritetaan, jos asianomaiselle opettajalle kuuluvien tehtä-vien hoitamiselle on huomattavaa etua muun kuin äidinkielen taidosta. Kielitaitolisää ei kuitenkaan suoriteta, jos tehtävä nimenomaisesti edellyt-tää vieraan kielen taitoa.

Lisää maksetaan kielitutkinnon tasosta riippuen (L yleisestä kielitutkin-nosta 964/2004 ja asetus 1163/2004)

1.4.2024 lukien seuraavasti:

9§ Täysi palkka

1.Opettajan täydellä palkalla tarkoitetaan peruspalkkaa sekä kaikkia kuu-kausittain säännöllisesti toistuvia palkanlisiä, lisäpalkkioita ja korvauksia.

2.Opettajan palkallisen poissaolon palkka lasketaan opettajan täydestä palkasta.

B TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

10§ Yliopettajan ja lehtorin työaika

Vuosityöaika

Pöytäkirjamerkintä:

Sopimuksen mukainen kokoaikaisen opettajan vuosityöaika voi-daan alittaa tai ylittää, mikäli siitä sovitaan opettajan kanssa.

Osa opettajan sitomattomasta työajasta voidaan järjestää koko-naisina viikkoina.

Työaikasuunnitelma

2.Työajan käyttö määritellään lukuvuoden, lukukauden tai palvelussuhteen alussa tehtävässä työaikasuunnitelmassa. Mikäli työhön käytetty aika tai tehtävät on virheellisesti arvioitu tai tehtävät muuttuvat, tulee työaikasuun-nitelmaa muuttaa. Työaikasuunnitelmaa tulee tarkistaa aina vastaamaan todellisen työajan käyttöä.

3.Työaikasuunnitelman toteuttamista seurataan säännöllisesti.

Lisätyö

4.Lukuvuotinen työaika voidaan henkilön suostumuksella ylittää, jolloin kyse on lisätyöstä.

5.Vuosityöajan (1600) ylittävästä työaikasuunnitelman mukaisesta työstä maksetaan jokaiselta tunnilta palkka, joka saadaan jakamalla vuosipalkka luvulla 1600.

11§ Opettajan vapaajaksot

1.Opettajalle on annettava 2.5.–30.9. välisenä aikana 8 viikon (56 kalente-ripäivää) pituinen vapaajakso, johon työnantaja ei saa sijoittaa työaikaa. Vapaajakso voidaan antaa kahdessa osassa. Luonnonvarakoulutusalalla voidaan alan luonteesta johtuen poiketa edellä olevasta ajoituksesta.

2.Opettajalle on annettava 1.10.–30.4. välisenä aikana 4 viikon (28 kalente-ripäivää) pituinen vapaajakso ammattikorkeakoulun toiminnan kannalta sopivana aikana (esim. joulun, uudenvuoden ja opiskelijoiden loman yh-teydessä) ja se voidaan antaa enintään neljässä jaksossa.

Vapaajaksoista sopiminen

3.Opettajan suostumuksella vapaiden sijoitusajankohdista ja jaksotuksesta voidaan sopia toisin.

12§ Määräaikaisen opettajan kesävapaakorvaus

Lukuvuotta lyhyemmäksi ajaksi otetun opettajan työsuhteen päättyessä maksetaan opettajalle kesävapaakorvauksena jokaista työsuhteen keston ammattikorkeakoulun työpäivää (ma-pe) kohden korvaus, joka saadaan kertomalla päiväpalkka luvulla 0,18. Jos työsuhteeseen on sisältynyt 2.5.– 30.9. vahvistettuja kesävapaapäiviä, vähennetään ne kesävapaakorvauk- seen oikeuttavien päivien lukumäärästä.

13§ Tuntiopettaja

Alle 760 tuntia lukuvuodessa tai keskimäärin alle 19 tuntia viikossa työs-kentelevä työntekijä on tuntiopettaja. Tuntiopettajan lukuvuoden työtunnit jakautuvat korkeintaan 40 työviikolle, ellei tuntiopettajan kanssa toisin so-vita.

Soveltamisohje:

Tuntiopettajan työajasta sovittaessa on huomioitava valmistelun ja jälkitöiden tarve sekä muut opettajalle kuuluvat tehtävät vas-taamaan todellisen työajan käyttöä.

Tuntiopettajalle maksetaan vähintään palkkahinnoittelun mukaisesti. Tun-tipalkan määrittelemisessä otetaan huomioon työn vaativuus ja vastuulli-suus, tuntiopettajan taidot ja kokemus sekä koulutustaso ja kelpoisuus.

Tuntiopettajan oikeus sairausajan palkkaan määräytyy työsopimuslain säännösten mukaan.

14§ Siirtymämääräykset

Siirtymämääräyksiä noudatetaan siirtymähetkellä 31.3.2020 tekniikan ja liikenteen koulutusalalle sijoitettuun ammattikorkeakoulun opettajaan niin kauan kuin hän on työsuhteessa samaan työnantajaan tekniikan ja liiken-teen koulutusalalla:

Tekniikan ja liikenteen opettajan vuosityöajasta 37,5 %:n osalta opettaja saa itse määrätä työn tekemisen ajan ja pai-kan. Työnantaja voi sijoittaa määrättävissään olevaa työaikaa 35 viikon ulkopuoliseen aikaan sopimalla asiasta opettajan kanssa.

Opettajan kanssa on mahdollista sopia pienemmästä sitomat-toman työajan määrästä kuitenkin siten, että sitomattoman työajan määrä on vähintään 28 %.

7 LUKU PAIKALLINEN SOPIMINEN

1§ Paikallisen sopimisen osapuolet, sitovuus ja muoto

Sopijaosapuolina ovat työehtosopimukseen sidottu työnantaja tai tämän edus-taja sekä luottamusmies. Paikallinen sopimus sitoo henkilöstöryhmää tai osaa siitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.

Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti. Sopimuksesta tulee käydä ilmi aina-kin seuraavat asiat:

•sopimuksen tarkoitus

•sopimuksen osapuolet

•sopimuksen soveltamisen piirissä olevat

•kohteena oleva työehtosopimuksen määräys

•perusteet määräyksestä poikkeamiselle

•sopimuksen yksityiskohtainen sisältö

•sopimuksen voimassaolo ja irtisanomisehdot

•päiväys ja allekirjoitukset

2§ Työehtosopimuksen määräyksistä toisin sopiminen

Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön säätämissä rajoissa. Sopi-jaosapuolet voivat sopia työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti, mikäli perusteltu syy sitä edellyttää. Paikallisella sopimuksella ei voida kuitenkaan syrjäyttää koko työehtosopimusta tai ylittää säännöllisen työajan keski-määräisiä enimmäismääriä tai poiketa työehtosopimuksen mukaan vähintään maksettavasta peruspalkasta, vuosiloman pituudesta sekä sairaus- ja ras-kaus- ja vanhempainvapaaetuuksia koskevista määräyksistä.

3§ Paikallisen sopimuksen kesto ja päättyminen

Paikallinen sopimus voidaan tehdä määräaikaiseksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi.

Toistaiseksi voimassa oleva paikallinen sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

Kestettyään vuoden määräaikainen paikallinen sopimus on irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Ennen irtisanomista osapuolten on tarkasteltava sopimuksen jatkamisen edellytyksiä ja mahdollisia muutos-tarpeita.

Paikallisen sopimuksen voimassaolon päätyttyä noudatetaan voimassa olevia työehtosopimuksen määräyksiä.

5 §:n mukainen selviytymissopimus voidaan tehdä enintään kahden vuoden määräajaksi.

Selviytymissopimuksella alennetut etuudet palautetaan selviytymissopimuk-sen päättyessä sopimusta edeltäneelle tasolle huomioiden työehtosopimuksen mahdolliset muutokset sopimuskauden aikana.

4§ Paikallisen sopimuksen oikeusvaikutukset ja tiedoksianto

Paikallisella sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin työehtosopimuksella.

2 §:n ja 5 §:n tarkoittama paikallinen sopimus on annettava tiedoksi työehto-sopimuksen allekirjoittajajärjestöille.

5§ Selviytymissopimus

Työehtosopimuksen palkkaa tai muita taloudellisia etuuksia koskevista vähim- mäismääräyksistä voidaan paikallisesti sopien poiketa siten, kuin tässä pykä-lässä on sovittu.

Sopijaosapuolina ovat työehtosopimuksen sidottu työnantaja tai tämän edus-taja sekä luottamusmies.

Sopimisen edellytyksenä on, että työnantaja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, jotka voivat johtaa työvoiman käytön vähentämiseen.

Selviytymissopimus voidaan tehdä vain erittäin painavista taloudellisista syistä tilanteissa, joissa sopimus on tilapäisesti tarpeen ja välttämätön työnantajan toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi.

Selviytymissopimuksen käytön peruste, toimien tarve ja mitoitus on pystyttävä yksimielisesti toteamaan neuvotteluosapuolten kesken samoin kuin toimenpi-teiden arvioitu vaikutus ja työpaikan muut toimet talouden tasapainottamiseksi ja kriisistä selviytymiseksi. Selviytymissopimuksessa sovittavien toimenpitei-den on oltava kohtuullisia tavoitteiden saavuttamiseksi.

Neuvoteltaessa tässä pykälässä tarkoitetusta sopimuksesta työnantaja nou-dattaa neuvottelussa tarvittavien tietojen antamisessa yhteistoimintalakia. Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita. Henkilöstön edustajille annetaan ajankohtaiset tiedot ammattikorkeakoulun taloudellisesta tilanteesta, esimerkiksi tilinpäätös, talousarvio ja tarvittavassa laajuudessa muita työnantajan taloudellista tilannetta kuvaavia asiakirjoja.

6§ Sopimuksen tulkinta ja erimielisyydet

Paikallisten sopimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimielisyydet.

7§ Työehtosopimuksen voimassaolon päättymisen vaikutus

Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana tehdyt paikalliset sopimukset ovat voimassa sen mukaan, mitä niiden voimassaolosta on sovittu.

8 LUKU LUOTTAMUSMIESMÄÄRÄYKSET

Johdanto

Luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus on luoda edellytykset ammattikorkeakoulun ja henkilöstön väliselle toimivalle yhteistoiminnalle sekä paikallisen sopimisen edistämi-selle ja työehtosopimuksen oikealle soveltamiselle.

Luottamusmiesjärjestelmän avulla pyritään ratkaisemaan työnantajan ja työntekijöiden välille sopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta syntyvät erimielisyydet tarkoituk-senmukaisella ja nopealla tavalla. Keskeisinä asioina siihen kuuluvat myös työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien työsuhteisiin liittyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä ta-valla.

1§ Luottamusmiehen tehtävät

Luottamusmiehen tehtävänä on toimia ammattikorkeakoulun ja edustamansa henkilöstöryhmän välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja ke-hittämiseksi.

Luottamusmiehen tehtävänä on myös toimia työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja työntekijöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja ammattikorkeakoulun kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä.

Edelleen luottamusmiehen tehtäviin kuuluu työehtosopimuksen 1 luvun 13 §:n mukaisessa paikallisneuvottelussa työehtosopimukseen sidottujen järjestäy-tyneiden työntekijöiden edustaminen.

2§ Luottamusmiesten lukumäärä

Ammattikorkeakoulussa työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöillä on oikeus valita luottamusmiehiä seuraavasti:

•Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry:llä (OAJ) on oikeus valita opetushenkilöstön henkilöstöryhmään yksi luottamusmies ja yksi varaluottamusmies

•Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:llä (YTN) on oikeus valita asiantuntija- ja tukihenkilöstön henkilöstöryhmään yksi luottamusmies ja yksi varaluot-tamusmies

Ammattikorkeakoulussa voidaan sopia laajemmasta luottamusmiesorgani- saatiosta. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä huomiota esimerkiksi ammatti-korkeakoulun alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin.

Ammattikorkeakoulun tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistu-essa, laajentuessa tai muuttuessa (esim. liikkeen luovutus, sulautuminen, yh-tiöittäminen), muokataan luottamusmiesorganisaatio vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Luottamusmiehen asema lakkaa, jos luottamusmiehen henkilöstöryhmä vaihtuu.

3§ Luottamusmiehenä toimimisen edellytykset

Luottamusmiehen tulee olla työsuhteessa ammattikorkeakouluun. Edellytyksenä on lisäksi:

•Opetushenkilöstön henkilöstöryhmän luottamusmiehenä voi toimia OAJ:n jäsen

•Asiantuntija- ja tukihenkilöstön henkilöstöryhmän luottamusmiehenä voi toimia YTN:n jäsen

4§ Luottamusmiehen valinta

Luottamusmiehen valitsevat ammattikorkeakouluun työsuhteessa olevat työ-ehtosopimuksen piiriin ja asianomaiseen henkilöstöryhmään kuuluvat allekir- joittajajärjestöön järjestäytyneet työntekijät.

Luottamusmiehen vaali voidaan järjestää työpaikalla. Vaalin toimittamisesta huolehtii allekirjoittajajärjestö, pääsääntöisesti kuitenkin luottamusmies tai hä-nen estyneenä ollessaan mahdollinen varaluottamusmies. Työpaikalla järjes-tettävien vaalien vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei saa häiritä työntekoa.

Luottamusmiehen vaalin järjestämiseen ja toimittamiseen käyttämä välttämä-tön aika luetaan paikallisesti sovittuun luottamusmiehen vapautusaikaan.

5§ Luottamusmiehen velvollisuudet

Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu, luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Luottamusmies on velvollinen noudattamaan työehtoja, työaikoja ja työnantajan antamia määräyksiä.

6§ Ilmoitukset

Allekirjoittajajärjestö ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle luottamusmiehen ja va- raluottamusmiehen valinnasta, eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään sekä toimikauden pituudesta.

Luottamusmiehen on ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti, milloin varaluotta-musmies toimii hänen tilallaan luottamusmiehenä. Jos luottamusmies on es-tynyt antamaan kirjallisen ilmoituksen, voi ilmoituksen antaa allekirjoittajajärjestö.

Työsuhteen päättämisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista.

Luottamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättämisestä merki-tään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös asianomaiselle allekirjoittajajärjestölle.

7§ Varaluottamusmiehen oikeuden ja velvollisuudet

Varaluottamusmiehellä on luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet silloin, kun hän toimii luottamusmiehen tilalla työnantajalle 6 §:n mukaisesti tehdyn ilmoituksen perusteella.

8§ Ajankäyttö

Luottamusmiestehtävien hoitamista varten annettavasta työstä vapautuksesta sovitaan paikallisesti. Vapautuksesta sovittaessa voidaan ottaa huomioon esi-merkiksi edustettavien työntekijöiden määrä, toimipisteiden lukumäärä ja maantieteellinen sijainti, henkilöstön asemaan kohdistuvat muutokset sekä mahdollisuus hoitaa luottamusmiestehtävät asianmukaisesti.

Paikallista sopimusta ja selviytymissopimusta neuvottelemista varten luotta-musmiehelle annetaan riittävästi vapautusta työstä luottamusmiestehtävien hoitamista varten. Vapautuksen määrästä sovitaan työnantajan kanssa. Va-pautuksen määrää arvioitaessa otetaan huomioon edustettavien työntekijöi-den määrä, toimipisteiden lukumäärä ja maantieteellinen sijainti sekä henki-löstön asemaan kohdistuvat muutokset.

Jos paikallisesti ei päästä sopimukseen luottamusmiehen tehtävien hoitamista varten annettavasta vapautuksesta, on vapautuksen määrä enintään lukuvuo- dessa/työvuodessa:

9 § Luottamusmieskorvaus

Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmieskorvausta seuraavasti:

Jos luottamusmies on estyneenä ja varaluottamusmies 6 §:n mukaisen ilmoi-tuksen perusteella hoitaa luottamusmiestehtävää pääosan kalenterikuukau-desta, maksetaan luottamusmieskorvaus kyseisen kuukauden ajalta varaluot- tamusmiehelle.

Jos ammattikorkeakoulussa sovitaan laajemmasta luottamusmiesorganisaa- tiosta, voidaan silloin sopia myös luottamusmieskorvauksen määrästä. Tällöin ei makseta tämän pykälän mukaista luottamusmieskorvausta.

10§ Syrjintäkielto

Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa hei-kentää luottamusmiestehtävien takia.

Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei saa tätä tehtävää hoitaessaan tai sen takia siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamus- mieheksi valituksi tullessaan. Luottamusmiestä ei saa myöskään siirtää vä-hemmän vaativaan työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia luottamusmiestä ei saa erottaa työstä.

11§ Työsuhdeturva

Luottamusmiehen työsopimus voidaan irtisanoa vain työsopimuslain 7 luvun 10 §:n edellytysten täyttyessä.

Työsopimuslain 7 luvun 10 §:n määräyksiä sovelletaan luottamusmiehenä toi-mineeseen työntekijään myös kuusi kuukautta luottamusmiestehtävän päätty-misen jälkeen.

Työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin tarkoittama suostumus selvitetään työehtosopimuksen osapuolena olevan allekirjoittajajärjestön toimesta.

Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta työsopimus-lain 8 luvun 1 §:n purkuperusteillakaan noudattamatta irtisanomisaikaa.

Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamus- miestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Jos työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, luottamusmies joutuu viimeiseksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaa-vaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa.

Jos luottamusmiehen työsuhteen päättämisestä tai lomauttamisesta on syn-tynyt erimielisyys, on paikalliset ja järjestöjen väliset neuvottelut käynnistet-tävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen tai lomauttamisen peruste on riitautettu.

Jos luottamusmiehen työsopimus on päätetty tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään kolmen ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perustei-den mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta li-säävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkami-selle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuh-detta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huo-mioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

12§ Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Tämän pykälän mukaisessa tietojen antamisessa noudatetaan tietosuojalain-säädäntöä.

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki eri-mielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Luottamusmiehellä on oikeus saada ajantasaiset tiedot ammattikorkeakoulun taloudellisesta tilasta sekä palkka- ja muista tiedoista yhteistoimintalain mu-kaisesti.

Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat tiedot ammattikorkeakoulun työntekijöistä työsuhteen alkaessa:

-työntekijän nimi ja työsuhteen alkamisaika

Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat tiedot asianomaiseen allekirjoittajajärjestöön järjestäytyneistä työn-tekijöistä. Tietojen antaminen edellyttää työntekijän luottamusmiehelle anta-maa valtuutusta:

-työntekijän nimi

-työsuhteen alkamisaika ja se, onko työsuhde kokoaikainen vai osa-aikai- nen

-määräaikaisen työsuhteen peruste ja sen kesto

-palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuuluu.

Luottamusmiehellä on oikeus saada työnantajan kanssa sovittavalla tavalla tieto oppilaitoksessa oppisopimuskoulutettavista ja koulutussopimuksella ole-vista.

Luottamusmiehillä on oikeus saada kaksi kertaa vuodessa tieto oppilaitoksen koko- ja osa-aikatyöntekijöiden lukumäärästä. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kutsuttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.

Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.

Mikäli ammattikorkeakoulussa sovitaan 2 §:n perusteella laajemmasta luotta- musmiesorganisaatiosta, sovitaan samalla niistä periaatteista, miten tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan.

Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoita-mista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

13§ Toimistotila ja toimistovälineet

Luottamusmiehellä on oikeus käyttää luottamusmiestehtävien hoitamiseen toimisto- ja säilytystilaa, tavanomaisia toimistovälineitä, atk-laitteita, internet-yhteyttä ja niihin liittyviä ohjelmia (ml. sähköposti) sekä puhelinta, jonka työn-antaja on antanut työtehtävien hoitamista varten.

14§ Matkakulut

Jos luottamusmies, työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista varten työnantajan määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matka-kustannusten korvausta ammattikorkeakoulussa sovellettavan järjestelmän mukaisesti.

15§ Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännölli-sen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin käytetystä ajasta säännöllisen työajan palkka.

16 § Luottamusmiehen koulutus

Määräykset luottamusmiehen oikeudesta ammattiyhdistyskoulutukseen on lu-vussa 9.

9 LUKU LUOTTAMUSMIEHEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN KOULUTUS

1§ Koulutustyöryhmä

1.Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun koulutuksen toimeenpanoa varten on allekirjoittajajärjestöjen välinen koulutustyöryhmä, jossa on kun-kin allekirjoittajajärjestön edustus. Koulutustyöryhmä käsittelee koulutus-ten yleisiä teemoja sekä koulutusten hyväksymisprosessin aikataulua.

2.Sivista hyväksyy allekirjoittajajärjestön kurssit kalenterivuodeksi kerral-laan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalen-terivuoden.

Sivistalle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin ohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, järjestämistavasta, koh-deryhmästä, osallistujista ja muista mahdollisesti pyydetyistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve.

3.Hyväksymällään kurssilla Sivistan edustajalla on mahdollisuus seurata koulutusta järjestön kanssa osallistumisesta sopien.

4.Allekirjoittajajärjestöt tiedottavat seuraavalle vuodelle hyväksytyt kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

2§ Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

1.Luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle annetaan työsuhteen kat-keamatta tilaisuus osallistua 1 §:n 2 kohdan mukaisesti hyväksytylle kurs-sille, mikäli työntekijän yhteistyötehtävistä johtuva tarve koulutukselle on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan työntekijän välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta ammattikorkeakoululle tuntuvaa haittaa. Luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu voi osallistua koulutukseen enintään 21 työpäivää kalenterivuodessa.

2.Jos vapaan antaminen tuottaisi ammattikorkeakoululle tuntuvaa haittaa, on luottamusmiehelle ilmoitettava viimeistään 10 päivää ennen kurssin al-kua syy, minkä vuoksi tämä ei voi kurssille osallistua.

3.Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman var-hain kuitenkin vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkamista.

4.Työsuojelukoulutus suunnataan työsuojeluvaltuutetuille.

3§ Korvaukset

Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua, 1 §:n 2 kohdan mukaisesti hyväksytyille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata yhteensä 21 työpäivää pidemmältä ajalta kalenterivuodessa.

Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asian-omainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin ammattikorkeakou-lussa ja että kurssi on todettu sellaiseksi työnantajan ja osallistujan välillä.

Osallistuminen 2 §:ssä mainittuun luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuu-tetun koulutukseen ei aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrat-tavien etuuksien vähenemistä.

4§ Varaluottamusmiesten ja varatyösuojeluvaltuutettujen koulutus

Osapuolet suosittelevat, että varaluottamusmiehille ja varatyösuojeluval-tuutetuille varataan mahdollisuus tarpeen vaatiessa osallistua koulutuk-seen ansiota menettämättä.

Varaluottamusmiehellä ja 1. varatyösuojeluvaltuutetulla, jotka edustavat vähintään 10 työntekijää on oikeus osallistua kalenterivuoden aikana yh-delle peruskurssille, josta enintään 3 työpäivää ansiota menettämättä. Koulutukseen osallistumisen osalta tulee huolehtia siitä, ettei tehtävien hoitaminen ja ammattikorkeakoulun toiminta kohtuuttomasti häiriinny esi-merkiksi sen takia, että useampi henkilöstön edustaja haluaisi osallistua koulutukseen samaan aikaan.

Ilmoitusajat määräytyvät 2 §:n 2 ja 3 kohtien mukaan.

LUKU 10 ASIANTUNTIJA- JA TUKIHENKILÖSTÖN TYÖAIKAPANKKI

1§ Soveltamisala

Tämän pykälän mukainen työaikapankki voidaan ottaa käyttöön työaikaa koskevan 2 luvun 2 §:n piiriin kuuluvien työntekijöiden osalta (työaikalain piiriin kuuluva henkilöstö).

2§ Sopimuksen tekeminen ja kesto

Työaikapankin käyttäminen edellyttää työntekijän ja työnantajan välistä kirjallista sopimusta. Aloitteen työaikapankin käyttöönottamisesta voi tehdä joko työntekijä tai työnantaja.

Sopimuksessa tulee todeta, mitä lisiä ja työaikakorvauksia työaikapank- kiin voidaan tallettaa, talletettavan työajan enimmäismäärä sekä se, koska työaikapankkiin talletettu työaika tulee käyttää vapaana.

Soveltamisohje:

Työehtosopimus osapuolet suosittelevat, että sopimus tehdään osapuolten yhteisesti laatiman sopimusmallin muodossa.

Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi.

3§ Työaikapankkiin siirrettävät korvaukset

Työaikapankkiin voidaan tallettaa lisätyön ja ylityön perus- ja korotusosien korvauksia, ilta-, yötyö-, lauantai- ja sunnuntaikorvauksia sekä varallaolo- korvauksia (ks. 11 § Taulukko työaikakorvausten muuntamisesta). Työai- kapankkituntien enimmäismäärä voi olla korkeintaan 300 tuntia / työnte-kijä.

Lisätyön ja ylityön perus- ja korotusosien korvausten, ilta-, yötyö-, lauan-tai- ja sunnuntaikorvausten sekä varallaolokorvausten siirtämisestä työai- kapankkiin on sovittava viimeistään samassa yhteydessä, kun sovitaan näiden tekemisestä.

4§ Vapaan pitäminen

Vapaa pidetään erikseen sovittavana ajankohtana ja vapaa-ajan palkka määräytyy vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukai-sesti. Jollei vapaan ajankohdasta voida sopia, on työntekijän ilmoitettava vapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää.

Soveltamisohje:

Jos työntekijän palkka muuttuu esim. työehtosopimuksen muutos-ten vuoksi kesken vapaan, muutos tulee voimaan työehtosopi-muksen mukaisesti.

Työaikapankkivapaa pidetään ensisijaisesti kokonaisina päivinä.

5§ Työaikakirjanpito

Työaikapankkiin talletetusta ajasta tulee pitää työaikalain mukaista kirjan-pitoa tai muuta luotettavaa kirjanpitoa. Työaikapankin saldo tulee olla hel-posti työntekijän tarkistettavissa.

6§ Työsuhde-etuudet

Työaikapankkivapaan pitäminen ei heikennä työntekijän vuosiloma- eikä muita etuuksia, jotka määräytyvät työsuhteen keston perusteella.

7§ Sairastuminen vapaan aikana

Jos työntekijä sairastuu vapaan aikana, vapaa keskeytyy ja vapaa muut-tuu seuraavan kalenteripäivän alusta sairauspoissaoloksi. Pitämättä jää-nyt vapaa siirtyy annettavaksi myöhemmin sovittavana ajankohtana. Jos sairauspoissaolo päättyy ennen sovitun vapaan päättymistä, vapaa jatkuu sovitun mukaisena.

Soveltamisohje:

Sairastumisesta on ilmoitettava työnantajalle välittömästi (vrt. vuosilomalain mukainen ilmoitus sairastumisesta), ellei ilmoitus-velvollisuuden täyttämiselle ole painavaa estettä. Todistus työky-vyttömyydestä toimitetaan työnantajalle työpaikan käytännön mu-kaisesti.

8§ Vapaan aikana alkava raskaus- tai vanhempainvapaa

Jos työntekijän oikeus raskaus- tai vanhempainvapaaseen alkaa sovitun työaikapankkivapaan aikana, vapaa muuttuu raskaus- tai vanhempainva- paaksi.

9§ Sopimuksen muuttaminen ja irtisanominen

Sopimusta voidaan muuttaa yhteisesti sopimalla. Sopimusmuutokset on tehtävä kirjallisesti.

Työaikapankkia koskeva sopimus voidaan puolin ja toisin irtisanoa. Irtisa-nominen tulee tehdä kirjallisesti tai muulla tavoin todisteellisesti.

Työnantajan irtisanoessa sopimuksen työntekijällä on oikeus käyttää tal-letettu aika alkuperäisen sopimuksen mukaisesti.

Työntekijän irtisanoessa sopimuksen, irtisanomisaika on 4 kk, jonka jäl-keen työnantajalla on oikeus maksaa korvaus työaikapankkiin talletetusta työajasta samassa aikataulussa kuin korvaus olisi maksettu, jos talletettu työaika olisi pidetty vapaana.

10§ Pitämättä jääneet vapaat

Työsuhteen päättyessä maksetaan työaikapankkiin kertynyt työaika ra-hana samassa aikataulussa, kun mitä on sovittu loppupalkan ja mahdol-listen lomakorvausten maksamisesta.

11 § Taulukko työaikakorvausten muuntamisesta

 

Mallisopimus työaikapankin käyttöönottamisesta

[...]

AMMATTIKORKEAKOULUJEN PALKAT, LISÄT JA PALKKIOT

Sivistysala ry

1.5.2024 alkaen



ASIANTUNTIJA- JA TUKIHENKILÖSTÖ

OPETUSHENKILÖSTÖ

Sivistysala ry • Eteläranta 10, 00130 Helsinki

p. 09 1728 5700 • www.sivista.fi