Elintarviketeollisuusliitto ry

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

ELINTARVIKEALAN AUTOMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS

1§ Soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Elintarviketeollisuusliittoon kuuluvien leipomoiden, meijereiden, teurastamoiden, makkaratehtaiden ja eines- tehtaiden automiesten työ- ja palkkaehdoissa.

2§ Ns. yleiset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan sopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa olevia ETL:n ja SEL:n välillä solmittuja yleisiä sopimuksia.

Jos edellä tarkoitettuihin sopimuksiin tehdään tämän työehtosopimuksen voimassa ollessa muutoksia, noudatetaan niitä siitä päivästä lukien, jolloin allekirjoittaneet liitot ovat sopineet muutosten liittämisestä tähän työehtosopimukseen.

3§ Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus

1.Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vai ei.

2.Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

Pöytäkirjamerkintä:

Yhdistymisvapauden loukkaukseksi ei katsota työnantajan vaatimusta, ettei tämän edustajana toimiva henkilö saa kuulua sellaiseen paikalliseen yhdistykseen, jonka tehtäviin kuuluu hänen johdettaviensa ja valvotta-viensa työntekijäin edun valvominen työnantajaa kohtaan. Työnantajan edustajalla tarkoitetaan henkilöä, joka ei osallistu tai ainoastaan tilapäisesti osallistuu hänen johdettaviensa tai valvottaviensa työntekijäin työhön.

3.Jos työntekijä katsoo, että hänet on vastoin tämän pykälän määräyksiä erotettu hänen kuulumisensa vuoksi työntekijäin järjestöön, on hänen, ennen kuin muihin toimenpiteisiin ryhdytään, järjestönsä välityksellä pyydettävä tutkimusta asiassa.

4§ Työhön ottaminen

1.Tehdessään työsopimuksen työnantaja tai hänen edustajansa on velvollinen noudattamaan tämän työehtosopimuksen määräyksiä ja pyritään työsopimus tekemään kirjallisesti.

2.Jos työ on tilapäistä tai määräaikaista, on työnantaja työsopimusta tehtäessä velvollinen ilmoittamaan siitä työntekijälle.

3.Jos työntekijä on otettu määrätynlaiseen työhön, on hän kuitenkin velvollinen tilapäisesti tarpeen vaatiessa tekemään muutakin työtä, ellei hänelle varsinaisesti kuuluvaa työtä ole taikka muut erityiset syyt sitä vaativat.

5§ Irtisanominen

Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

 

 

Määräaikaista työtä varten palkatun työntekijän työsuhde päättyy irtisanomisaikaa noudattamatta.

Toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomauttaa 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen.

6§ Aikapalkka

1.Täysin työkykyisille 18 vuotta täyttäneille automiehille maksetaan jäljempänä seuraavien määräysten mukainen palkka.

Pääkaupunkiseutu = Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen

Pääkaupunkiseutu = Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen

 

Pääkaupunkiseutu = Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen

Pääkaupunkiseutu = Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen

Tuntipalkat on laskettu silmällä pitäen lihateollisuutta.

Laskettaessa ylityöstä ja sunnuntaityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka jaetaan luvulla 160 ja kaksiviikkoispalkka luvulla 73,85.

2.Kuorma-, paketti- ja henkilöautonkuljettajien alalla palveluaika tarkoittaa aikaa, minkä kuljettaja todistettavasti on ajanut ammattimaisesti autoa. Alan ammattitut-kinnon suorittamisesta luetaan alalla palveluaikaan 1 vuosi.

3.Niille autonkuljettajille, jotka suorittavat maidonkeräilyä säiliöautolla maksetaan erityislisää 1.3.2020 alkaen 68 senttiä tunnilta ja 1.2.2021 alkaen 69 senttiä tun-nilta. Lisä sisältää näytteen ottamisen. Pakaste- ja karja- autonkuljettajille makse-taan erikoislisää 1.3.2020 alkaen 58 senttiä tunnilta ja 1.2.2021 alkaen 59 senttiä tunnilta. Kuljetettaessa pakasteita osana muuta kuormaa maksetaan pakastekuljetuslisästä suhteellinen osuus, jonka suuruus sovitaan paikallisesti. Ruhojen kuljettamisesta pääasiallisena kuormana, jos lastaus ja purkaus tapahtuu käsin, maksetaan samansuuruinen lisä. Mikäli kyse on vähäisemmästä ruhokuormasta, maksetaan suhteellinen osa lisästä, jonka suuruus sovitaan paikallisesti.

Edellä mainittua lisää ei kuitenkaan makseta, jos kuormaus ja purkaus suoritetaan koneellisesti. Perälautanosturilla suoritettua purkausta ei katsota koneelliseksi purkaukseksi.

5.HCT-ajoneuvoyhdistelmä

HCT-ajoneuvoyhdistelmän kuljettajille maksetaan erikoislisää, jonka suuruus on 5 prosenttia työntekijän taulukkopalkasta (pituus yli 25,25 m).

Liittojen yhteinen soveltamisohje

-koskee vain valtioneuvoston ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (4.12.1992/1257) 51 b § 3. mom. mukaisesti merkittyjä HCT- ajoneuvoyhdistelmiä.

-maksetaan tuntikohtaisesti työehtosopimuksen 7 § 3. kohdan mukai-sesti.

-Lastaus- ja purkutilanteissa perävaunun irrottaminen ei katkaise lisän maksua.

-HCT-ajoneuvon pelkkä siirtely pihassa tms. toiminta ei johda lisän maksuun.

6.Jos työnantajan palveluksessa oleva autonkuljettaja siirretään tilapäisesti apumieheksi, maksetaan hänelle kuljettajan palkka.

7.Jos työnantajan palveluksessa oleva autonapumies, jolla on ammattimainen ajokortti, väliaikaisesti siirretään kuljettajaksi, maksetaan hänelle siltä ajalta, jonka hän on ollut tässä tehtävässä, täysiltä työpäiviltä kuljettajan palkka.

8.Pääasiassa keräily- tai jakelukuljetuksissa käytettävän traktorin kuljettajalle maksetaan palkka kuorma auton kuljettajan palkkausta koskevien määräysten mukaan.

9.Nuoren työntekijän suorittaessa samaa työtä kuin täysi ikäinen työntekijä ja hä-nen omatessaan työn edellyttämän ammattitaidon ja pätevyyden eikä hänen työskentelyynsä kohdistu ylityösäännösten lisäksi muita lainsäädännöstä johtuvia rajoituksia, määräytyy hänen palkkansa asianomaisen työn palkkaperusteiden mukaisesti.

7§ Työaika, yli- ja sunnuntaityökorvaus

1.Työaika sekä yli- ja sunnuntaityökorvaukset määräytyvät työaikalain mukaan.

2.Työaika pyritään järjestämään siten, että automies saa lain edellyttämän va-paapäivän lisäksi tasoittumisjakson puitteissa keskimäärin toisen ylimääräisen va-paapäivän jokaista sellaista viikkoa kohden, johon sisältyy kuusi työpäivää. Jos tämä ei ole noudatetun lainmukaisen tasoittumisjakson kuluessa mahdollista, voi-daan paikallisesti sopia pidemmästäkin tasoittumisjaksosta.

3.Autonkuljettajan työajan katsotaan alkavan siitä hetkestä, jolloin hän ryhtyy au-toa kunnostamaan, sekä jatkuvan siihen saakka, kun hän jättää auton halliin tai muuhun säilytyspaikkaan taikka toisen haltuun.

4.Ruokailuaikaa ei lueta työaikaan, ellei toisin ole sovittu.

5.Säännöllisen työajan ja työhöntulojärjestyksen määrää työpaikan johto lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa.

6.Pääsiäislauantain, toisen pääsiäispäivän, helatorstain, juhannus- ja jouluaaton sekä muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, loppiaisen, vapunpäivän ja itsenäisyyspäivän ja tapaninpäivän johdosta lyhennetään joko sen tai sitä lähinnä seuraavan taikka edeltävän työaikajakson työaikaa kahdeksalla tunnilla antamalla ylimääräinen vapaapäivä elleivät työnantaja ja työntekijä sovi muusta lyhentämisajankohdasta. Jos työpaikalla on luottamusmies, on asiasta sovittava hänen kanssaan.

Lyhennetyllä työaikajaksolla kolmiviikkoisjaksoa sovellettaessa 112 tunnin ja kaksiviikkoisjaksoa sovellettaessa 72 tunnin jälkeen tehdystä työstä maksetaan ylityökorvauksen suuruinen korvaus. Mikäli työaikajaksoon sijoitetaan useita edelli-sessä kappaleessa tarkoitettuja lyhennyksiä, alennetaan näitä tuntimääriä vastaa-vasti.

Tuntipalkkaisille työntekijöille maksetaan säännölliseltä (72 tai 64 tunnin) työajalta muodostuneen palkan lisäksi kahdeksan (8) tai kuudentoista (16) tunnin palkka keskituntiansion mukaan.

7.Vuotuisen työajan yleisestä lyhentämisestä on sovittu liitteestä ilmenevällä tavalla. Lisätyöstä, joka tehdään lyhennetyn työajan ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana tai työajan lyhentämiseksi annettuna vapaa-päivänä, maksetaan 50 %:lla korotettu palkka tai annetaan vastaava aikahyvitys.

8.Työajan enimmäismäärä noudattaa työaikalaissa säädettyjä rajoituksia. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään 12 kuukautta.

8§ Ilta- ja yötyölisät

Muusta kuin ylityöstä, jota suoritetaan kello 18.00 - 22.00 välisenä aikana maksetaan 15 prosentin suuruista ohjepalkasta laskettua erikoislisää.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Paikallisesti voidaan sopia siitä, että molemmat em. lisät maksetaan saman suuruisina. Jommankumman osapuolen sitä vaatiessa siirrytään työ-ehtosopimuksen mukaiseen menettelyyn 2 viikon kuluttua vaatimuksen esittämisestä.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Jaksotyöaikamuotoa sovellettaessa ilta- ja yötyölisä maksetaan myös yli-työn ajalta.

9§ Hälytysraha

Kutsuttaessa työntekijä työaikansa ulkopuolella hälytystyöhön hänelle maksetaan hälytysraha. Hälytysraha on kahden tunnin palkka muun hälytystyöstä maksettavan palkan lisäksi.

10§ Palkanmaksu

1.Palkanmaksu suoritetaan vähintään kaksi kertaa kuukaudessa välittömästi työ-ajan jälkeen. Jos palkanmaksupäivä on sunnuntai tai juhlapäivä, maksetaan palkka edellisenä arkipäivänä. Muistutukset tilinmaksun perustetta vastaan on tehtävä ennen seuraavaa tilinmaksua.

Kuukausipalkkaisen työntekijän palkka voidaan paikallisesti sopien maksaa kui-tenkin kerran kuukaudessa, mikäli yrityksen muulle henkilöstölle maksetaan palkka vain kerran kuukaudessa.

2.Mikäli työnantaja maksaa työntekijälle palkan hänen haluamaansa pankkiin, on palkan oltava nostettavissa palkanmaksupäivänä pankin aukioloaikana. Jos pankki on palkanmaksupäivänä suljettu, on palkan oltava nostettavissa lähinnä edellisenä pankin aukiolopäivänä.

3.Työsuhteen alkaessa tai päättyessä kesken palkanmaksukauden tai työnteon keskeytyessä sellaisesta syystä, ettei työnantaja ole velvollinen maksamaan poissaoloajalta palkkaa, saadaan työntekijän työssäolopäivän palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työaikajärjestelmän mukaisten työpäivien lukumäärällä.

4.Työsuhteen päättyessä ilman irtisanomisaikaa tai mikäli palkkausjärjestelmästä johtuen ei palkkaa voida laskea työsuhteen päättyessä, voidaan palkka maksaa työsopimuslain 2 luvun 14 §:n määräyksistä poiketen viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä.

11§ Päiväraha

Kotimaassa

Osapäiväraha maksetaan jokaiselta täydeltä 10 tunnin jaksolta.

Kymmenen tunnin jaksoon luetaan myös kotipaikkakunnalla tapahtuva lastaus- ja purkausaika, ellei tilaisuutta ruokailuun järjesty.

2.Jos työntekijä joutuu yöpymään vieraalla paikkakunnalla, eikä työnantaja ole järjestänyt hänelle maksutonta asuntoa, hänelle maksetaan 40,90 euron (vuonna 2021) suuruinen yöpymiskorvaus.

Ulkomailla

3.Milloin työntekijä joutuu oleskelemaan ulkomailla, maksetaan hänelle päivä- ja ruokarahaa yhteensä 60,10 euron (vuonna 2021) vuorokautta kohti laskettuna siitä hetkestä, jolloin työntekijä siirtyy 7. kohdan mukaisesti ulkomaan päivä ja ruokarahasäädösten piiriin.

Euroopan ulkopuolella on ruoka- ja päiväraha yhteensä 64,20 (vuonna 2021) euroa.

4.Jos työntekijälle annetaan vapaa asunto, mutta ei ruokaa, maksetaan vain ruo-karaha 34,20 euroa (vuonna 2021) vuorokautta kohti.

5.Milloin oleskelu ulkomailla täysien vuorokausien lisäksi tai kokonaisuudessaan kestää 10 tuntia, maksetaan työntekijälle puolet ulkomaan ruokarahasta eli 17,10 euroa (vuonna 2021).

6.Mikäli työntekijä matkallaan muutoin on oikeutettu tämän pykälän mukaisesti päivä- ja ruokarahaan, on hänellä sama oikeus kuljetuslautallaoloajalta, vaikka lautalla olisi kuljettajalle järjestetty vapaa ruoka ja asunto.

Kuljetuslautalla matkustaminen luetaan kuuluvaksi kotimaan ajanjaksoon, mikäli lautan lähtösatama on Suomen satama tai lauttamatka kestää 24 tuntia, muutoin ulkomaan ajanjaksoon.

7.Kotimaan ruokaraha ja ulkomaan päivä- ja ruokaraha määräytyvät sen mukaan, kummanko päivärahan tai ruokarahan piirissä työntekijä on kussakin jaksossa pääosin oleskellut.

8.Milloin työnantaja hankkii ja kustantaa työntekijälle kunnollisen ruoan, ei ruokarahaa tällöin makseta.

12§ Sairausajan palkka

1.Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden, tapaturman tai tartuntatautilain 60 §:n perusteella määräämän karanteenin vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkaa sen pituisen ajanjakson työpäiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:

Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden ajanjakson alkua on jatkunut yhdenjaksoisesti

vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta 4 viikkoa

3 vuotta mutta alle 5 vuotta - 5 viikkoa

5 vuotta mutta alle 10 vuotta - 6 viikkoa

10 vuotta tai kauemmin - 8 viikkoa

2.Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

3.Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen:

b)Työnantaja suorittaa sairauden ajalta maksettavan palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset.

4.Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään joh-tuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 11 luvun 1-4 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suoritta-matta.

5.Sairausajan palkasta vähennetään mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyy-den takia, samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai sopimuksen perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa kor-vaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin mak-samansa määrän.

6.Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.

7.Työkyvyttömyys on vaadittaessa varmennettava työnantajan määräämän ja kustantaman lääkärin todistuksella.

8.Kuukausipalkkaisen työntekijän sairausajan päiväpalkka saadaan, sovellettaessa pysyvästi viisipäiväistä työviikkoa jakamalla hänen kuukausipalkkansa luvulla 21. Palkkaa tai sen osaa maksetaan ainoastaan niiltä päiviltä, jotka työvuorolistan mukaan olisivat olleet työntekijän työpäiviä.

13§ Lapsen sairaus

1.Jos alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti, maksetaan huoltajalle, huoltajan avio- tai avopuolisolle tai huoltajalle, joka ei asu samassa taloudessa tämän työ-ehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Korvauksen maksaminen edellyttää, että toisella huoltajalla ei ole ansiotyön, työajan tai välimatkan takia mahdollisuutta järjestää hoitoa tai ei itse hoitaa lasta. Esteestä on annettava selvitys

Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle huoltajalle. Tarvittaessa työnantajalla on oikeus saada selvitys siitä, että vain toinen huoltajista on käyttänyt poissaolo-oikeutta hyväkseen.

2.Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston päätöksen sääd.kok. n:o 1315/89 (VNp vaikeasti sairaan lapsen hoitoa ja kuntoutusta varten myönnettävästä avustuksesta) 1 §:n tarkoittamaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

Pöytäkirjamerkintöjä:

1.Hoidon järjestämisen tai hoitamisen kestäessä 1, 2 tai 3 päivää pidetään poissaoloa sopimuksessa tarkoitettuna poissaolona. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheutta-masta poissaolosta annetaan sama selvitys kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan työnte-kijän omasta sairaudesta. Palkalliset poissaolopäivät lapsen sairastumisen johdosta rinnastetaan vuosilomalain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.

2.Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuoltajaksi myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero tai avioeropäätöstä pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.

3.Mikäli työntekijä, joka on alaikäisen lapsensa huoltaja, on lapsensa sai-rastumisen vuoksi pakotettu jäämään hoitamaan sairastunutta lastaan, on tällainen katsottava hyväksyttäväksi poissaolon syyksi edellyttäen, että siitä välittömästi ilmoitetaan työnantajalle.

14§ Lääkärintarkastukset

Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen (1484/2001) tarkoittamissa ja työterveys-huollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa menettämältään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/93), ja säteilylaissa (859/2018) sekä tartuntatautilaissa (1227/2016) tarkoitetuista tutkimuksista.

Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutki-muksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa.

2.Muut lääkärintarkastukset

Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:

Perusedellytykset (koskevat kaikkia a-e kohtia)

Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka aikoineen kesti.

Muissa kuin edellisessä kappaleessa tarkoitetuissa sairastumis- tai tapaturmatapauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.

Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos il-moitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta.

Milloin sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionmenetystä korvata.

Erityisedellytykset

Ansionmenetys korvataan:

a)Uusi tai uusiutuva sairaus

Ansionmenetys korvataan sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus.

Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.

Milloin työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

b)Aikaisemmin todettu sairaus

Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.

Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.

Hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi.

Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

c)Laboratorio ja röntgentutkimukset

Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgentut-kimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä em. laboratorio- tai röntgentutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana.

Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.

Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta.

e)Äkillinen hammassairaus

Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työky-vyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ul-kopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin an-tamalla todistuksella.

3.Laskenta

Edellä kohdissa 1 - 2 tarkoitettu ansionmenetys määräytyy tämän työehtosopimuksen sairausajan palkan laskenta- ja yhteensovitussääntöjen mukaan. Samoin sovelletaan 1. kohdan toisessa kappaleessa tarkoitetun päivärahan osalta tämän työehtosopimuksen matkakustannusten korvausmääräyksiä.

15§ Lapsen syntymä

1.Erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, adoptio- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimus- ja sairausvakuutuslain mukaan.

2.Äitiys- tai adoptiovapaalle lähtevälle työntekijälle maksetaan:

a.3 kuukaudelta palkan ja sairausvakuutuslain äitiysrahan erotus tai

b.3 kuukauden palkka, jolloin työnantaja hakee itselleen sairausvakuutuslain äitiysrahan.

Maksamisen edellytyksenä ovat:

a.Työsuhde on kestänyt vähintään 9 kuukautta ennen vapaan alkua ja

b.työntekijä palaa perhevapaalta työhön.

Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä äitiysrahan suuruudesta.

Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä eikä äitiysrahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.

Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta uudelta äitiysvapaalta, jos työntekijä ei ole palannut työhön edelliseltä perhevapaalta.

Isyysvapaalle lähtevälle maksetaan 6 ensimmäiseltä isyysvapaapäivältä palkan ja sairausvakuutuslain isyysrahan erotus tai vastaavalta ajanjaksolta palkka, jolloin työnantaja hakee itselleen sairausvakuutuslain isyysrahan. Muuten noudatetaan edellä esitettyä.

3.Muut perhevapaat ovat palkattomia.

16§ Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa

1.Työntekijän äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa määräytyy työsopimuslain 4 luvun 1 §:n sekä sairausvakuutuslain perusteella.

2.Naispuolisella työntekijällä on oikeus olla synnytyksen vuoksi poissa työstä enintään 12 kuukautta, ellei se aiheuta töiden järjestelylle poikkeuksellisen suuria vaikeuksia. Jos työntekijä on vähintään 3 viikkoa ennen lakisääteisen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaansa päättymistä sopinut työnantajan kanssa tästä poissaolosta tai poissaolo on aiheutunut synnytykseen liittyneestä sairaudesta, ei työntekijän työsuhteen katsota tämän poissaolon vuoksi katkenneen.

3.Työntekijän ollessa edellisen kappaleen mukaisesti poissa työstä yli lakisäätei-sen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

17§ Erinäiset korvaukset

1.Työntekijällä, jonka työsuhde on jatkunut 3 kuukautta, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivinään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

3.Työnantaja maksaa

a)kunnallisvaltuuston tai hallituksen jäsenenä toimivalle työntekijälle sekä

b)valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai toimikunnan jäsenenä toimivalle työntekijälle

valtuuston tai hallituksen kokouksesta (a) kohta) tai tällaisen lautakunnan tai toimikunnan kokouksesta (b) kohta) aiheutuvasta säännöllisen työajan ansionmenetyk-sestä korvausta siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyk-sen korvauksen kanssa saa täydet palkkaedut.

Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

Jos lähiomaisen hautajaiset ovat niin kaukana, ettei työntekijän voida kohtuudella edellyttää yleisiä kulkuneuvoja käyttäen voivan matkustaa hautajaisiin tai sieltä takaisin kotipaikkakunnalleen hautauspäivänä, annetaan hänelle, mikäli matkusta-minen tapahtuu hänen työpäivänään matkustamista varten yksi palkallinen vapaa-päivä.

Läheisenä omaisena pidetään työntekijän avio- tai avopuolisoa, lapsia, lastenlapsia ja ottolapsia, hänen vanhempiaan ja isovanhempiaan, veljiään ja sisariaan sekä aviopuolison vanhempia.

5.Työntekijällä on oikeus saada reservin harjoitusten ajalta yhdessä valtion mak-saman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

6.Asevelvollisen työntekijän osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alentamista.

Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle korvataan an-sion menetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tar-kastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan.

18§ Ajokortti, pätevyystodistus, pätevyyskortti, kuljettajakortti

1.Työnantaja maksaa puolet lainsäädännön edellyttämästä ajokortin uusimisesta aiheutuvista kustannuksista edellyttäen, että työntekijän työsuhde on jatkunut keskeytymättä 5 vuotta ja että työntekijä tarvitsee ajokorttia työsuhteessaan.

Työnantaja maksaa kokonaan työtehtävissä työntekijältä vaatimiensa pätevyysto-distusten ja -korttien hankinta- ja uusimiskustannukset sekä kustannukset ammattipätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mukaisen jatkokoulutuksen suorittamisesta ajokorttiin tehtävästä ammattipätevyysmerkinnästä sellaiselle työntekijälle, joka tarvitsee sanottua ammattipätevyyttä työsuhteessaan.

2.Työnantaja maksaa digitaalisissa ajopiirtureissa käytettävän kuljettajakortin hankkimiskustannukset ja lainsäädännön edellyttämien määrävuosin suoritettavien uusimisten kustannukset sellaiselle työntekijälle, joka tarvitsee työsuhteessaan kuljettajakorttia.

3.Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin 4 kuukautta on kulunut 1. ja 2. kohtien korttien, todistusten tai merkintöjen hankkimi-sesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle korttien, todistusten tai merkintöjen hankinta- tai uusimiskustannukset kokonaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin ennen kuin 11 kuukautta on kulunut korttien, todistusten tai merkintöjen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle puolet korttien, todistusten tai merkintöjen hankinta- tai uusimiskustannuksista. Työnantaja saa kuitata saatavan työntekijän lopputilistä.

19§ Ammattipätevyysdirektiivin mukainen jatkokoulutus

Työnantaja antaa tai kustantaa ammattipätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mukaista jatkokoulutusta sellaiselle toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevalle työntekijälle, joka tarvitsee voimassa olevaa ammattipätevyyttä työsuhteessaan ja jonka työsuhde on jatkunut keskeytymättä vähintään 6 kuukautta. Koulutus annetaan työaikana, ellei paikallisesti sovita toisin.

Jos ammattipätevyyskoulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan koulutus- ajalta yksinkertainen peruspalkka koulutusaikaa työaikaan lukematta. Koulutusajalta ei makseta sunnuntaityökorvausta.

Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin 4 kuukautta on kulunut koulutuksen antamisesta, työntekijä on velvollinen korvaa-maan työnantajalle koulutusajalta maksetun palkan ja koulutuksesta aiheutuneet kustannukset kokonaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin ennen kuin 6 kuukautta on kulunut kou-lutuksen antamisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle puolet koulutusajan palkasta ja koulutuksesta syntyneistä kustannuksista. Työnantaja saa kuitata nämä saatavat työntekijän lopputilistä.

20§ Vuosiloma

1.Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.

2.Työnantajalla on, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on tarpeellista, oikeus antaa 18 lomapäivää (3 viikkoa) ylittävä loman osa yhdenjaksoisena muulloin kuin lomakauden aikana. Ennen tässä tarkoitettua loman jakamista ja lomakauden ul-kopuolella annettavan loman osan ajankohdan määräämistä on työnantajan neu-voteltava asiasta asianomaisen työntekijän kanssa.

Edellä sanotun mukaista järjestelyä ei kuitenkaan voida soveltaa työntekijään, joka ao. lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään 10 vuotta. Tämä määräys ei kuitenkaan koske meijerialan automiehiä.

3.Viikon tai sitä lyhyemmän vuosiloman ajalta maksettava lakisääteinen vuosilomapalkka voidaan vuosilomalain lomapalkan maksuajankohtaa koskevista säännöksistä poiketen maksaa normaaleina palkanmaksupäivinä.

21§ Lomaraha

Työntekijälle maksetaan lomaraha 50 % hänen lakisääteisestä vuosilomapalkastaan.

Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön.

Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Määräaikaisen työsopimuksen päättymistä ei katsota työntekijästä itsestään johtuvaksi syyksi.

Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläk-keelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosilomapalkasta ja mah-dollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.

Työntekijälle, joka suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä, palaa palvelusajan päätyttyä työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) edellyttämällä tavalla, on oikeus saada lomaraha siitä lomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan.

Lomarahan maksamistavasta voidaan sopia toisinkin.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan pitämisestä palkallisena vapaa- aikana.

Soveltamisohjeet:

1.Määräyksen ensimmäisen kappaleen mukaan "Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei työn-tekijä olisi estynyt palaamasta työhön".

- Määräys on tulkittava siten, että saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan tulee työntekijän työsuhteen olla voimassa vielä ensimmäisenä vuo-siloman jälkeisenä työpäivänä.

2.3. kappaleen mukaan "Lomaraha maksetaan myös mahdollisen loma-korvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä". Määräystä on tulkittava seuraavasti:

Lomaraha maksetaan edellisen päättyneen lomanmääräytymisvuoden lo-makorvauksesta - ei viimeisen kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.

-4. kappaleen mukaiselle eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha myös mahdollisesta kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.

-Jos työnantaja lomakautena päättää työntekijän työsuhteen muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä kesken tämän vuosiloman, mak-setaan työntekijälle myös lomarahan jälkimmäinen osa. Mikäli työntekijälle ei ole annettu vuosilomaa ennen tällä tavoin tapahtunutta työsuhteen päättymistä, maksetaan työntekijälle koko lomaraha.

22§ Pukeutuminen ja peseytyminen

Työnantaja huolehtii työntekijäin pukeutumis- ja peseytymismahdollisuuksista työpaikalla voimassa olevien määräysten mukaan.

23§ Rahalähetykset

Mikäli autonkuljettaja velvoitetaan säännöllisesti kuljettamaan rahalähetyksiä omalla vastuullaan, pyritään autoon järjestämään lukollinen rahankuljetuslaatikko.

24§ Suojavaatetus

Työnantaja kustantaa automiehille tarvittavat suojapuvut työssä käytettäväksi ja mikäli työn laatu sitä edellyttää työkäsineet. Tämän edun puuttuminen voidaan korvata automiehelle maksamalla kuukaudessa 11,35 euron ja 1.2.2021 alkaen 11,58 euron suuruinen työpukukorvaus.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot suosittelevat, että työnantaja kustantaa karja-auton kuljettajalle kumi-saappaat.

25§ Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuu-tuksen siten kuin siitä on erikseen sovittu.

26§ Ammattiyhdistysjäsenmaksut

Mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, ammattiyhdistysten jäsenmaksut peritään työntekijän palkasta ja työntekijälle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

27§ Työntekijäin luottamusmies

1.Tähän työehtosopimukseen sidotuilla työntekijöillä on oikeus keskuudestaan valita luottamusmies, jonka tehtävänä on edustaa automiehiä tämän sopimuksen tulkintaa koskevissa asioissa ja valvoa heidän puolestaan sen noudattamista. Luottamusmiehen tulee olla Suomen kansalainen, asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin. Luottamusmiehen vaalista on ammat-tiosaston kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle.

2.Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työajalla joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan kanssa tai toimiessaan muuten tämän toi-meksiannosta.

3.Työajan ulkopuolella suoritetuista luottamusmiestehtävien hoitamisesta suori-tettava 62 euron (1.2.2021 alkaen 63 euron) korvaus maksetaan kuukausittain.

28 § Kokoontuminen työpaikalla

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y:n rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

1.Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

2.Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan lähei-syydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei täl-laista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen rat-kaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. sii-hen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

3.Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät. Järjestön luotta-mushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

4.Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osa-puolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

29§ Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan ja työntekijäin luottamusmiehen kesken, ja ellei tässä sovintoa synny, asianomaisten järjestöjen kesken. Jollei yksimielisyyteen näin päästä, voi kumpikin riitapuoli saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

30§ Työrauhavelvoite

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen koko-naisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

31§ Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä työehtosopimus on voimassa 4.3.2020–31.1.2023. Sopimus jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sopimusta ole viimeistään kuukautta ennen sopi-muskauden päättymistä kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat kuitenkin voimassa siihen saakka, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Jos sopimus irtisanotaan, tulee neuvottelut uudesta sopimuksesta aloittaa viimeis-tään kuukauden kuluttua irtisanomisesta ja tällöin antaa vastapuolelle muutosesitys.

Helsingissä 4. päivänä maaliskuuta 2020

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO RY

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

Elintarviketeollisuusliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton välinen

MEIJEREIDEN AUTOMIESTEN TYÖAIKAA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

1§ Sopimuksen ulottuvuus

Tällä sopimuksella, joka on tehty työaikalain 34 §:n 1 momentissa (872/2019) mai-nitussa tarkoituksessa, määrätään Elintarviketeollisuusliiton jäsenten meijereiden palveluksessa työskentelevien automiesten työaikaa koskevat määräykset.

2§ Työaika

Säännöllinen työaika on enintään 80 tuntia kahden viikon pituisena ajanjaksona.

3§ Vapaapäivät

Automiehet saavat säännöllisen lain mukaisen viikkovapaan vapaapäivän viikoit-tain:

1.Milloin meijerin kuljetusten on tapahduttava viikon kaikkina päivinä, annetaan automiehille vapaapäivät kiertävinä viikkovapaaseen liittyen siten, että yhdenjaksoinen vapaa aika on vähintään kaksi päivää.

Pöytäkirjamerkintä:

Tuotantoteknillisten syiden tai muiden järjestelyjen vuoksi voidaan edellä mainitusta peräkkäisyysvaatimuksesta tilapäisesti poiketa.

2.Milloin meijerin kuljetuksia ei toimiteta sunnuntaina, annetaan automiehille tä-män lisäksi tuleva vapaapäivä kiertävänä viikon muuna aikana.

3.Milloin meijerin kuljetuksia toimitetaan ainoastaan viitenä päivänä viikossa, an-netaan viikkovapaan lisäksi tuleva vapaapäivä samanaikaisesti kaikille automiehille.

4§ Kausivaihtelut

Tuotannollisten kausivaihtelujen niin vaatiessa voidaan 3 §:ssä tarkoitetut, touko- elokuussa annettavat vapaapäivät tai osa niistä siirtää annettavaksi myöhemmin ennen seuraavan huhtikuun loppua.

Aikana, jolta vapaapäivät on edellisen kappaleen nojalla siirretty annettavaksi myöhemmin, on säännöllinen työaika enintään 96 tuntia kahden viikon pituisena ajanjaksona.

Aikana, jona siirretyt vapaapäivät annetaan on, ellei niitä anneta yhtenä tai useampana yhdenjaksoisena lomana työnantajan määräämänä ajankohtana, säännöllinen työaika vastaavasti vähintään 64 tuntia kahden viikon pituisena ajan-jaksona.

Jos automies työsuhteen katkeamisen, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi ei saa siirrettyjä vapaapäivään, korvataan tämä kahden viikon ajanjaksoina yli 80 tuntia tehty työ ylityönä.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Tässä pykälässä tarkoitettu työajan järjestely toteutetaan automiehiä kos-kevana samanaikaisesti kuin meijerin tuotantopuolella on käytännössä vastaava järjestely.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Järjestelyn käytännöllisestä toteuttamisesta on ennen sen käyttöön otta-mista neuvoteltava luottamusmiehen kanssa.

5 § Ylityö

Ylityötä tehdään työntekijän suostumuksella lain sallimissa rajoissa.

Ylityöksi katsotaan työ, jota kahden viikon pituisena ajanjaksona on tehty edellä 2 ja 4 §:ssä tarkoitettujen, kulloinkin sovellettavana olevien enimmäismäärien lisäksi.

Ylityöstä maksetaan kutakin kahden viikon jaksoa kohden 12 ensimmäiseltä yli-työtunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja sen jälkeisiltä ylityötunneilta 100 %:lla koro-tettu palkka.

Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 160:lla.

6 § Työvuorolista

Työnantajan on ennen jokaisen 2 §:ssä tarkoitetun kaksiviikkoisjakson alkua työ-aikana pantava työpaikalle työntekijäin nähtäville työvuorolista, josta ilmenee kul-lekin työntekijälle jakson aikana tulevat viikkolepo- ja vapaapäivät. Tästä viikko- lepo- ja vapaapäiväjärjestelystä voidaan poiketa pakottavan syyn niin vaatiessa.

7 § Lepotauot

Mikäli automiehille ei ole järjestetty erityistä ruokailutaukoa, on heille varattava ti-laisuus nauttia mukanaan tuomaansa tai työpaikalla saatavana olevaa ruokaa tai kahvia työnjohdon määräämänä aikana.

8 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan ja luottamusmiehen kanssa ja, ellei tässä sovintoa synny, asianomaisten järjestöjen kesken.

Jollei yksimielisyyteen näin päästä, voi kumpikin sopijapuoli saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

9 § Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä työehtosopimus on voimassa 4.3.2020–31.1.2023. Sopimus jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sopimusta ole viimeistään kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat kuitenkin voimassa siihen saakka, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Jos sopimus irtisanotaan, tulee neuvottelut uudesta sopimuksesta aloittaa viimeistään kuukauden kuluttua irtisanomisesta ja tällöin antaa vastapuolelle muutosesitys.

Helsingissä 4. päivänä maaliskuuta 2020

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry

TYÖAJAN LYHENTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS 7.6.1991

TYÖAJAN LYHENTÄMINEN AUTOMIESTEN OSALTA

1.Soveltamisala

Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Näitä työaikamuotoja ovat normaalisti päivätyö, kaksivuorotyö sekä jatkuva yksi- ja kaksivuorotyö.

Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä että hänen vuotuista työaikaansa muutoin lyhentävät vain kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja va-punpäivä.

Sopimuksenvaraista lomanpidennystä ei pidetä tässä eikä 2 kohdan 2. kappa-leessa tarkoitettuna 30 arkipäivää ylittävänä vuosilomana.

2.Työajan lyhennyksen toteuttaminen

Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikaa lyhennetään 100 tuntia vuodessa jäljempänä esitetyllä tavalla.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin kohdassa 1 mainitut vuo-tuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

3.Vapaan kertyminen

Työntekijälle kertyy vapaata kalenterivuoden aikana kohdassa 1 tarkoitetuissa työaikamuodoissa tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:

Työpäivällä tarkoitetaan keskimäärin 8 tunnin työpäivää.

Työssäoloon rinnastettavaa aikaa ovat myös:

-ne työntekijän sairauden, tapaturman tai tartuntatautilain 60 §:n mukaisen karanteenin ajalle sattuvat työvuoroluettelon mukaiset työ-päivät, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa

-työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin kuin työn antaja korvaa ansionmenetyksen

-kunnanvaltuuston ja hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten kokouksiin käytetty aika

-työntekijän omat vihkiäiset ja omat 50- ja 60-vuotispäivät

-lähiomaisen hautajaiset

-vuosiloman pidennysosa

-synnytysloma 42 päivänajanjaksolta

-alle 10 vuotiaan sairaanlapsenhoidon tai hoidon järjestämisen aiheuttama vapaa

-kutsunta ja reservinharjoituspäivät

-lomautus enintään 30 päivää vuodessa

-tämän sopimuksen mukaiset työajan lyhentämispäivät

Edellä olevan luettelon mukainen aika katsotaan työssäoloon rinnastettavaksi ajaksi siltä osin kun se on säännöllistä työtuntijärjestelmän mukaista työaikaa.

4.Vapaan antaminen

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään seuraavan vuoden syyskuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti toisin sovita. Va-paa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Vapaata annettaessa nou-datetaan vähintään viikon ilmoitusaikaa, ellei paikallisesti toisin sovita.

Huomioon ottaen autonkuljettajien työolosuhteet, työrytmi ja se, että he yleisesti työskentelevät jaksotyöjärjestelmässä, toteutetaan työajan lyhennys heidän osal-taan antamalla kokonaisia vapaapäiviä. Kertyvistä vapaapäivistä muodostetaan vähintään yksi neljän vapaapäivän jakso, joka sijoitetaan jonkin muun vapaapäivän yhteyteen. Annettaessa työvuoro vapaata, katsotaan sen pituudeksi 8 tuntia, ellei toisin sovita. Vapaan antamisesta voivat työnantaja ja työntekijä sopia toisinkin.

Paikallisesti voidaan sopia myös siitä, ettei neljän päivän ylittäviä työajan lyhen-nysvapaita pidetä. Työajan lyhennyspäivänä tehdystä työstä maksetaan työnteki-jälle työajan lyhennyskorvauksen (8 tunnin palkka) lisäksi yksinkertainen palkka. Liitot vahvistavat näin tehdyn sopimuksen.

Vapaan antamisesta tulee ensisijaisesti pyrkiä sopimaan. Työntekijän esityksestä sovitut tilapäiset poissaolot työstä ovat työajan lyhennystä ellei toisin sovita.

Jos työntekijän työsuhde päättyy eikä vapaata ole siihen mennessä annettu, mak-setaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion mukaan.

Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää tätä vastaavan palkan työntekijän lopputilistä.

5.Ansiotaso

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan korvaus vapaan ajalta työehtosopimuksen mukaisen keskituntiansion perusteella. Korvaus maksetaan sitä palkanmak-sukautta koskevan palkanmaksun yhteydessä, jolloin vapaa pidetään.

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle ansionmenetys korvataan säilyttämällä kuukau-sipalkka ennallaan.

6.Viikkoylityö

Viikkoylityötä laskettaessa lyhentää tämän sopimuksen mukaisesti annettu vapaa ao. viikon säännöllisten työtuntien lukumäärää vapautusta vastaavasti.

7.Vuosiloma

Vuosilomaa annettaessa pidetään vuosilomalain 7 §:n tarkoittamina työssäolon veroisina päivinä myös edellä kohdassa 3 tarkoitettuja vapaapäiviä.

8.Voimassaolo

Tätä sopimusta noudatetaan työehtosopimuksen osana.

ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITTO ETTL r.y.

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT r.y.

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ELINTARVIKEALAN AUTOMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUK-SEN UUDISTAMISEKSI

Aika: 2.3.2020

Paikka: AKT:n toimisto

Läsnä:

Elintarviketeollisuusliitto ry ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ovat sopineet elintarvikealan automiesten työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavin ehdoin:

1§ Sopimuskausi

Sopimuskausi on 4.3.2020-31.1.2023

Todettiin, että työehtosopimus korvaa 4.3.2020 lukien aiemmin 1.2.2017-31.1.2020 voimassa olleen työehtosopimuksen.

Tämä työehtosopimus on voimassa 4.3.2020–31.1.2023. Sopimus jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sopimusta ole viimeistään kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu. Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat kuitenkin voimassa siihen saakka, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

2§ Palkantarkistukset

Vuosi 2020

Palkkoja korotetaan 1.3.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,3 %.

Taulukkopalkkoja korotetaan samasta ajankohdasta lukien 1,3 %:lla. Tuntipalkkoja ja kaksiviikkoispalkkoja korotetaan aikaisemman käytännön mukaisesti.

Erillisiä lisiä (erityislisä maidonkeräilystä säiliöautolla, erikoislisä pakaste- ja karja-auton-kuljettajalle, työpukukorvaus, luottamusmieskorvaus) korotetaan yleiskorotuksen ajankoh-dasta lukien 1,3 %:lla.

Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak-sukauden alusta lukien 0,15 %:lla aikaisemman käytännön mukaisesti.

Vuosi 2021

Palkkoja korotetaan 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2,0 %.

Taulukkopalkkoja korotetaan samasta ajankohdasta lukien 2,0 %:lla. Tuntipalkkoja ja kaksiviikkoispalkkoja korotetaan aikaisemman käytännön mukaisesti.

Erillisiä lisiä (erityislisä maidonkeräilystä säiliöautolla, erikoislisä pakaste- ja karja-auton-kuljettajalle, työpukukorvaus, luottamusmieskorvaus) korotetaan yleiskorotuksen ajankoh-dasta lukien 2,0 %:lla.

Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak-sukauden alusta lukien 0,15 %:lla aikaisemman käytännön mukaisesti.

Vuosi 2022

Palkkoja korotetaan 1.3.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus määritellään 15.2.2022 mennessä käyttämällä verrokkisopimuksena AKT-ALT kuorma-autoalan työehtosopimuksen palkankorotusprosenttia samalle ajankohdalle. Yleiskorotus toteutetaan prosenttimääräisesti vakiintuneen käytännön mukaan.

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajankohdasta lukien vakiintuneen käytännön mukaisesti.

Erillisiä lisiä (erityislisä maidonkeräilystä säiliöautolla, erikoislisä pakaste- ja karja-auton-kuljettajalle, työpukukorvaus, luottamusmieskorvaus) korotetaan yleiskorotuksen prosentilla yleiskorotuksen ajankohdasta lukien.

Jos verrokkisopimusalalla ei ole 15.2.2022 mennessä saavutettu ratkaisua palkankorotus- prosentista, osapuolet sopivat tarkasteluajankohtien ja palkantarkistusten toteuttamisajan-kohdan ja -tavan mahdollisista muutoksista.

Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak-sukauden alusta lukien 0,15 %:lla aikaisemman käytännön mukaisesti.

3§ Palkantarkistusten toteuttaminen 2020

Jos yritys ei palkanlaskentaan liittyvistä, palkanmaksuteknisistä tai muista palkkahallinnollisista syistä voi toteuttaa 2 §:n mukaisia palkantarkistuksia vielä 1.3.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien, voidaan palkantarkistukset toteuttaa viimeistään 1.4.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien. Tällöin työntekijälle maksetaan takautuvasti palkantarkistusten toteutuksen lykkäämisestä aiheutunut ansionmenetys palkantarkistusten voimaantulopäivän ja maksupäivän väliltä

4§ Tekstimuutokset

- Muutetaan työehtosopimuksen 7 §:n toinen kohta seuraavaksi:

7§ työaika, yli- ja sunnuntaityökorvaus

2. Työaika pyritään järjestämään siten, että automies saa lain edellyttämän vapaapäivän lisäksi tasoittumisjakson puitteissa keskimäärin toisen ylimääräisen vapaapäivän jokaista sellaista viikkoa kohden, johon sisältyy kuusi työpäivää. Jos tämä ei ole noudatetun lain-mukaisen tasoittumisjakson kuluessa mahdollista, voidaan työntekijän kanssa sopia pidemmästäkin tasoittumisjaksosta.

- Lisätään 7 §:n 8. kohdaksi uusi sopimusmääräys työajan enimmäismäärän tasoittumisjaksosta seuraavasti:

8. Työajan enimmäismäärä noudattaa työaikalaissa säädettyjä rajoituksia. Työajan enim-mäismäärän tarkastelujaksona käytetään 12 kuukautta.

- Lisätään työehtosopimuksen 6 §:ään uudeksi 5. kohdaksi seuraava sopimusmääräys ja sovelta-misohje sekä muutetaan muiden ao. pykälän kohtien numerointia vastaavasti:

5. HCT-ajoneuvoyhdistelmä

HCT-ajoneuvoyhdistelmän kuljettajille maksetaan erikoislisää, jonka suuruus on 5 prosent-tia työntekijän taulukkopalkasta (pituus yli 25,25 m).

Liittojen yhteinen soveltamisohje

-koskee vain valtioneuvoston ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (4.12.1992/1257) 51 b § 3. mom. mukaisesti merkittyjä HCT-ajoneuvoyhdistelmiä.

-maksetaan tuntikohtaisesti työehtosopimuksen 7 § 3. kohdan mukaisesti.

-Lastaus- ja purkutilanteissa perävaunun irrottaminen ei katkaise lisän mak-sua.

-HCT-ajoneuvon pelkkä siirtely pihassa tms. toiminta ei johda lisän maksuun.

5 § Päivärahat

Päivärahoja tarkistetaan sopimuskauden aikana kalenterivuosittain entisen käytännön mu-kaisesti.

6 § Huoltokorjaamoita koskeva pöytäkirja

Huoltokorjaamoita koskeva pöytäkirja sovittiin uudistettavaksi aiemmin noudatetun käytän-nön mukaisesti

7§ Tekniset yms. muutokset

Sovittiin, että työehtosopimuskirjaa koottaessa tehdään työehtosopimukseen lakiviittauksista johtuvat päivitykset, joilla ei muuteta ko. työehtosopimusmääräyksen sisältöä.

8§ Sopimuksen voimaantulo

Sopimuksen voimassaolo määräytyy tämän pöytäkirjan 1 §:n mukaan.

9§ Sopimuksen allekirjoittaminen

Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi samansanaista kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. Tämä pöytäkirja katsotaan tarkastetuksi ja hyväksytyksi sopijaliittojen allekirjoituksin.

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO RY

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

HUOLTOKORJAAMOITA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA

Aika: 2.3.2020

Paikka: AKT:n toimisto

Läsnä: Liittojen edustajat

Elintarviketeollisuusliitto ry ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ovat sopi-neet huoltokorjaamoita koskevan pöytäkirjan uudistamisesta seuraavin ehdoin:

1§ Sopimuskausi, voimassaolo ja soveltamisala

Sopimuskausi on 4.3.2020-31.1.2023. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolelta kirjallisesti irtisanota vähintään kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.

Irtisanomisesta huolimatta pöytäkirjan määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai toinen osapuoli kirjalli-sesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

Tätä palkkapöytäkirjaa sovelletaan palkkojen osalta yrityskohtaisesti sovittuihin huol-tokorjaamoissa työskenteleviin Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton jäseniin.

2§ Palkantarkistukset sopimuskauden aikana

a.Vuosi 2020

Palkkoja korotetaan 1.3.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,3 %.

Taulukkopalkkoja korotetaan samasta ajankohdasta lukien 1,3 %:lla.

Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,15 %.

b.Vuosi 2021

Palkkoja korotetaan 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2,0 %.

Taulukkopalkkoja korotetaan samasta ajankohdasta lukien 2,0 %:lla.

Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,15 %.

c.Vuosi 2022

Palkkoja korotetaan 1.3.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus määritellään 15.2.2022 mennessä käyttämällä verrokkisopimuksena AKT-ALT kuorma-autoalan työehtosopimuksen palkankorotusprosenttia samalle ajankohdalle. Yleiskorotus toteutetaan prosentti-määräisesti vakiintuneen käytännön mukaan.

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajankohdasta lukien vakiintuneen käytännön mukaisesti.

Jos verrokkisopimusalalla ei ole 15.2.2022 mennessä saavutettu ratkaisua palkankorotusprosentista, osapuolet sopivat tarkasteluajankohtien ja palkantarkistusten toteuttamisajankohdan ja -tavan mahdollisista muutoksista.

Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal-kanmaksukauden alusta lukien 0,15 %.

3§ Palkkamääräykset

Todettiin, että palkkamääräyksiksi huoltokorjaamoiden työehtosopimusta sovelletta-essa katsotaan määräykset vähimmäistuntipalkoista ja työntekijän sijoittamisesta palkkaryhmiin. Muut ehdot määräytyvät ao. alan työntekijöitä koskevan työehtosopi-muksen mukaan (SEL).

Yksinomaan aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden tuntipalkkojen keskiarvon tulee palkkaryhmissä 1-4 olla palkkaryhmittäin 17 % ao. vähimmäistuntipalkkaa korkeampi.

Yksinomaan aikapalkalla työskentelevien 5 palkkaryhmään kuuluvien työntekijöiden tuntipalkkojen tulee olla vähintään 17 % ao. vähimmäistuntipalkkaa korkeampi.

Soveltamisohje

Edellä mainitun kohdan soveltamisessa otetaan huomioon työntekijälle säännönmukaisesti kuuluvien töiden vaativuus, vaikeus ja työolosuhteet.

Tuntipalkkaisille työntekijöille suoritetaan erillinen arkipyhäkorvaus liha-alan työehto-sopimuksen mukaisesti.

Sovittiin, että tämä kahtena kappaleena laadittu pöytäkirja, jolla on sama voima ja velvoittavuus kuin työehtosopimuksella, katsotaan osapuolten allekirjoituksilla tarkas-tetuksi.

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry