ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO RY

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL RY

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ELINTARVIKEALOJEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI

Aika: 27.11.2020

Paikka: Elintarviketeollisuusliiton toimisto

Läsnä: Liittojen edustajat

Todettiin, että voimassa oleva, 13.10.2016 allekirjoitettu Elintarvikealojen työehto-sopimus lakkaa olemasta voimassa 31.1.2021. Tällä allekirjoituspöytäkirjalla Elintarviketeollisuusliitto ry ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry uudistavat 31.1.2023 saakka voimassa olevan Elintarvikealojen työehtosopimuksen seuraavin muutoksin ja lisäyksin:

1§ Sopimuskausi

Sopimuskausi 1.2.2021 - 31.1.2023.

Sopimus jatkuu vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolelta kirjallisesti irtisanota vähintään kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.

Sopimuskauden aikana kumpi tahansa osapuoli voi irtisanoa sopimuksen päättymään toisen vuoden osalta (optiovuosi 1.2.2022 - 31.1.2023) viimeistään kuukautta ennen (31.12.2021) ensimmäisen sopimusvuoden (1.2.2021 - 31.1.2022) päättymistä.

Irtisanomisesta huolimatta työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai toinen osa-puoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

2§ Palkantarkistukset 2021

1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta työntekijöiden palkkoja korotetaan 1,9 %:n suuruisella yleiskorotuksella.

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen mukaisella prosentilla yleiskorotuksen ajankohdasta lukien tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

3§ Palkantarkistukset 2022

Ellei sopimusta ole irtisanottu viimeistään kuukautta ennen ensimmäisen sopimus-vuoden päättymistä, Elintarviketeollisuusliitto ry ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry sopivat nk. yleisen linjan mukaisista palkantarkistusten niveltämisestä elintarviketeollisuuteen 15.12.2021 mennessä, elleivät em. liitot sovi neuvotteluajan pidentämisestä. Niveltämisessä huomioidaan työmarkkinoilla yleisen linjan mukaiset korotukset sekä ratkaisujen pituudet.

Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen vuoden 2022 palkantarkistuksista sovittuun määräaikaan mennessä, osapuolet voivat sopia asian siirtämisestä välityslau-takunnan ratkaistavaksi. Tällöin työehtosopimus ei ole enää irtisanottavissa toisen sopimusvuoden osalta. Välityslautakunta koostuu viidestä jäsenestä siten, että molemmat liitot asettavat lautakuntaan kaksi jäsentä, ja lautakunnan puheenjohta-jana toimii valtakunnansovittelija. Välityslautakunta antaa asiassa sitovan ratkaisun.

4§ Ikäohjelma 50 vuotta täyttäneille

Työnantajan on neuvoteltava 50 vuotta täyttäneen työntekijän kanssa, hänen niin halutessaan, keinoista, joilla edesautetaan työntekijän työssä jaksamista ja työuran pidentämistä. Neuvotteluissa on pyrittävä löytämään osapuolten kannalta tar-koituksenmukainen ratkaisu, jossa mahdollisuuksien mukaan pyritään turvaamaan myös työntekijän ansiotaso.

5§ Elintarvikehygieeninen osaaminen

Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että jos työntekijällä ei ole ennen työsopimuksen solmi-mista elintarvikelain (23/2006) edellyttämää osaamistodistusta, niin työnantaja huolehtii kustannuksellaan todistuksesta edellä olevan lainkohdan mukaisesti.

6§ Mm. osa-aikaeläke, osittainen varhennettu vanhuuseläke, osittainen hoitovapaa, osa-aika-työkyvyttömyyseläke sekä osa-aikatapaturmaeläke

Liittojen välillä on sovittu siitä, että mm. otsikossa mainituissa tapauksissa siirryttä-essä osa-aikatyöhön työajan lyhennyksen osalta noudatetaan työtuomioistuimen tuomiokäytäntöä.

Mikäli sopimuskaudella syntyy uusia työtuomioistuimen ratkaisuja edellä mainituissa tai vastaavissa tilanteissa, liitot sopivat niiden käyttöönotosta viivytyksettä. Ratkaisujen mukainen menettely tulee käyttöön liittojen sopimalla tavalla. Liitot to-teavat, että tapauksissa, joissa työajan lyhennysjärjestelmän piirissä (pekkaset) ollut työntekijä siirtyy mm. osa-aika- eläkkeelle, osittaiselle varhennetulle vanhuus-eläkkeelle, osittaiselle hoitovapaalle, osa-aikatyökyvyttömyyseläkkeelle tai osa-aikatapaturmaeläkkeelle hän ansaitsee työajan lyhennysvapaita suhteutettuna todellisuudessa tekemäänsä säännölliseen työaikaan (TT 2004-77).

Edellä mainituissa tapauksissa keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuoro-työssä kyseisen työntekijän säännöllisille tehdyille työtunneille maksetaan voimassa olevien sopimusten mukaiset prosenttilisät (3,2 %/10,5 % sekä 15,6 %) (TT 2004-77).

7§ Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli

Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen toimintamallin tavoit-teena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistymi-nen. Muutosturvaan noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä (viittausmääräys).

8§ Tasa-arvo

Liitot pitävät tärkeänä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä työpaikoilla tasa-arvolain mukaisesti ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi korostavat laissa mainittujen velvollisuuksien ja toimenpiteiden toteuttamisen merkitystä.

9§ Muutokset palkka- ja työehdoissa

Pääluottamusmiehen esittäessä työnantajan edustaja ja pääluottamusmies käsit-televät yhdessä työehtosopimuksen uudet määräykset.

10§ Yksintyöskentely

Työturvallisuuslaki: 5 luku 29 §

Työssä, jossa työntekijä työskentelee yksin ja johon siitä syystä liittyy ilmeinen haitta tai vaara hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen, työnantajan on huoleh-dittava siitä, että haitta tai vaara yksin työskenneltäessä vältetään tai se on mah-dollisimman vähäinen. Työnantajan on myös työn luonne huomioon ottaen järjes-tettävä mahdollisuus tarpeelliseen yhteydenpitoon työntekijän ja työnantajan, työn-antajan osoittaman edustajan tai muiden työntekijöiden välillä. Työantajan on myös varmistettava mahdollisuus avun hälyttämiseen.

Liitot pitävät tarkoituksenmukaisena, että edellä mainituissa tilanteissa työnantajan tulee ennalta selvittää yksin työskenteleville, millaisin menetelmin tai toimenpitein varmistetaan työntekijän työturvallisuus. Pyydettäessä selvitetään asia myös työ-suojeluvaltuutetulle.

11§ Sopimuksen voimaantulo ja voimassaoloaika

Edellä 1 §:ssä mainittu sopimus tulee voimaan 1.2.2021. Työehtosopimus on voimassa 31.1.2023 saakka, ellei työehtosopimusta ole irtisanottu 1 §:ssä mainitulla tavalla.

Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

Tämä pöytäkirja katsotaan tarkastetuksi ja hyväksytyksi sopijaliittojen allekirjoituksilla.

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO RY

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL RY

 

 

 

ELINTARVIKEALOJEN TYÖEHTOSOPIMUS

I YLEISTÄ

1§ Soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan ETL:n elintarvikealojen jäsenyritysten ja niiden ylläpito-osastojen sekä näiden työntekijäin välisissä työsuhteissa.

2§ Liittojen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liittojen välisiä sopimuksia:

Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla 12.1.2006 sivu 99.

ETL/SEL Lomapalkkasopimus 2005 sivu 66.

ETL/SEL Irtisanomissuojasopimus 2003 sivu 69.

ETL/SEL Yleissopimus 2003 sivu 82.

3§ Ulkopuolinen työvoima

Tiedottaminen

Työnantaja tiedottaa joka kerta hyvissä ajoin pääluottamusmiehelle suunnitel-lusta tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulkopuolisen työvoiman käy-töstä. Tällöin ilmoitetaan ulkopuolisen työvoiman suunniteltu määrä, työtehtävät ja sopimuksen kestoaika.

Jos tiedottaminen ei ole työn kiireellisyyden tai muun senkaltaisen syyn vuoksi mahdollista, tulee tiedottaminen kuitenkin tehdä viivytyksettä.

Edellä mainitut asiat tiedotetaan myös työsuojeluvaltuutetulle.

Alihankinta

Jos alihankinnan vuoksi yrityksen työvoimaa joudutaan vähentämään, on ko. työntekijät pyrittävä sijoittamaan yrityksen muihin tehtäviin tai alihankkijan palvelukseen.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot toteavat, että yrityksissä käytettävän ulkopuolisen työvoiman tu-lee täyttää elintarviketeollisuuden ammatilliset, hygieeniset ja työtur-vallisuuteen liittyvät vaatimukset.

Katso yleissopimus luku 8 sivu 96.

4§ Työnjohto

Työnantajalla tai hänen määräämällään edustajalla on oikeus ottaa toimeen työntekijät, johtaa ja jakaa työt sekä irtisanoa ja erottaa työntekijät.

5§ Työsääntöjen ja muiden määräysten noudattaminen

Työnantajan määräykset, työsäännöt

Työnantajan ja työntekijän velvollisuus on noudattaa asianomaiselle työpaikalle sovittuja työsääntöjä. Työntekijän velvollisuus on lisäksi noudattaa työnantajan tai tämän edustajan antamia määräyksiä ja ohjeita, mikäli nämä eivät ole ristirii-dassa voimassaolevan lainsäädännön, tämän työehtosopimuksen tai työsääntöjen kanssa.

6§ Irtisanominen

Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Jos katsotaan, että työntekijä on erotettu hänen ammatillisen järjestäytymisensä vuoksi, on sopijaliittojen kiireellisesti ja kaikkea viivytystä välttäen tutkittava asia sekä ryhdyttävä asian vaatimiin toimenpiteisiin, mikäli tutkimus antaa siihen aihetta.

7§ Määräaikaiset työsopimukset

Pääluottamusmiehellä on oikeus saada tieto määräaikaiseen työsuhteeseen otetusta työntekijästä sekä työsopimuksen määräaikaisuuden perusteesta.

Soveltamisohjeita:

1.Työsopimus on määräaikainen silloin, kun se on tehty määräajaksi sekä silloin, kun on sovittu määrätystä työstä tai työsuhteen määräai-kaisuus muutoin käy ilmi sopimuksen tarkoituksesta. Määräaikainen työsopimus lakkaa ilman irtisanomista, ellei toisin ole sovittu, määrätyn työn tai sovitun työkauden päättyessä.

Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä, jos työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava määräaikaista sopimusta edellyttävä seikka on siihen syynä tahi jos työnantajalla on muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä, perusteltu syy määräaikai-sen työsopimuksen solmimiseen. Jos määräaikainen työsopimus on tehty muussa kuin edellä mainituissa tapauksissa tai jos määräaikaisia työsopimuksia on ilman pätevää syytä toistuvasti solmittu peräkkäin, pidetään sopimusta toistaiseksi voimassa olevana työsopimuksena.

Etenkin kausiluonteisissa töissä määräaikaisia työsopimuksia solmit-taessa, työsuhteen kestoaikaa ei voida aina sopia täsmällisesti. Tällöin tulisi työsuhteen päättymisaika määritellä mahdollisimman tarkoin selvittämällä työsuhteen kestoon vaikuttavat tekijät.

2.Soveltamisohje 1 on yleinen soveltamisohje määräaikaisista työso-pimuksista, eikä siihen siten kohdistu työehtosopimuslain mukaisia työehtosopimusvaikutuksia.

8§ Järjestäytymisvapaus

Työnantajalle ja työntekijälle tunnustetaan oikeus itse vapaasti päättää, tahto-vatko he kuulua ammatillisiin järjestöihin vai olla niiden ulkopuolella.

II PALKKARYHMITTELYT, TYÖPALKAT JA ERILLISET LISÄT

9§ Palkkaryhmittelyt ja työpalkat

1.Palkkaryhmittely

1.palkkaryhmä

Elintarvikealalla uusi työntekijä 6 kuukauden ajan.

2.Palkkaryhmä

Elintarvikealalla työntekijä 7 – 12 kuukauden ajan

3.Palkkaryhmä

Elintarviketyö; tuotantolaitoksen vaihtelevat työt, joiden suorittaminen edellyttää jonkin verran koulutusta tai kokemusta.

Työntekijä siirtyy viiden alallaolovuoden jälkeen 4. palkkaryhmään.

3.palkkaryhmästä työntekijä voi siirtyä koulutuksen tai työkokemuksen kautta 5. tai 6. palkkaryhmään, milloin hänen tehtäväkokonaisuutensa ja pätevyytensä täyttää ylempien palkkaryhmien asettamat edellytykset.

5.ja 6. palkkaryhmän työt enintään 8 kuukauden ajan.

4.Palkkaryhmä

3.palkkaryhmän työntekijä viiden alallaolovuoden jälkeen.

5.Palkkaryhmä

Vaativa elintarvikealan ammattityö, jossa edellytetään useiden koulutusta ja ko-kemusta vaativien koneiden tai muun vaativan tehtäväkokonaisuuden hallintaa ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn.

6.palkkaryhmään kuuluvat työt enintään 10 kuukauden ajan.

6.Palkkaryhmä

Erikoisosaamista edellyttävät tärkeät ja vastuulliset elintarviketyöt, joiden itse-näinen hallinta edellyttää korkeatasoista ammattitaitoa ja pitkäaikaista koke-musta.

Milloin työntekijä koulutuksensa tai kokemuksensa avulla itsenäisesti hallitsee ja tekee 5. tai 6. palkkaryhmään sijoitettuja töitä, sijoitetaan hänet ko. palkka-ryhmään palkkaryhmittelyssä mainituista ohjeellisista kouluttautumisaikarajoista (8 kk ja 10 kk) riippumatta.

2.Monityötaitoisuus osana henkilökohtaista palkkaa

Monityötaitoisuuslisän periaatteet

Monityötaitoisuus on palkkaa korottava tekijä, joka huomioidaan henkilökohtai-sena palkan lisänä. Monityötaitoisuuslisää voidaan maksaa joko 1 tai 2 kohdan perusteella.

1.Paikallisesti arvioidaan aiheuttaako henkilön tekemien töiden lukuisuus ja erilaisuus tehtävään sisältyvää vaativuuden kasvua siten, että on perusteltua maksaa monityötaitoisuuslisää.

2.Monityötaitoisuuslisää voidaan maksaa myös silloin, kun henkilö hallitsee useita eri työtehtäviä ja on tarvittaessa valmis siirtymään toisiin tehtäviin, joissa hänen monityötaitoisuuttaan voidaan hyödyntää.

Monityötaitoisuuslisästä sopiminen

Monityötaitoisuuslisän työpaikkakohtainen periaatteellinen sovellutus sovitaan paikallisesti. Monityötaitoisuuslisä otetaan käyttöön työosastoittain silloin, kun siitä on paikallisesti sovittu. Paikallisessa sopimuksessa tulee kiinnittää huo-miota siihen, miten yksittäinen työntekijä tulee lisän piiriin.

Monityötaitoisuuslisän suuruus

Monityötaitoisuuslisä on erillinen senttimääräinen lisä, joka on suuruudeltaan vähintään 5 % ao. henkilön kulloinkin voimassa olevan palkkaryhmän ohjepalkasta. Paikallisesti voidaan sopia monityötaitoisuuslisästä toisin, kunhan se täyttää suuruudeltaan yllä mainitun vähimmäisehdon.

3.Työpalkat

Työpalkat 18 vuotta täyttäneet

Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat senteissä eri paikkakuntakalleusluokissa ja palkkaryhmissä seuraavat:

* Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen

4.Ylläpito-osastojen työntekijäin palkkaryhmittely

1.palkkaryhmä

Yksinkertaiset ylläpitotyöt

Harjoittelijat

4.palkkaryhmän ammatin oppilas 12 kuukauden ajan

2.palkkaryhmä

Ylläpitotyöt

4.palkkaryhmän ammatin oppilas 12 kuukauden ajan Ammattityöntekijän apuna työskentelevä työntekijä Ulkotyöntekijä 3-vuotisen yleisen ammattikoulun käynyt 6 kuukauden ajan

3.palkkaryhmä

Vaativat ylläpitotyöt

4.palkkaryhmän ammatin oppilas 2 vuoden ajan Ammattityöntekijän apuna monipuolisia töitä tekevä työntekijä 6 kuukauden jälkeen Talonmies

Lämmittäjän työ yksinomaisena työnä

Monipuolisia ulkotöitä tekevä ulkotyöntekijä 6 kuukauden jälkeen 3-vuotisen yleisen ammattikoulun käynyt 2 vuoden ajan

4.palkkaryhmä

Ammattityöt

Talonmies ja lämmittäjä, jotka tekevät erilaisia ylläpitopuolen tehtäviä, yli 5 vuotta ammatissa toiminut

Itsenäiseen työhön pystyvä ammattityöntekijä, yli 4 vuotta ammatissa toiminut

Monityötaitoisuus- ja työnvaativuuslisä

Työntekijälle maksetaan paikallisesti erikseen sovittavaa palkkaperustelisää alla olevien perusteiden mukaan:

1Henkilö hallitsee ylläpito-osastojen 4. palkkaryhmän useampia perusammatteja ja on valmis siirtymään toisiin työtehtäviin siten, että hänen monipuolista ammattitaitoaan voidaan käytännössä hyödyntää. Tällöin monityötaitoisen henkilön vähimmäispalkka ylittää vähintään 1-7 % 4. palkkaryhmän ohjetunti- palkan.

2Monimutkaisten koneistojen ja laitteiden asennukset, korjaukset, säädöt ja huollot ja käyttötoiminnot, jotka vaativat erityistä perehtyneisyyttä ja ammatil-lista osaamista tai erityistä koulutusta. Tällöin vähimmäispalkka ylittää vähin-tään 5-20 % 4. palkkaryhmän ohjetuntipalkan.

Erityiskoulutuksella tarkoitetaan esim. yrityksen järjestämää tai laitetoimittajan antamaa koulutusta.

Monityötaitoisuus- ja työnvaativuuslisän voimaantulo

Sovitut lisät pannaan täytäntöön sopimista seuraavan palkkakauden alusta lu-kien.

Olosuhdelisät

Olosuhdelisistä sovitaan paikallisesti.

Ammattikoulu, ammatti- ja työllisyys- yms. kurssit

3-vuotinen ammattikoulu

Opetusohjelman mukaan hyväksytystä loppuun suoritetusta koulusta lasketaan puolet työssäoloajaksi.

Ammatti- ja työllisyys- yms. vastaavat kurssit sekä lähiammatissa työskentely.

Työssäoloajaksi verrattava aika tulee sopia paikallisesti.

Kuitenkin edellytetään, että 3. palkkaryhmässä työskentelyä tulee olla vähin-tään yksi vuosi.

Keskustelumuistio liitteessä 1 sivu 63.

5.Ylläpito-osastojen ohjetuntipalkat

1.3.2020

 

1.5.2021

 

* Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen

Palkkausta koskevat täydennykset

Täydennys 1

Edellä mainitut ohjetuntipalkat ovat vähimmäispalkkoja aikatyössä.

Täydennys 2

Palkkaryhmittelyihin sisältyvä eteneminen huomioidaan palkkauksellisesti aika-rajan täyttymistä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Täydennys 3

Alle 18-vuotiaat

15 - 17-vuotiaitten työntekijäin tuntipalkka on työntekijän iän, työtaidon ja työ-suhteen kestoajan mukaan kussakin paikkakuntakalleusluokassa 90 - 100 % ensimmäisen palkkaryhmän ohjetuntipalkasta.

Mikäli vakinaisessa työsuhteessa olevan nuoren työntekijän työtaito, ammatti-kokemus ja pätevyys vastaavat täysi-ikäiselle, täysin työkykyiselle työntekijälle asetettavia vaatimuksia eikä nuoren työntekijän säännönmukaiseen työhön ja hänen työskentelyynsä kohdistu lainsäädännön tai sopimusten aiheuttamia tai muita työnantajaa velvoittavia rajoituksia, jotka estävät nuorta työskentelemästä kuten täysi-ikäinen, täysin työkykyinen työntekijä, määritellään nuoren työntekijän palkka tässä työssä täysi-ikäisen, täysin työkykyisen työntekijän palkkaperusteiden mukaisesti.

Täydennys 4

Kalleusluokitus

Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla noudatetaan pääkaupunki-seudun palkkamääräyksiä.

Tapauksissa, joissa kunnan kalleusluokka kuntajaon muutoksen seurauksena muuttuu ja asianomaiset palkat eivät täytä uuden luokituksen edellyttämää vä-himmäistasoa, palkat tarkistetaan sanottuun määrään asti.

Täydennys 5

Sen mukaan, poikkeaako palkkaryhmään kuuluvan työn vaikeus tai vaativuus tai sen tekijälleen asettamat vaatimukset kysymyksessä olevan palkkaryhmän töiden yleisestä keskitasosta, voidaan siitä, ottamalla huomioon myös työnteki-jän taito ja työteho, maksaa korkeampi palkka kuin edellä tässä pykälässä määrätty ohjetuntipalkka.

Täydennys 6

Kuukausipalkkajakaja ja -kerroin

Laskettaessa ylityöstä ja aamutunneilta maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka jaetaan luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.

Säännöllisen työajan ollessa lyhyempi, käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää.

Laskettaessa työntekijän osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta saadaan työntekijän tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 169.

Kuukausipalkka saadaan kertomalla tuntipalkka luvulla 175.

Käytettävistä jakajista ja kertoimista voidaan yrityskohtaisesti sopia toisin.

Työsuhteen alkaessa tai päättyessä kesken palkanmaksukauden tai työnteon keskeytyessä sellaisesta syystä, ettei työnantaja ole velvollinen maksamaan poissaoloajalta palkkaa, saadaan työntekijän työssäolopäivän palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mu-kaisten työpäivien lukumäärällä.

Täydennys 7

Luontoisedut

Milloin palkkaan sisältyy luontoisetuja, niiden raha-arvo lasketaan verohallituk-sen vahvistaman hinnoittelun mukaan.

10§ Erilliset lisät

1.Palvelusvuosilisät

1.Työntekijälle maksetaan palvelusvuosilisää työsuhteensa perusteella seu-raavasti:

 

Palvelusajalla tarkoitetaan nykyisen työsuhteen yhtäjaksoista kestoaikaa.

Palvelusvuosilisää kartuttavaksi ajaksi luetaan työntekijän enintään kolmen vuoden poissaolo, jonka aikana työsuhde on voimassa. Uuden kolmen vuoden ajanjakson alkaminen edellyttää vähintään kolmen kuukauden palkallista jaksoa, josta yhden kuukauden tulee olla todellista työssäoloa.

Palvelusvuosilisään oikeuttavaksi ajaksi katsotaan myös aikaisemmat työsuh-teet ao. yrityksessä tai konsernissa.

Soveltamisohje:

Työntekijän tulee työsopimusta tehtäessä yhdessä työnantajan kanssa selvittää aikaisemmat työsuhteensa yritykseen tai konserniyritykseen tullakseen lisän piiriin työsuhteen alusta lukien.

2.Palvelusvuosilisäjärjestelmä koskee kaikkia työntekijöitä, jotka kuuluvat tämän työehtosopimuksen piiriin (esim. automiehet).

3.Palvelusvuosilisää maksetaan erillisenä lisänä, joka otetaan huomioon kuten muutkin palkkatekijät. Esim. maksettaessa palkkaa yli- ja sunnuntaityöstä sekä vuosilomapalkkaa määritettäessä.

4.Palvelusvuosilisät maksetaan vuosiportaan senttimäärän suuruisena vuosi- portaan täyttymistä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

5.Palvelusvuosilisä voidaan maksaa samoin edellytyksin kuin tuntikohtainen lisä kuukausikohtaisesti kertomalla kyseinen lisä kertoimella 175.

2.Vuorotyö- sekä ilta- ja yötyölisät

Vuorotyölisä

Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää, jonka suuruus iltavuorossa on 15 % ja yövuorossa 30 % I pkl:n 6. palkkaryhmän ohjepalkasta.

 

 

Ilta- ja yötyölisä

Milloin työ ei ole vuorotyötä, ylityötä eikä hätätyötä ja työntekijä joutuu suoritta-maan sitä klo 16-23 välillä, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä klo 23-6 välillä suoritettu työ yötyöksi. Iltatyössä maksetaan samansuuruinen lisä kuin vuorotyön iltavuorossa ja yötyössä samansuuruinen lisä kuin vuorotyön yövuo-rossa.

Soveltamisohje:

Tässä kohdassa ylityöllä tarkoitetaan ylityötä, jota tehdään säännölli-sen työajan päätyttyä klo 16.00 jälkeen.

Katso 20 § kohta 4 sivu 23 (henkilö tulee säännöllisenä työaikana ilta- tai yö-työlisän piiriin ja jatkaa työtä ylityönä).

3.Työnopastuslisä

Nimetylle työnopastajalle, joka työnantajan määräyksestä suorittaa oman työnsä ohella työntekijänä työnopastusta maksetaan työnopastusajalta erillistä lisää, jonka suuruus on 56 senttiä tunnilta. Lisää maksetaan samoin edellytyk-sin työnopastajalle myös hänen opastaessaan työssäoppijaa. (Laki ammatilli-sesta koulutuksesta 630/1998)

4.Pakkasvarastolisä

Kaikille pakkasvarastossa (alle -18oC) työskenteleville maksetaan erikoisolo- suhdelisää 1.6.2010 lukien 102 senttiä tunnilta.

5.Erittäin likaiset työt

Erittäin likaiset puhdistus- ja korjaustyöt, kuten esim. likakaivojen puhdistus, pyritään suorittamaan ns. könttäurakoina, joista sovittaessa otetaan huomioon näiden töiden tavallisuudesta poikkeavat työolosuhteet, kuten likaisuus.

11§ Keskituntiansion laskeminen

Tässä työehtosopimuksessa keskituntiansiolla tarkoitetaan päättynyttä palkka- kautta edeltäneen normaalina pidettävän palkkakauden työajalta saatua keski-määräistä tuntiansiota vuorotyö- ja olosuhdelisineen mutta ilman ylityö- ja sunnuntaityökorotuksia sekä ns. aamutuntilisää. Paikallisesti voidaan sopia toisin keskituntiansion laskemisesta.

Soveltamisohje:

Mikäli keskituntiansiota laskettaessa vuoro- ja/tai olosuhdelisät on huomioitu ja työntekijä työskentelee olosuhteissa, joissa em. lisät jou-dutaan maksamaan, ne maksetaan vain kertaalleen täysimääräisenä.

12§ Suorituspalkkatyö

Suorituspalkka

1.Sikäli kun työn laatu sallii ja on teknisesti mahdollista, työ tehdään tuotannon ja ansion kohottamiseksi suorituspalkkatyönä.

2.Milloin työtulos oleellisesti riippuu työmäärästä ja vaihtelee työponnistuksen mukaan, voidaan palkkausmuotona käyttää suoraa urakkaa tai osaurakkaa.

Suora urakka

3.Suora urakka on hinnoiteltava siten, että työntekijän urakka-ansio normaalilla urakkatyövauhdilla nousee 20 % ohjetuntipalkkaa korkeammaksi ja kasvaa suoritustason noustessa samassa suhteessa.

Osa- eli sekaurakka

4.Osa- eli sekaurakkatyö, jossa osa palkasta maksetaan kiinteänä ja osa työn-suorituksen mukaan määräytyvänä liikkuvana osana, on hinnoiteltava siten, että työnsuorituksen tai työtehon vastatessa normaalia urakkatyövauhtia, ansio nousee 20 % ohjetuntipalkkaa korkeammaksi. Suoritustason noustessa tulee liikkuvan osan kasvaa samassa suhteessa.

Palkkiojärjestelmä

5.Palkkiopalkkajärjestelmää voidaan käyttää niissä töissä, joissa työtulos (tuo-tannon määrä, tuotteen laatu, raaka-aineen käytön taloudellisuus yms.) riippuu esim. työntekijän tarkkaavaisuudesta, työtaidosta, tms. tekijästä.

Palkkiopalkkatyössä työ on hinnoiteltava siten, että ansio on vähintään 15 % korkeampi kuin ohjetuntipalkka.

6.Paikallisesti voidaan sopia myös muiden suorituspalkkausmuotojen käytöstä.

Palkkatakuu

7.Suorituspalkkatyössä ohjetuntipalkka on taattu.

Suorituspalkkatöiden hinnoittelu

8.Suorituspalkkatöiden hinnoittelusta sovitaan paikallisesti.

Pöytäkirjamerkintöjä:

1.Uusien suorituspalkkatöiden hinnoittelusta sovitaan ennen työn al-kamista.

2.Milloin on kysymys pysyväisluontoisesta suorituspalkkatyöstä, vara-taan luottamusmiehille tilaisuus olla läsnä hinnoittelusta sovittaessa.

3.Jos työntekijän työ liittyy välittömästi suorituspalkkatyötä tekevien työntekijäin työhön, se pyritään järjestämään suorituspalkalle, mikäli työntekijän työvauhti niin edellyttää. Ellei työtä edellä mainitussa ta-pauksessa voida järjestää suorituspalkalle, otetaan työntekijän palk-kauksessa huomioon hänen edellä mainittu sidonnaisuutensa suorituspalkkatyötä tekevien työntekijäin työvauhtiin.

Soveltamisohje:

Ansiotakuun tarkasteluajanjakson pituus suorituspalkkatyössä riippuu työmäärän vaihtelusta eri aikoina. Jos työmäärä on vakaa, ansiotakuun tarkasteluajanjakso on palkanmaksukausi.

Suorituspalkkatöiden hinnoittelusta sovittaessa sovitaan saman-aikaisesti myös tarkasteluajanjakson pituus.

13§ Työn- ja aikatutkimukset

1.Liitot suosittelevat, että ao. luottamusmiehelle varataan tilaisuus seurata työntutkimuksen suorittamista työpaikalla työntutkimuksen laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla. Tänä aikana hänellä on mahdollisuus saada tietoja käy-tettävistä tutkimusmenetelmistä ja joutuisuushavainnoista.

2.Milloin on kysymys pysyväisluontoisesta, työntekijäryhmää koskevasta suorituspalkkatyöstä, varataan luottamusmiehelle tilaisuus olla läsnä hinnoittelusta sovittaessa.

14§ Töiden järjestely ja siirto toiseen työhön

1.Työntekijä tekee työnjohdon hänelle osoittamaa työtä, ja työantajalla on oikeus siirtää työntekijä tarvittaessa toiseen työhön.

2.Toimenpiteisiin ryhtymisen vaikuttimena ei saa olla mielivalta tai yksittäisen työntekijän painostaminen.

3.Hikeentynyttä tai märissä, ulkotöihin sopimattomissa vaatteissa olevaa työn-tekijää ei kuitenkaan tule esim. talvisaikaan siirtää sisätyöstä ulkotyöhön eikä jäähdytystunneliin tai pakastevarastoon, ellei hänelle ole varattu aikaa asian-mukaiseen pukeutumiseen tai ruumiinlämmön tasaantumiseen.

4.Siirron käsitteestä ja korvausperiaatteista sovitaan paikallisesti.

Jos siirroista ei pystytä sopimaan paikallisesti, noudatetaan 1.1.1998 - 15.1.2000 voimassa olleen työehtosopimuksen siirtomääräyksiä.

Pöytäkirjamerkintä:

Sopiminen ei ole esteenä siirtojen toteuttamiselle.

15§ Palkanmaksu

1.Palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa. Jos palkanmaksupäivä sattuu sunnuntaiksi, juhlapäiväksi tai päiväksi, jolloin pankki on kiinni, palkka makse-taan edellisenä aukiolopäivänä. Palkan laskemista varten saadaan jättää 7 työ-päivän palkka sisään.

Paikallisesti voidaan sopia, että palkan laskenta suoritetaan kerran kuussa, ja palkka maksetaan kaksi kertaa kuussa. Sopimuksessa on sovittava palkan- maksupäivät sekä se, miten palkka jakautuu kummallekin maksupäivälle. Täl-lainen sopimus on tehtävä kirjallisena. Työnantajan on kerran kuussa annettava palkkalaskelma, josta käy ilmi maksetun ja maksettavan palkan määräytymisen perusteet. Virhe palkanmaksussa on oikaistava mahdollisimman pian ja viimeistään seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

2.Sopijaliitot suosittelevat, että palkat maksetaan pankin kautta työntekijän osoittaman pankin konttoriin niissä työpaikoissa, joissa se katsotaan tarkoituk-senmukaiseksi.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos paikallisesti sovitaan, palkka voidaan maksaa joka toinen viikko.

Soveltamisohje:

Työsopimuslain 2 luvun 16 §:n mukaan työnantajan on annettava työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräy-tymisen perusteet.

III TYÖAIKA, YLITYÖKORVAUKSET JA KOROTETTU PALKKA

16§ Säännöllinen työaika

Työaika

1.Työaikaan nähden noudatetaan voimassaolevan lain säännöksiä.

Säännöllinen

Keskimääräinen

3.Mikäli tuotantotaloudellisesti on tarpeen, voidaan edellisestä poiketen viikoit-tainen säännöllinen työaika järjestää myös siten, että se on:

päivätyössä ja kaksivuorotyössä keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona

keskeytyvän kolmivuorotyön työajan pituus on 35,8 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona

keskeytymättömän kolmivuorotyön työajan pituus on keskimäärin 34,6 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona

Tämä edellyttää, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Em. työtuntijärjestelmää laadittaessa on neuvoteltava työpaikan ao. luottamusmiehen kanssa.

Vuorotyö

4.Vuorotyössä tulee työvuorojen vaihtua säännöllisesti ja muuttua paikallisesti sovittavin, vähintään 1 viikon ja enintään 3 viikon pituisin ajanjaksoin.

Työntekijää voidaan kuitenkin, jos paikallisesti niin sovitaan, pitää työssä jatku-vasti myös samassa vuorossa, ei kuitenkaan yövuorossa.

Vuorokautisen työajan tilapäinen pidentäminen

5.Säännöllinen vuorokautinen työaika voidaan pidentää tilapäisesti 9 tuntiin edellyttäen, että viikkotuntien lukumäärä enintään 3 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin. Tällöin siitä on sovittava viimeistään sitä päivää edeltävänä työpäivänä, jona pidennettyä työaikaa ensi kerran sovelletaan.

Työajan sijoittaminen

6.Työnantaja määrää säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tar-peelliset ruokailuajat työssä lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. Käytän-nön vaatimista tilapäisistä muutoksista neuvotellaan sitä ennen pääluottamus-miehen kanssa.

Työviikon ja vuorokauden alkaminen

7.Työviikko lasketaan alkavaksi maanantaina klo 00.

8.Vuorokauden lasketaan alkavan kello 00, jollei ole sovittu sen alkamisesta samaan aikaan, kun työntekijän on säännönmukaisesti saavuttava työhönsä. Milloin näin on sovittu, työviikko lasketaan alkavaksi samaan aikaan, kun työn-tekijän viikon vaihtuessa on säännönmukaisesti saavuttava ensimmäiselle työ-vuorolleen.

Pysyväisluontoinen poikkeus

9.Mikäli säännöllisestä työaikajärjestelystä poiketaan pysyväisluontoisesti, ilmoitetaan siitä asianomaiselle työntekijälle tai työntekijäryhmälle sekä ao. luottamusmiehille vähintään viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa.

Pöytäkirjamerkintöjä:

1.Muussa kuin keskeytymättömässä vuorotyössä pyritään työaika-järjestelyjen avulla siihen, että uudenvuodenaattona ja vapunaattona työtä ei tehtäisi kello 18 jälkeen.

2.Siirryttäessä keskeytymättömään kolmivuorotyöhön on siitä mah-dollisimman ajoissa annettava työntekijöille ennakkoilmoitus ja neuvo-teltava asiasta paikallisesti jolloin on kiinnitettävä huomiota työntekijän mahdollisuuteen osallistua keskeytymättömään kolmivuorotyöhön.

Katso liite 2 sivu 64.

17§ Työaikakokeilut

Pääluottamusmiehen kanssa voidaan yrityksessä sopia työaikakokeiluista työehtosopimuksen työaikamääräyksistä poiketen. Tällainen sopimus, jonka toteuttaminen edellyttää asianomaisten työntekijöiden suostumusta, on saatet-tava kirjallisesti liittojen asettaman yhteisen työaikatyöryhmän tietoon hyvissä ajoin ennen työaikakokeilun aiottua käyttöönottoa.

Milloin ETL:n tai SEL:n edustajat työaikaryhmässä edellyttävät työaikakokeilun käsittelemistä, tulee kokeilun käyttöönottoa siirtää kunnes asia on työryhmässä päätetty. Työaikatyöryhmän tulee toiminnassaan ottaa huomioon sekä työnan-tajan että työntekijöiden edut ja olosuhteet. Työryhmässä käsiteltyjen työaika-kokeilujen toteuttaminen edellyttää työryhmän yksimielistä päätöstä.

Liitot eivät aseta periaatteellisia esteitä kokeilujen käyttöönotolle. Liitot tulevat seuraamaan työaikakokeiluja.

18§ Ruokailu- ja lepotauot

1.Säännöllisessä päivätyössä työntekijällä on tunnin kestävä ruokailuloma, jol-loin työntekijä saa vapaasti poistua ruokailemaan.

Työsuojelupiirin poikkeuslupajaoston luvalla tai jos luottamusmiehen kanssa paikallisesti sovitaan, voidaan päivätyössä noudattaa puolen tunnin pituista le-poaikaa siten, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta.

Vuorotyö

2.Vuorotyössä ei työntekijällä ole ruokailulomaa, vaan hänelle varataan tilai-suus ruokailuun työn aikana, ja hän ruokailee vuorotyön suorittamisen kannalta kulloinkin sopivimpana ajankohtana. Ruokailuun käytetty aika ei tällöin saa olla 20 minuuttia pitempi.

3.Edellä sovitusta poiketen paikallisesti voidaan sopia toisenlaisista ruokailu-tauoista työaikalain mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintöjä:

1.Mikäli työpaikan olosuhteet ovat sellaiset, ettei ole kohtuullista edel-lyttää työntekijän ruokailevan työnsä ääressä, pyritään hänelle mah-dollisuuksien mukaan varaamaan tilaisuus käyttää ruokailemiseen tehtaan ruokalaa tai muuta ruokailuun sopivaa paikkaa.

Kahvitauot

2.Työntekijällä on oikeus nauttia työpaikalla kahvi- ja voileipäannoksensa kaksi kertaa päivässä työn kannalta kulloinkin sopivimpana ajankohtana, ellei työpaikalla ole aikaisemmin toisin sovittu. Tauko ei kuitenkaan saa keskeyttää tuotannollista toimintaa eikä kestää kauemmin kuin 10 minuuttia.

Tauot ylityössä

3.Jos työntekijä joutuu välittömästi säännöllisen työajan päätyttyä yli-työhön, hän saa pitää 15 minuutin levähdystauon, joka lasketaan työ-aikaan, mikäli ylityö kestää kaksi tuntia tai kauemmin. Jos ylityö jatkuu yli kaksi tuntia, työntekijä saa lisäksi pitää 10 minuutin levähdystauon, joka lasketaan työaikaan, mikäli ylityö kestää yhteensä vähintään neljä tuntia. Jos ylityö jatkuu edelleen yli kaksi tuntia, työntekijä saa lisäksi pitää kahden tunnin välein 10 minuutin levähdystauon, joka lasketaan työaikaan, mikäli ylityö jatkuu sen jälkeen vähintään kaksi tuntia.

4.Viikkoylityön osalta ruokailu- ja lepotaukojen suhteen noudatetaan soveltuvin osin samoja periaatteita kuin säännöllistä päivätyötä tehtä-essä.

19 § Työntekijöiden vapaapäivät

1.Tavoitteena pidetään, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen, mikäli mahdollista, olla lauantai.

Arkipyhäviikot

2.Arkipyhäviikolla katsotaan arkipyhä päivätyössä ja keskeytyvässä vuoro-työssä viikon toiseksi vapaapäiväksi. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika 8 tuntia. Pääsiäislauantai, juhannus- ja jouluaatto sekä uudenvuoden-, loppiaisen-, vapun- ja itsenäisyys- päiväviikon lauantai, sekä joulun, pääsiäisen ja helatorstain jälkeinen lauantai ovat kuitenkin vapaapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi.

20 § Ylityö ja -korvaukset

Ylityö

1.Ylityötä tehdään työntekijän suostumuksella työaikalaissa säädetyissä rajoissa.

Ylityökorvaukset

Vuorokautinen ylityö

2.Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka.

Korotettu vuoro-, ilta- ja yötyölisä

3.Vuorotyöntekijälle maksetaan ylityöajalta lain mukaisesti korotettuna sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana hän tekee ylityötä.

4.Työntekijälle, jolle säännöllisenä työaikana maksetaan ilta- tai yötyölisää suoritetaan ko. lisät ylityöajalta korotettuna.

5.Milloin työntekijän suorittama ylityö jatkuu keskeytyksettä vuorokauden vaih-teen yli, maksetaan myös seuraavan vuorokauden puolelle meneviltä tunneilta ylityökorvaus. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon kyseessä olevan vuoro-kauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

Aatot

6.Juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta ylityötunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Pöytäkirjamerkintä:

Juhlapäiviä ovat: uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsi-äispäivä, vapunpäivä, helatorstai, juhannuspäivä, pyhäinpäivä, itse-näisyyspäivä sekä joulupäivä.

7.Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka, riippumatta siitä onko työ vuoro-kautista tai viikoittaista ylityötä.

Keskeytyvä- ja keskeytymätön 3-vuorotyö

8.Keskeytyvässä ja keskeytymättömässä 3-vuorotyössä katsotaan viikoit-taiseksi ylityöksi ne tunnit, jotka kullakin kalenteriviikolla ylittävät työtuntijärjestelmässä asianomaisen viikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän, ellei ole paikallisesti sovittu näiden ylityötuntien korvaamisesta vastaavalla vapaa ajalla.

Alle 40-tuntinen työviikko

9.Mikäli työntekijällä vuosiloman, sairauden, taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuksen, työnantajan määräyksestä suoritetun matkan tai reservin harjoituksen takia ei ole työviikon työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa, ja hän tekee työtä työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänä, maksetaan vapaapäivänä tehdyistä työtunneista ylityölisää siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Katso liite 2 sivu 64 kohta 2.

Juhlapyhäviikot

10.Kun loppiais-, pääsiäis-, vapunpäivä-, helatorstai-, juhannus-, itsenäisyys-päivä-, joulu- ja uudenvuodenpäiväviikolla työehtosopimuksen mukainen sään-nöllinen viikkotyöaika on 40 tuntia lyhyempi, maksetaan sopimuksenvaraisen viikkotyöajan ylittäviltä tunneilta kuten viikkoylityöstä on sovittu. Tämä ei koske keskeytymätöntä vuorotyötä.

21§ Aamutuntikorvaus

Jos työntekijä yksivuorotyössä tai kaksivuorotyössä aloittaa työnsä aamulla en-nen klo 6:tta, maksetaan näiltä aamutunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Näistä aamutunneista ei makseta yötyölisää. Jos työntekijä saa näiltä tunneilta ylityölisää, on korotus ylityölisän kanssa yhteensä 100 %.

Soveltamisohje:

Aamutuntikorvausta maksetaan silloin, kun työntekijän työvuoro alkaa 00 tai sen jälkeen.

22§ Korotettu palkka lauantaityöstä

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja jatkuvassa kaksivuorotyössä makse-taan lauantain iltavuoron alusta 100 %:lla korotettu palkka.

Soveltamisohje:

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja jatkuvassa kaksivuoro- työssä lauantain iltavuoron 100 % maksetaan vuorokautisen ja viikoit-taisen ylityökorvauksen lisäksi.

Korotettua palkkaa ei makseta, mikäli työntekijä saa 23 §:ssä mainittua suur- juhlapyhäkorvausta. Korotettua palkkaa ei myöskään makseta samanaikaisesti sunnuntaityökorotuksen kanssa.

23§ Suurjuhlapyhäkorvaukset

Keskeytymätöntä 3-vuorotyötä tai jatkuvaa 2-vuorotyötä teetetään alla mainit-tuina suurina juhlapyhinä maksetaan siihen osallistuville työntekijöille 200 %:lla korotettu palkka seuraavasti:

Loppiaisena, pääsiäisenä, vappuna, juhannuksena, itsenäisyyspäivänä ja jouluna suoritetun työn korvaus

loppiaisena loppiaisen aaton iltavuoron alusta loppiaisen jälkeisen päivän aamuvuoron alkuun

pääsiäisenä pääsiäislauantain iltavuoron alusta pääsiäisen jälkeisen ensimmäi-sen arkipäivän aamuvuoron alkuun

vappuna vapunpäivän aaton iltavuoron alusta vapunpäivän jälkeisen päivän aamuvuoron alkuun

juhannuksena juhannusaaton iltavuoron alusta seuraavan arkipäivän aamuvuoron alkuun

itsenäisyyspäivänä itsenäisyyspäivän aaton iltavuoron alusta itsenäisyyspäivän jälkeisen päivän aamuvuoron alkuun

jouluna jouluaaton iltavuoron alusta tapaninpäivän jälkeisen päivän aamuvuoron alkuun.

IV KORVAUKSET

24 § Matkakustannukset ja päivärahat vuonna 2021

1.Työntekijälle suoritetaan korvaus matka- ja majoittumiskustannuksista ja palkkaa matkustamisvuorokaudelta sekä päivärahaa ja ateriakorvausta seuraa-vasti:

2.Kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joiksi luetaan rautatie- ja laiva- ym. matkalippujen hinnat II luokassa; matkatavaramaksut sekä milloin matka tapah-tuu yön aikana, makuulippujen hinnat vastaavassa luokassa kustantaa työnan-taja.

3.Matkustamisvuorokaudelta maksetaan työntekijälle korvausta matkustami-seen käytetyltä ajalta ja palkkaa säännöllisellä työajalla mahdollisesti suorite-tusta työstä yhteensä enintään 16 tunnilta seuraavasti:

Matkatunnit

a)Menetettyjä säännöllisiä työtunteja vastaavalta määrältä matkatunteja suori-tetaan keskituntiansion mukainen korvaus. Muilta matkatunneilta, kuitenkin enintään 8 tunnilta suoritetaan tuntipalkan mukainen korvaus.

b)Milloin työntekijälle on järjestetty makuupaikka, ei klo 21.00 - 7.00 väliseltä ajalta edellä mainittua korvausta suoriteta.

Päiväraha

4.Työmatkan kestoajasta ja kohteesta riippuen päivärahan määrät ovat seuraavat:

Kokopäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia. Kokopäiväraha on 44 euroa.

Osapäiväraha suoritetaan kun työmatka on kestänyt yli 6 tuntia. Osapäiväraha on 20 euroa.

Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan/ vajaavuorokauden kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

Matkaan liittyvistä vajaavuorokausista, jotka käsittävät vähintään 2 ja enintään 6 tuntia, maksetaan 20 euroa.

Ulkomaanmatkasta, joka tehdään työnantajan määräyksestä, maksetaan päivärahaa verohallituksen päätöksen mukaisesti.

Yömatkaraha

5.Yömatkaraha 13 euroa suoritetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa. Yömatkarahaa ei kuitenkaan suoriteta, milloin työntekijä on perusteettomasti jättänyt käyttämättä hyväkseen työnantajan varaaman ja ilmoittaman majoittumismahdollisuuden.

Korvaukset oman auton käytöstä

6.Oman auton käytöstä maksetaan korvausta 44 senttiä/km.

Jos kuljetettujen koneiden tai laitteiden paino ylittää 80 kg tai niiden koko on suuri, suoritetaan korvaus kilometriltä 3 sentillä korotettuna. Kunkin mukana seuraavan henkilön osalta korotetaan korvausta 3 sentillä/km.

Ateriakorvaus, ylimääräiset matkakulut ja matkaan käytetyn ajan korvaa-minen

7.Jos työ suoritetaan sellaisessa paikassa, että työntekijä tästä syystä tavalli-suudesta poikkeavasti on estynyt ruokailutauon aikana käymästä ruokailemassa kotonaan tai tehtaalla, suoritetaan hänelle, ellei työpaikalla anneta kunnollista vapaata ruokaa, ruokarahaa 11 euroa.

Lisäksi työntekijälle korvataan ylimääräiset matkakulut ja asianomaiset sopivat keskenään matkaan käytetyn ajan korvaamisesta.

25 § Hälytysluontoinen työ ja varallaolo

Hälytysluontoinen työ

1.Milloin työntekijä kutsutaan hänen poistuttuaan jo työpaikaltaan hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle vähintään yhden tunnin työpalkka sekä ylityökorvaus, milloin työ on ylityötä. Tämän lisäksi maksetaan erityistä hälytysrahaa seuraavasti:

a)jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai työnteki-jän vapaapäivänä, mutta ennen klo 21.00, kahden tunnin keskituntiansiota vas-taava korvaus, ja

b)jos mainittu kutsu on annettu klo 21.00 ja klo 06.00 välisenä aikana, kolmen tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus. Mikäli työ on samalla ylityötä, on yli-työkorvaus tämän kohdan mukaisissa tapauksissa heti 100 %.

Milloin työntekijälle hänen klo 16.00 mennessä päättyvällä säännöllisellä työ- ajallaan ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikaltaan jo poistuttuaan palata samana päivänä ylityöhön, joka alkaa klo 21.00 jälkeen, maksetaan hänelle edellä kohdassa a) tarkoitettu ylimääräinen kahden tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus ilman ylityölisää.

Pöytäkirjamerkintä:

Milloin työntekijä kutsutaan hälytysluontoiseen työhön, johon hän poik-keuksellisesti joutuu tulemaan olosuhteissa, joissa matka työpaikalle on tavanomaista työmatkaa oleellisesti pitempi, voidaan tällaisessa tapauksessa hälytysrahasta erikseen sopia siten, että kohtuullisesti korvataan matkaan kuluva aika.

2.Milloin työntekijä sopimuksen mukaan, jossa on määriteltävä varallaoloajan pituus, on velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hänet tarvittaessa voi-daan kutsua työhön, maksetaan hänelle tällaiselta varallaoloajalta puoli keski-tuntiansion mukaista palkkaa varallaoloaikaa työaikaan lukematta.

Milloin erikseen sovitaan, että työntekijä muutoin on velvollinen olemaan varalla siten, että hän on tarpeen vaatiessa kutsuttavissa työhön, on samalla sovittava myös varallaolosta suoritettavasta korvauksesta. Korvauksen suuruus on vapaa-ajan käytölle aiheutuvien rajoitusten määrästä riippuen vähintään 20 % keskituntiansion mukaisesta palkasta.

Tämän kohdan tarkoittamassa mielessä varalla olleen työntekijän työhön kut-sumiseen ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.

26 § Työpuvut ja -jalkineet

Työnantaja hankkii, kustantaa ja huoltaa työssä tarvittavat työpuvut.

Perustellusta syystä tämä työpukuetu voidaan korvata rahakorvauksella, jonka suuruus on 15 euroa kuukaudessa.

Työntekijän on työpaikalla käytettävä ja siellä säilytettävä työpaikan työsuojelul-liset ja hygieeniset vaatimukset täyttäviä työjalkineita.

Työnantaja hankkii kerran vuodessa yli 3 kuukautta työsuhteessa olleille työn-tekijöille yllä mainitut työjalkineet. Työnantaja voi vaihtoehtoisesti kuitenkin perustellusta syystä edellyttää, että työntekijä itse hankkii yllä mainitut työjalkineet, jolloin työnantaja korvaa kerran vuodessa tositetta vastaan työntekijälle työjalkineiden hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista enintään 60 euroa.

Määräyksellä ei ole tarkoitus poistaa niitä paikallisia käytäntöjä, jotka tasoltaan ovat vähintään em. määräystä vastaavia.

V PALKALLINEN POISSAOLO

27 § Arkipyhäkorvaus

1.Uudenvuodenpäivältä, pitkäperjantailta, 2. pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannusaatolta, jouluaatolta, joulupäivältä ja tapaninpäivältä maksetaan työntekijälle arkipyhäkorvauksena 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan.

Loppiaisen ollessa muuna arkipäivänä kuin lauantaina maksetaan siitä 1. kap-paleen mukainen arkipyhäkorvaus.

Vapaapäiväksi sattuvalta itsenäisyyspäivältä sekä milloin työntekijällä ei sairau-desta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyytensä vuoksi ole oikeutta lainmu-kaiseen itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan arkipyhäkorvaus tämän pykälän mukaisesti.

Edellytykset

2.Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin vain työntekijälle, jonka työsuhde yh-dessä tai useammassa jaksossa on ennen ko. arkipyhää edeltäneen kuuden kuukauden ajanjaksolla kestänyt yhteensä vähintään 3 kuukautta ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai työn-tekijän sairaudesta, reservin harjoituksesta, lomautuksesta tai muusta hyväk-syttävästä syystä.

Pöytäkirjamerkintöjä:

1.Arkipyhäkorvaus maksetaan myös, milloin poissaolo on tapahtunut työnantajan luvalla.

2.Arkipyhinä tai itsenäisyyspäivänä työssä olevalle työntekijälle mak-setaan arkipyhäkorvaus tämän pykälän mukaisesti.

3.Hyväksyttävänä syynä voidaan pitää myös myöhästymistä, mikäli sen on aiheuttanut liikennevälinettä kohdannut odottamaton vaurio tai kulkuyhteyksissä sattunut normaalista poikkeava häiriö.

4.Yleistä sääntöä hyväksyttävän myöhästymisen pituudesta ei voida antaa. Asia on näin ollen ratkaistava tapauksittain. On otettava kuiten-kin huomioon, ettei mikä tahansa lyhyt viivytys sinänsä aiheuta arkipyhäkorvauksen menetystä.

3.Arkipyhäkorvaus maksetaan tämän pykälän tarkoittamalle työntekijälle myös vuosiloman, enintään 3 kuukautta arkipyhää ennen kestäneen sairauden,

29 §:ssä tarkoitetun lapsen sairaudesta johtuvan palkallisen poissaolon ja laki-sääteisen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan sekä taloudellisista tai tuotan-nollisista syistä tapahtuneen enintään 2 viikkoa arkipyhää ennen kestäneen lo-mautuksen aikana sattuvilta arkipyhiltä.

Arkipyhäkorvaus maksetaan myös silloin, kun arkipyhä sattuu työntekijän vapaapäiväksi (esim. lauantai ja sunnuntai) riippumatta siitä, onko työntekijä sanottuna päivänä ollut työssä vai ei.

Osa-aikaiset

4.Osa-aikatyöntekijälle maksetaan arkipyhäkorvausta samassa suhteessa kuin mitä hänen työaikansa on täydestä työajasta.

Kuukausipalkkaiset

5.Arkipyhäkorvausta ei makseta kuukausipalkkaiselle työntekijälle.

28 § Sairausajan palkka

1.Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden, tapaturman tai tartuntatautilain 20 §:n perusteella mää-räämän karanteenin vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkaa sen pituiseen kalenteriajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:

 

2.Sairausajan palkkaa maksetaan työntekijälle tämän pykälän sisältämien määräysten mukaisesti silloin, kun työntekijän työsuhde sairastumishetkellä on jatkunut vähintään kuukauden.

Mikäli työnantaja käyttää kausiluontoisissa töissä samoja työntekijöitä, sairaus-ajan palkkaa maksettaessa sovelletaan viikon työsuhde-edellytystä.

Soveltamisohje:

Kausiluontoisissa töissä sovelletaan viikon työsuhde-edellytystä silloin, kun työntekijän työsuhde on yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään 3 kuukautta ja hän tulee uudelleen kausiluontoiseen työhön 10 kuu-kauden kuluessa edellisen kausiluontoisen työsuhteen päättymisestä.

Kuukauden työsuhde-edellytystä ei kuitenkaan noudateta, jos kysymyksessä on työtapaturma.

3.Sairausajan palkan maksamisen perusteena oleva kalenteriajanjakso alkaa sairastumispäivää seuraavasta kalenteripäivästä. Jos työntekijä sairastuu kes-ken työpäivänsä, on hän koko siltä päivältä oikeutettu palkkaansa.

Jos työntekijä sairastuu ennen työvuoron alkua, katsotaan tämä päivä kuitenkin kalenterijakson ensimmäiseksi päiväksi. Samoin, jos työntekijä on jo työhön tul-lessaan tosiasiassa sairauden vuoksi työkyvytön, katsotaan tämä päivä kalenterijakson ensimmäiseksi päiväksi.

4.Jos työsuhde on ennen sairauden alkua kestänyt alle 4 kuukautta, sairaus-ajan palkka maksetaan vasta toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä. Ensimmäinen päivä on tällöin karenssi- päivä. Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys on kuitenkin jatkunut sen pituisen ajan, jonka kuluttua lain säätämässä sairausvakuutuksessa on alkanut oikeus päivärahaan, maksaa työnantaja palkan myös karenssipäivältä.

Mikäli työntekijä sairastuu kesken työpäivänsä, on hän koko siltä päivältä oikeutettu palkkaansa. Sairastumispäivää ei tässä tapauksessa lasketa karenssipäiväksi, vaan karenssipäivä on sairastumispäivää seuraava työpäivä.

Karenssipäivää ei noudateta, jos kysymyksessä on työtapaturma.

5.Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle sairastumisestaan.

Milloin työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa viipymättä sairastumisestaan työnantajalle, alkaa sairausajan palkan maksuvelvollisuus aikaisintaan sinä päi-vänä, jona ilmoitus on tehty.

6.Työntekijä suostuu työnantajan sitä esittäessä lääkärintarkastukseen työn-antajan oman tai nimeämän lääkärin luona. Mahdollisesta lääkärinmaksusta vastaa tällöin työnantaja.

7.Työntekijän tulee ensisijaisesti käyttää oman yrityksen työterveyspalveluja.

8.Sairausajan palkka lasketaan työehtosopimuksen 11 §:n mukaisen keskitun-tiansion perusteella.

Edellä sovitusta poiketen voidaan paikallisesti sopia toisenlaisista maksamis-tavoista.

9.Työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkan kokonaisuudessaan nor-maalin palkanmaksun yhteydessä, jolloin työnantaja nostaa samalta ajanjaksolta työntekijälle lain tai sopimuksen perusteella maksettavan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen, enintään maksamansa palkan määrän. Paikallisesti voidaan sopia toisenlaisista maksamistavoista.

10.Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aiheuttanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

Jos päivärahaa ei työntekijästä itsestään riippuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuu-tuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

11.Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin työntekijälle viimeksi maksettiin sairausajan palkkaa tai sairauspäivärahaa, lasketaan se kalenteriajanjakso, jolta työnantaja on velvolli-nen suorittamaan sairausajan palkkaa, yhdeksi sairastumisajanjaksoksi.

Soveltamisohjeita:

1.Työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti lääkärin tätä tarkoitusta var-ten antamalla todistuksella, ellei tästä ohjeesta muuta johdu.

2.Työntekijöiden sairastumiset voivat epidemioiden aikana olla siinä määrin lukuisia, että lääkäriin pääsy vaikeutuu. Sama tilanne voi syntyä tilapäisesti myös silloin, kun lääkärinpalveluksia ei ole saatavilla siinä määrin, että asia voitaisiin muuten hoitaa.

Edellä tarkoitetuissa tilanteissa sairaus voidaan katsoa todistetuksi sil-loin, kun työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja tutkimuksensa perus-teella ilmoittaa havaitsemansa oireet ja mahdollisen sairasloman tar-peen enintään kolmeen vuorokauteen saakka kerrallaan edellyttäen, että kertautuvan todistuksen antaja on sama terveydenhoitaja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisen lääkärinhoidon tarpee-seen. Osapuolet edellyttävät kuitenkin, että työterveyshoitaja tai ter-veydenhoitaja ennen sairaslomatodistuksen antamista on yhdessä lääkärin kanssa todennut edellä tarkoitetun tilanteen olemassaolon.

3.Sairaslomatodistus on hyväksyttävä todistus, jollei työnantaja pe-rustelluin syin pysty osoittamaan väärinkäytöstä.

4.Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään vain, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelle.

29§ Lapsen sairaus

1.Alle 10-vuotiaan oman lapsen tai muun kodissa pysyvästi asuvan alle 10- vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa maksetaan äidille tai isälle ja jälkimmäi-sessä tapauksessa lasta huoltavalle henkilölle, joka avioliittoa solmimatta jatku-vasti elää lapsen äidin tai isän kanssa yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa (myöhemmin vanhemmat) tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon jär-jestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissa-olosta.

Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin.

Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle vanhemmista. Tarvittaessa työnantajalla on oikeus saada selvitys siitä, että vain toinen vanhemmista on käyttänyt poissaolo-oikeutta hyväkseen.

2.Jos hoidon järjestäminen tai hoitaminen kestää 1, 2 tai 3 päivää, pidetään poissaoloa sopimuksessa tarkoitettuna poissaolona. Korvauksen maksaminen edellyttää, että lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta annetaan sama selvitys kuin työehtosopimuksen tai yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan työntekijän omasta sairaudesta. Lapsen sairastu-misesta johtuvat palkalliset poissaolopäivät rinnastetaan vuosilomalain tarkoit-tamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.

3.Sopimuksen tarkoittamana poissaolona pidetään 1, 2, 3 tai 4 päivää niiden työntekijöiden osalta, joihin noudatetaan sairausajan palkkaa koskevaa karenssipäivää. Tällöin ensimmäinen päivä on karenssipäivä (ks. 28 § 4 kohta).

4.Mikäli työntekijän, joka on alaikäisen lapsensa huoltaja, on lapsensa sairas-tumisen vuoksi pakko jäädä hoitamaan sairastunutta lastaan, on tällainen kat-sottava hyväksyttäväksi poissaolon syyksi, mikäli siitä ilmoitetaan välittömästi työnantajalle.

5.Työntekijälle, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston asetuksen säädöskokoel-man n:o 1335/04 (VNa sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta) 4 §:n tarkoitta-maa vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausva-kuutuslain 10 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoi-don opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

Soveltamisohjeita:

Milloin poissaolo on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi

Edellytyksenä poissaololle on molempien vanhempien ansiotyössä olo. Lähtökohtana on, että vanhempien tulisi ensisijaisesti pyrkiä jär-jestämään hoito. Vasta silloin, kun tähän ei ole mahdollisuuksia, työn-tekijä voi itse jäädä hoitamaan lasta. Poissaolotapauksissa lapsen vanhemmilta vaaditaan selvitykseksi poissaolon välttämättömyydestä vain tieto lapsen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asuvien per-heenjäsenten hoitomahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtävään. Tämä merkitsee sitä, ettei työnantajalle tarvitse antaa selvitystä naapurien, kunnallisten kodinhoitajien ym. hoitajien puutteesta. Perheenjäsenillä tarkoitetaan kyseisen lapsen isovanhempia, lapsen vanhempia sisaruksia sekä muita työntekijän taloudessa eläviä.

Yksinhuoltaja

Sopimuksen tarkoittamassa mielessä yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka pysyvästi asuu erillään avio- tai avopuolisostaan ja jonka luona lapset asuvat sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt osallistu-masta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin har-joitusten vuoksi.

Lapsi sairastuu kesken työpäivän

Jos lapsi sairastuu kesken vanhemman työpäivän, maksetaan lapsen sairastumispäivältä palkka työvuoron loppuun asti. Sairastumispäivää seuraava päivä on 2 tai 3 kohdan mukainen ensimmäinen poissaolo- päivä.

Saman sairauden uusiutuminen

Jos lapsi sairastuu 30 päivän kuluessa uudelleen samaan sairauteen, lasketaan ne 2 tai 3 kohdan mukaiset päivät yhteen, joilta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa.

Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään työntekijän ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehtosopimuksen tar-koittamaa uusiutumistapausta.

Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan yhden, kahden tai kolmen päivän palkallista poissaoloa. Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Sopimus ei siten merkitse automaattista oikeutta kolmen päivän palkalliseen poissaoloon. Poissaolon ollessa sovittua pitemmän, ei korvausta suoriteta. Luonnollista on kuitenkin, ettei sairasta lasta voida aina jättää yksin lapsen sairauden jatkuessa pitempäänkin kuin sen ajan, jolta korvausta suoritetaan.

Molemmat vanhemmat vuorotyössä

Mikäli lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan palveluksessa vuo-rotyössä siten, että vanhempien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle vanhemmalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta siihen saakka, kunnes toinen van-hemmista palaa työvuoroltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.

30§ Äitiys- ja isyysvapaan palkka ja adoptio

1.Jos työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta ennen synny-tystä, hänelle maksetaan palkkaa äitiysvapaan ajalta 42 päivän pituiseen kalenteriajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä työsopimuslain nojalla tulevan äitiysvapaan alkamispäivästä lukien.

2.Jos uusi äitiysvapaa alkaa ennen kuin työntekijä palaa takaisin työhön, työn-antajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta uuden äitiysvapaan ajalta.

Soveltamisohje:

Tämä ei koske tilanteita, joissa työntekijä siirtyy välittömästi perhe- vapaalta uudelle äitiysvapaalle (TT 2014:115–117).

3.Äitiysvapaan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa synnytyksen takia samalta ajanjaksolta äitiysrahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää ko. korvausta äitiysvapaan palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työn-tekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuu-tuksen perusteella.

Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut äitiysvapaan palkan, on työnantaja oikeutettu nostamaan itselleen työntekijälle tulevan edellisen kappa-leen mukaisen äitiysrahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä.

4.Jos äitiysrahaa ei työntekijän omasta syystä makseta tai sitä maksetaan vä-hemmän kuin mihin työntekijällä sairausvakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää äitiysvapaan palkasta se äitiysraha tai sen osa, joka työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

5.Äitiysvapaan palkka lasketaan työehtosopimuksen 11 §:n mukaisen keski-tuntiansion perusteella.

6.Milloin työntekijä on alle kouluikäisen lapsen adoptoimisen vuoksi poissa työstä enintään 12 kuukautta ja jos hän on sopinut työnantajan kanssa tästä poissaolosta, ei hänen työsuhteensa katsota katkenneen tämän poissaolon vuoksi.

7.Edellä tässä pykälässä mainitun mukaisesti maksetaan työntekijälle palkka myös enintään 6 päivän pituiseen kalenteriajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä työsopimuslain nojalla tulevan isyysvapaan alkamispäivästä lukien.

31 § Lääkärintarkastukset

Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen lakisääteistä työterveys-huoltoa koskevan valtioneuvoston asetuksen (1484/2001) tarkoittamissa ja työ-terveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suori-tettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menet-tämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauk-sissa, joissa on kysymys nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/93) ja säteilylaissa (592/91) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä valtioneuvoston asetuksen (1484/2001) edellyttämissä tutkimuk-sissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtä-vään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.

Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tut-kimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tut-kimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa.

2.Muut lääkärintarkastukset

Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:

Perusedellytykset (koskevat kaikkia a-e kohtia)

Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämä-töntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkä-rintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.

Muissa kuin edellisessä kappaleessa tarkoitetuissa sairastumis- tai tapaturma- tapauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saa-tavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.

Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus teh-tävä välittömästi, kun se on mahdollista.

Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei kor-vausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräys- ten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.

Milloin sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionmenetystä korvata.

Erityisedellytykset

Ansionmenetys korvataan:

a)Uusi tai uusiutuva sairaus

Ansionmenetys korvataan sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus.

Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.

Milloin työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

b)Aikaisemmin todettu sairaus

Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määritte-lemiseksi.

Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.

Hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi.

Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

c)Laboratorio- ja röntgentutkimukset

Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja rönt-gentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdolli-suutta päästä em. laboratorio- tai röntgentutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokau-den ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuk-sella.

Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tar-kastuksen ajalta. Työnantajan on kuitenkin korvattava raskaana olevalle työntekijälle synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuksista aiheutuva ansionmenetys, jos tutkimuksia ei voida suorittaa työajan ulkopuolella.

e)Äkillinen hammassairaus

Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana an-nettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan ham-maslääkärin antamalla todistuksella.

3.Laskenta

Edellä kohdissa 1-2 tarkoitettu ansionmenetys määräytyy tämän työehtosopi-muksen sairausajan palkan laskenta- ja yhteensovitussääntöjen mukaan. Sa-moin sovelletaan 1. kohdan toisessa kappaleessa tarkoitetun päivärahan osalta tämän työehtosopimuksen matkakustannusten korvausmääräyksiä.

32 § Erinäiset korvaukset

1.Syntymäpäivät

Työntekijällä, jonka työsuhde on jatkunut 3 kuukautta, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivinään saada palkallinen vapaapäivä silloin, kun merkkipäivä sattuu hä-nen työpäiväkseen.

Työntekijällä on oikeus saada palkallinen vapaapäivä omiin vihkiäisiinsä.

Työntekijällä on oikeus saada palkallinen vapaapäivä läheisen omaisensa hau-tausjärjestelyjä varten tai hautauspäivänä.

Jos lähiomaisen hautajaiset ovat niin kaukana, ettei työntekijän voida kohtuu-della edellyttää yleisiä kulkuneuvoja käyttäen voivan matkustaa hautajaisiin tai sieltä takaisin kotipaikkakunnalleen hautauspäivänä, hänelle annetaan, mikäli hän matkustaa työpäivänään, matkustamista varten yksi palkallinen vapaapäivä.

Läheisinä omaisina pidetään työntekijän aviopuolisoa, avopuolisoa (samassa taloudessa vakinaisesti asunut), lapsia, lastenlapsia ja ottolapsia, hänen van-hempiaan, isovanhempiaan, veljiään ja sisariaan sekä aviopuolison vanhempia ja isovanhempia.

4.Luottamustoimet

Työnantaja maksaa

a)kunnallisvaltuuston tai -hallituksen jäsenenä toimivalle työntekijälle sekä

b)valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakun-nan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalle työntekijälle valtuuston tai hallituksen kokouksesta (a kohta) tai tällaisen lautakunnan tai toimikunnan kokouksesta (b kohta) aiheutuvasta säännöllisen työajan ansionmenetyksestä korvausta siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa täydet palkkaedut.

Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työnantajalle sel-vityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

5.Asevelvollisuuskutsunnat

Työntekijälle korvataan kutsunta-ajalta aiheutuva ansionmenetys.

Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle korvataan ansion menetys siltä ajalta, jonka hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan.

6.Naisten vapaaehtoinen asepalvelus

Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuvalle korvataan ansionmenetys osal-listumisesta naisten vapaaehtoisen asepalveluksen valintatilaisuuteen.

7.Reservin harjoitukset

Työntekijällä on oikeus saada reservin harjoitusten ajalta yhdessä valtion mak-saman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

8.Korvausperuste

Edellä tässä pykälässä mainitut korvaukset maksetaan työehtosopimuksen 11 §:n mukaisen keskituntiansion perusteella.

VI VUOSILOMA JA LOMARAHA

33 § Vuosiloma

1.Työntekijä saa voimassa olevan lain mukaisen vuosiloman.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot ovat yksimielisiä siitä, ettei lomakautena ja lomakauden ulkopuo-lella annettavia lomia tulisi sijoittaa välittömästi peräkkäin.

2.Jos työt keskeytetään loman ajaksi, niille työntekijöille, joilla ei ole oikeutta lomaan, ei makseta keskeytysajalta palkkaa. Lomaan oikeutetuillekin maksetaan vain niin pitkältä ajalta, kuin he lain mukaan saavat lomaa.

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus

3.Vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta laskettaessa noudatetaan voimassa olevan vuosilomalain määräyksiä niine poikkeuksineen, jotka on määritelty Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välisessä lomapalkkasopimuksessa.

Loman jakaminen

4.Liitot ovat sopineet vuosilomalain nojalla lomakaudesta seuraavaa:

Työnantajalla on oikeus antaa 18 lomapäivää (3 viikkoa) ylittävä loman osa yhdenjaksoisena muulloin kuin lakisääteisen lomakauden aikana silloin, kun tuo-tannon ja töiden asianmukainen järjestely sitä edellyttää. Ennen tässä tarkoitet-tua loman jakamista ja lakisääteisen lomakauden ulkopuolella annettavan lomanosan ajankohdan määräämistä työnantajan on neuvoteltava mm. siirrettävän loman ajankohdasta asianomaisen työntekijän kanssa.

Edellä sanotun mukaista järjestelyä ei kuitenkaan voida soveltaa työntekijään, joka lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä on ollut saman työn-antajan palveluksessa vähintään 10 vuotta siten, että lomansiirto-oikeus koskee vain 21 lomapäivää ylittävää loman osaa.

34 § Lomaraha

Työntekijälle maksetaan lomaraha 50 % hänen lakisääteisestä vuosilomapalkastaan.

Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka en-simmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön.

Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Määräaikaisen työsopimuksen päättymistä ei katsota työntekijästä it-sestään johtuvaksi syyksi.

Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhais-eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.

Työntekijälle, joka suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä, palaa palvelusajan päätyttyä työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja vir-kasuhteen jatkumisesta annetun lain (8.5.2009/305) edellyttämällä tavalla, on oikeus saada lomaraha siitä lomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hä-nen palvelukseen astuessaan.

Lomarahan maksamistavasta voidaan sopia toisinkin.

Soveltamisohjeita:

1.Määräyksen ensimmäisen kappaleen mukaan "Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet makse-taan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensim-mäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi mak-settu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön".

- Määräys on tulkittava siten, että saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan tulee työntekijän työsuhteen olla voimassa vielä ensimmäisenä vuosiloman jälkeisenä työpäivänä.

2.3. kappaleen mukaan "Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lo-makorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä". Määräystä on tulkittava seuraavasti:

-Lomaraha maksetaan edellisen päättyneen lomanmääräytymisvuo-den lomakorvauksesta - ei viimeisen kesken jääneen lomanmääräyty-misvuoden lomakorvauksesta.

-4. kappaleen mukaiselle eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha myös mahdollisesta kesken jääneen lomanmääräytymisvuo-den lomakorvauksesta.

-Jos työnantaja lomakautena päättää työntekijän työsuhteen muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä kesken tämän vuosilo-man, maksetaan työntekijälle myös lomarahan jälkimmäinen osa. Mikäli työntekijälle ei ole annettu vuosilomaa ennen tällä tavoin tapahtunutta työsuhteen päättymistä, maksetaan työntekijälle koko lomaraha.

VII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

35 § Tapaturma- ja ammattitautivaaran torjuminen

1.Tapaturmien ja ammattitautien välttämiseksi ryhdytään tarpeellisiin toimenpi-teisiin.

2.Ammattitautivaaran poistamiseksi ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin kaasujen ja pölyn ilmaan leviämisen estämiseksi sekä tarpeellisen ilmanvaihdon aikaansaamiseksi sinne, missä ilma voidaan näin pitää puhtaana.

3.Sopijapuolet pitävät suotavana, että Työterveyslaitoksen asiantuntemusta käytetään hyväksi silloin, kun pidetään aiheellisena tutkia tämän sopimuksen alaisilla työpaikoilla lämmön, pölyn ja muiden ilman epäpuhtauksien vaikutusta työntekijäin työskentelyolosuhteisiin.

4.Jos työntekijä kieltäytyy tekemästä työtä, jota varten ei ole tehty viranomais-ten määräämiä varmuuslaitteita tätä ei ole pidettävä työehtosopimuksen vastai-sena työstäkieltäytymisenä.

5.Jos käytetään työntekijän terveydelle mahdollisesti vaarallisia kemikaaleja, liuottimia ym. aineita, on työnantajan selvitettävä työntekijälle aineen mahdolli-sesti aiheuttama terveydellinen haitta ja huolehdittava asiallisista suojatoimen-piteistä.

7.Liitot toteavat, että työsuojelutyötä koskeva koulutus- ja valistustyö on tär-keää ja edellyttävät, että turvallisuustyön työalatoimikunta sopimuskauden ai-kana lähettää työsuojelua ja terveyttä koskevaa tietoa työsuojelutoimikunnille.

Katso liite 2 sivu 64.

36 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkiva-kuutuksen keskusjärjestöjen sopimuksen mukaan.

37 § Tarkkailu

Työnantajalla on oikeus järjestää työajan ja tuotannon tarkkailu käyttämällä kontrollikelloa tai muita tarkkailulaitteita. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa.

Pöytäkirjamerkintä:

Poistuessaan tehtaalta on työntekijä velvollinen alistumaan tarkastuk-seen. Tarkastajan tulee olla samaa sukupuolta kuin tarkastettavan ja tulee tarkastuksen tapahtua sellaisessa paikassa, ettei se herätä huo-miota.

38 § Työvälineiden hoito

Työnantajan omistamia työkaluja ja koneita sekä raaka- ja tarveaineita, puoli-valmisteita ja valmisteita on hoidettava hyvin ja käsiteltävä työssä varovasti ja huolellisesti.

VIII AMMATTIYHDISTYS

39 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen

Jäsenmaksujen perintä

Työnantaja perii, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, Suomen Elin-tarviketyöläisten Liitto SEL ry:n jäsenmaksut palkanmaksukausittain työntekijän palkasta. Jäsenmaksut tilitetään Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n ilmoittamalle pankkitilille. Työntekijälle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten todistus peritystä summasta.

Pöytäkirjamerkintöjä:

1.Työnantajan edustajan on työhön tulevalle uudelle työntekijälle ly-hyesti selvitettävä alan järjestö- ja neuvottelusuhteet, ilmoitettava kuka toimii työntekijäin pääluottamusmiehenä sekä milloin ja missä pääluot-tamusmies on tavoitettavissa.

2.Kun työntekijän työsuhde päättyy, työnantajan on ilmoitettava siitä työntekijäin pääluottamusmiehelle päättymisilmoitusta käyttäen.

40 § Luottamusmiehet

1.Luottamusmiestehtävien hoitamista varten järjestetään pääluottamusmiehelle luottamusmiessopimuksen edellyttämää vapautusta työstä sekä maksetaan mainitun sopimuksen edellyttämää korvausta seuraavasti:

Vapautus työstä, korvaus

 

2.Pääluottamusmiehen vapaa-aika ja korvaus määritellään elokuun ja helmi-kuun viimeisten päivien keskimääräisen työntekijämäärän mukaan.

Soveltamisohje:

Laskentaesimerkki:

31.8.2020 työntekijämäärä on 280 ja 28.2.2021 työntekijämäärä on 250. Keskimääräinen työntekijämäärä on 265 (280 + 250 jaettuna kahdella). 1.3.2021 lukien vapaa-aika on 20 tuntia viikossa ja korvaus 106 € kuukaudessa.

3.Päätoimisen pääluottamusmiehen palkan tulee seurata sen ammattiryhmän palkkakehitystä, johon hän on kuulunut tullessaan valituksi pääluottamusmieheksi.

4.Pääluottamusmiehellä on oikeus saada luottamuksellisesti tehtäviensä hoita-mista varten vuosineljänneksittäin tiedot työntekijäkunnan

4.1uusista työntekijöistä

-nimi

-työosasto

-palkkaryhmä

4.2poislähteneistä työntekijöistä

5.Pääluottamusmiehellä on oikeus saada ETL:n palkkatilaston valmistuttua luottamuksellisesti tehtäviensä hoitamista varten seuraavat tilastotiedot työn- tekijäkunnan palkoista:

Säännöllisen työajan keskituntiansio ilman erillisiä vuorotyö- ja olosuhdelisiä sekä sunnuntai- ja ylityökorotuksia

-palkkaryhmittäin

-palkkausmuodoittain

-erikseen miehet ja naiset

Pääluottamusmiehellä ei ole oikeutta saada keskituntiansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä.

Edellä mainitut tiedot annetaan pääluottamusmiehelle kohtuullisen ajan kuluessa alan työntekijäpalkkatilastojen valmistumisesta.

6. Työnantaja on vaadittaessa velvollinen näyttämään pääluottamusmiehelle työaikalaissa edellytetyn luettelon tehdystä hätä- ja ylityöstä sekä neljännes-vuosittain jäljennöksen tai muun kirjallisen selvityksen työaikalain mukaan pi-dettävästä, yli- ja hätätyömääriä koskevasta luettelosta.

Pöytäkirjamerkintä:

Erikseen pyydettäessä jäljennös tai muu kirjallinen selvitys luettelosta annetaan kahden kuukauden välein.

41 § Työsuojeluvaltuutettu

Työsuojeluvaltuutetulle korvataan hänen työaikanaan suorittamiensa työsuojelua koskevien tehtävien hoitamisesta aiheutuva ansion menetys. Lisäksi hänelle suoritetaan kuukausittain edustamiensa työntekijöiden lukumäärän mukaisesti korvausta seuraavasti:

 

1.Työsuojeluvaltuutetun työstä vapautuksen määrä lasketaan vahvistettujen toimialakohtaisten kertoimien mukaan.

Katso liite 3 sivu 98.

2.Työsuojeluvaltuutetun vapaa-aika ja korvaus määritellään elokuun ja helmi-kuun viimeisten päivien keskimääräisen työntekijämäärän mukaan.

Soveltamisohje:

Laskentaesimerkki:

31.8.2020 työntekijämäärä on 280 ja 28.2.2021 työntekijämäärä on 250. Keskimääräinen työntekijämäärä on 265 (280 + 250 jaettuna kahdella). 1.3.2021 lukien korvaus on 106 € kuukaudessa.

42 § Ammattiyhdistyskoulutus

Työntekijöille annetaan tilaisuus työsuhteen katkeamatta osallistua SAK:n ja sen ammattiliittojen järjestämille kursseille, mikäli se ei aiheuta tuotannolle tai yrityksen toiminnalle tuntuvaa haittaa. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on, milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, annettava vähintään kaksi viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Osallistuminen kuukauden tai sitä lyhyemmille kursseille ei aiheuta työntekijäin vuosilomaoikeuden tai muun työsuhteeseen perustuvan oikeuden vähenemistä.

43 § Ilmoitustaulujen käyttö

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n ja sen paikallisosastojen ilmoituksia ja tiedonantoja saadaan tehdasalueelle kiinnittää vain työnantajan sitä varten osoittamille ilmoitustauluille. Ilmoitukset eivät saa olla ristiriidassa tämän työehtosopimuksen kanssa eivätkä saa sisältää kumpaakaan osapuolta loukkaavaa.

Muiden ilmoitusten kiinnittäminen on kielletty.

44 § Kokousten pito työpaikalla

Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osas-tolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

1.Siitä, että kokous pidetään työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoit-tamassa paikassa, on sovittava työnantajan kanssa mahdollisuuksien mukaan kolme päivää ennen aiottua kokousta.

2.Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan lä-heisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmu-kaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on kiinnitettävä huo-miota mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

3.Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siistey-destä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

4.Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjär-jestöjen edustajia.

45 § Työpaikkakäynnit

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n toimihenkilöille varataan tilaisuus sovittuaan siitä tehtaan johdon kanssa käydä yhdessä tehtaan edustajan ja tehtaan työntekijöitä edustavan luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa tutustumassa tämän työehtosopimuksen käsittämien teollisuuslaitosten oloihin.

IX TYÖRAUHA

46 § Sitovuus

Sopimuspuolet ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että tähän sopimukseen sidotut työnantajat ja työntekijät noudattavat mahdollisimman tunnontarkasti tä-män sopimuksen määräyksiä.

47 § Neuvottelumenettely

1.Jokainen työntekijä kääntyy häntä itseään henkilökohtaisesti koskevassa asiassa esimiehensä tai työnantajansa puoleen, ellei asia koske työehtosopi-muksen soveltamista tai tulkitsemista.

Neuvotteluvelvollisuus

2.Jos työnantajan ja työntekijän välille ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuk-sen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä ilman aiheetonta viivytystä sovintoon paikallisissa neuvotteluissa. Ellei asiaa saada selvitetyksi työpaikalla, se voidaan alistaa liittojen ratkaistavaksi.

Alistaminen liitoille

3.Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

Pöytäkirjamerkintä:

Kun paikallinen osapuoli on ilmoittanut haluavansa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on muistio laadittava ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun paikallinen osapuoli on vaatinut asian alistamista.

Kun erimielisyys on alistettu liittojen ratkaistavaksi, lähtökohta on se, että liittojen on sovittava neuvottelujen aloittamisesta irtisanomis- ja purkutapauksissa kahden viikon kuluessa ja muissa tapauksissa neljän viikon kuluessa muistion saapumisesta molempien liittojen tietoon.

48 § Työrauhavelvoite

Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toi-menpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

49 § Sopimuksen voimaantulo

Tämä työehtosopimus tulee voimaan 1.2.2021

50 § Sopimuksen voimassaoloaika

Työehtosopimus on voimassa 31.1.2023 saakka. Sopimuksen voimassaolo jat-kuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolelta kir-jallisesti irtisanota vähintään kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. So-pimuskauden aikana kumpi tahansa osapuoli voi irtisanoa sopimuksen päätty-mään toisen vuoden osalta (optiovuosi 1.2.2022 - 31.1.2023) viimeistään kuu-kautta ennen (31.12.2021) ensimmäisen sopimusvuoden (1.2.2021 - 31.1.2022) päättymistä.

Irtisanomisesta huolimatta työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai toinen osapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

Helsingissä marraskuun 27 päivänä 2020

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

Mika Lallo

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL ry

Veli-Matti Kuntonen

ERILLISET PÖYTÄKIRJAT

TYÖAJAN LYHENTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS 2003

1.Soveltamisala

Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Näitä työaikamuotoja ovat normaalisti päivätyö, kaksivuoro- työ sekä jatkuva yksi- ja kaksivuorotyö.

Jos työntekijän säännöllinen työaika on vähintään 37,5 tuntia viikossa, ansait-see työntekijä työajan lyhennysvapaita suhteutettuna todellisuudessa teke-määnsä työaikaan. Jos työntekijä jo saa laskennallisesti pekkaset, niin yllä oleva ei koske ko. työntekijää (Tämä määräys tulee voimaan 1.10.2007).

Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosi-loma sekä että hänen vuotuista työaikaansa muutoin lyhentävät vain kirkolliset juhlapyhät juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

Sopimuksenvaraista lomanpidennystä ei pidetä tässä eikä 2 kohdan 2. kappa-leessa tarkoitettuna 30 arkipäivää ylittävänä vuosilomana.

Ks. allekirjoituspöytäkirjan 6 § (mm. osa-aikaeläke, osa-aikalisä, osittainen hoi-tovapaa, osa-aika-työkyvyttömyyseläke sekä osa-aikatapaturmaeläke), s. 4.

2.Työajan lyhennyksen toteuttaminen

Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikaa lyhennetään 100 tuntia vuodessa jäljempänä esitetyllä tavalla.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin kohdassa 1 mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

3.Vapaan kertyminen

Työntekijälle kertyy vapaata kalenterivuoden aikana kohdassa 1 tarkoitetuissa työaikamuodoissa tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:

 

Työssäoloon rinnastettavaa aikaa ovat myös:

-ne työntekijän sairauden, tapaturman tai tartuntatautilain 20 §:n mukaisen ka-ranteenin ajalle sattuvat työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa (sisältää mahdollisen karenssipäivän)

-työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin kuin työnantaja kor-vaa ansionmenetyksen

-kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai mui-den pysyvien elinten kokouksiin käytetty aika

-Elintarviketyöläisten Liiton liittokokoukseen, liittovaltuuston tai -hallituksen kokouksiin käytetty aika

-työntekijän omat vihkiäiset ja omat 50- ja 60-vuotispäivät

-lähiomaisen hautajaiset ja hautausjärjestelyt sekä mahdollinen hautausmatkapäivä

-vuosiloman pidennysosa

-synnytysloma 42 päivän ajanjaksolta

-alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoidon tai hoidon järjestämisen aiheuttama vapaa (sisältää mahdollisen karenssipäivän)

-kutsunta- ja reservinharjoituspäivät

-lomautus enintään 30 päivää vuodessa

-tämän sopimuksen mukaiset työajan lyhentämispäivät

Edellä olevan luettelon mukainen aika katsotaan työssäoloon rinnastettavaksi ajaksi siltä osin kun se on säännöllistä työtuntijärjestelmän mukaista työaikaa.

Vapaapäiväksi ei voida määrätä ennalta tiedossa olevaa työehtosopimuksen muulla perusteella annettavaa vapaapäivää.

4.Vapaan antaminen

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti toisin sovita. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Vapaata annettaessa noudatetaan vähintään viikon ilmoitusaikaa, ellei paikallisesti toisin sovita.

Vapaa annetaan vähintään työvuoro kerrallaan ellei työnantajan ja työntekijän kesken toisin sovita.

Vapaan antamisesta tulee ensisijaisesti pyrkiä sopimaan. Työntekijän esityk-sestä sovitut tilapäiset poissaolot työstä ovat työajan lyhennystä ellei toisin so-vita.

Jos työntekijän työsuhde päättyy eikä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion mukaan.

Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnan-taja pidättää tätä vastaavan palkan työntekijän lopputilistä.

5.Ansiotaso

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan korvaus vapaan ajalta työehtosopi-muksen mukaisen keskituntiansion perusteella. Korvaus maksetaan sitä pal-kanmaksukautta koskevan palkanmaksun yhteydessä, jolloin vapaa pidetään.

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle ansionmenetys korvataan säilyttämällä kuu-kausipalkka ennallaan.

6.Vuorokautinen ylityö

Toteutettaessa työajan lyhennys vuorokautista työaikaa lyhentämällä korvataan lyhennetyn työajan ylittävä työaika kuten vuorokautinen ylityö.

7.Viikkoylityö

Viikkoylityötä laskettaessa lyhentää tämän sopimuksen mukaisesti annettu va-paa ao. viikon säännöllisten työtuntien lukumäärää vapautusta vastaavasti.

Toteutettaessa työajan lyhennys viikkotyöaikaa lyhentämällä korvataan lyhen-netyn työajan ylittävä työaika kuten viikkoylityö.

8.Vuosiloma

Vuosilomaa annettaessa pidetään vuosilomalain 3 §:n tarkoittamina työssäolon veroisina päivinä myös edellä kohdassa 3 tarkoitettuja vapaapäiviä.

9.Osa-aikainen siirtyy tilapäisesti kokoaikaiseksi

Osa-aikaisen työntekijän siirtyessä tilapäisesti tekemään 40/vähintään 37,5 tuntista työaikaa tulee hän tämän sopimuksen piiriin tehtyään 40/vähintään 37,5 tuntisia työviikkoja yhdenjaksoisesti vähintään neljän viikon ajan.

Soveltamisohje

Neljän viikon täytyttyä työntekijään sovelletaan työajan lyhentämistä koskevaa sopimusta siitä päivämäärästä lukien kun hän ryhtyi teke-mään 40/vähintään 37,5 tuntista työviikkoa.

10.Työajan lyhentämiseen liittyvät kysymykset

Luottamusmiehellä on oikeus saattaa liittojen välisen työaikatyöryhmän ratkais-tavaksi tilanteet, joissa työnantaja ja työntekijä ovat mahdollisesti sopineet työ-ajan enintään puolen lyhennysvapaan määrästä vaihtamisesta yksinkertaisen tuntipalkan mukaiseen rahakorvaukseen työajan lyhennysvapaan määrän säi-lyessä edelleen 100 tuntina. Sopimukset on annettava tiedoksi luottamusmie-helle.

11.Voimassaolo

Tätä sopimusta noudatetaan työehtosopimuksen osana.

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL ry

TYÖAJAN LYHENTÄMISTÄ KESKEYTYVÄSSÄ KOLMIVUOROTYÖSSÄ KOSKEVA SOPIMUS 2005

1§

Säännöllinen työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä on keskimäärin 35,8 tuntia viikossa.

Säännöllinen päivittäinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa.

2§

Työajan lyhennys koskee myös sellaista keskeytyvää kolmivuorotyötä, jota teh-dään vain osa kalenterivuotta. Myös näissä tapauksissa noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä soveltuvin osin.

3§

Työntekijään sovelletaan sopimuksen määräyksiä, kun hän on ollut keskeyty-vässä kolmivuorotyössä keskeytyksettä aamu-, ilta- ja yövuorojaksot.

4§

Työajan tulee tasoittua keskimäärin 35,8 tuntiin viikossa enintään kalenterivuo-den pituisena ajanjaksona.

5§

Jos keskeytyvää kolmivuorotyötä tehdään osan vuotta, työajan tulee tasoittua keskimäärin 35,8 tuntiin viikossa keskeytyvän kolmivuorotyöjakson aikana.

Pöytäkirjamerkintä:

Kun keskeytyvää kolmivuorotyötä tehdään osan vuotta, tasaus-va-paat voidaan antaa myös heti keskeytyvän kolmivuorotyöjakson jälkeen tai sovittaessa ne voidaan korvata maksamalla keskitunti-ansion mukainen palkka.

6§

Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin 35,8 tuntiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Työehtosopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa ei voida piden-tää, kun keskeytyvää kolmivuorotyötä tehdään lyhyitä aikoja ja näi-hin aikoihin sisältyy arkipyhiä.

7§

Työajan lyhenemisestä aiheutuva ansion vähentyminen korvataan keskeyty-vässä kolmivuorotyössä siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tässä työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on 10,5 % työntekijän keskituntiansiosta.

Keskituntiansio lasketaan työehtosopimuksen ao. pykälän mukaisesti.

8§

Lisä (10,5 %) maksetaan myös säännölliseltä työajalta, jolta työnantaja korvaa matkustus- ja koulutusajan sekä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.

9§

Lisää (10,5 %) ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen mukaista keskituntiansiota.

10§

Ansaitut lisät (10,5 %) maksetaan työehtosopimuksen palkanmaksua koskevan pykälän mukaisesti palkanmaksukausittain.

Paikallisesti voidaan sopia, että ansaitut lisät (10,5 %) maksetaan käytettävän vuorojärjestelmän tarpeiden mukaan. Tällöin on otettava huomioon mm. ansion tasaisuus.

11§

Työtuntijärjestelmän mukaisia tasausvapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä.

12§

Keskeytyvässä kolmivuorotyössä korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työ- tuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehtosopimuksessa vii-koittaisesta ylityöstä on sovittu.

13§

Kun tässä sopimuksessa tarkoitetusta työaikamuodosta siirrytään muuhun työ- aikamuotoon tai kun työntekijän työsuhde päättyy, on sovittava ansaittujen, mutta pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla keskituntiansion mukainen palkka.

14§

Vaihtoehtoinen työajan tasoittuminen keskimäärin 35,8 tuntiin viikossa

1.Ansaitut tasausvapaat ovat palkallisia. Tasausvapailta maksetaan korvaus työehtosopimuksen mukaisen keskituntiansion perusteella.

2.Lisäksi työntekijä ansaitsee jokaiselta tässä työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on 3,2 % työntekijän keskituntiansiosta.

3.Lisä (3,2 %) maksetaan myös säännölliseltä työajalta, jolta työnantaja kor-vaa matkustus- ja koulutusajan sekä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.

4.Lisää (3,2 %) ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen mukaista keskituntiansiota.

5.Ansaitut lisät (3,2 %) maksetaan työehtosopimuksen palkanmaksua koske-van pykälän mukaisesti palkanmaksukausittain.

6.Vuosilomapalkka määräytyy samalla tavalla kuin 10,5 %:n lisän piirissä ole-villa.

7.Palkallisten tasausvapaiden antaminen

Vapaat annetaan viimeistään saman kalenterivuoden aikana.

Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Vapaata annettaessa noudatetaan vähintään viikon ilmoitusaikaa, ellei paikallisesti toisin sovita.

Vapaa annetaan vähintään työvuoro kerrallaan, ellei työnantajan ja työntekijän kesken toisin sovita.

Vapaan antamisesta tulee ensisijaisesti pyrkiä sopimaan. Työntekijän esityk-sestä sovitut tilapäiset poissaolot työstä ovat työajan lyhennystä, ellei toisin so-vita.

8.Muutoin noudatetaan soveltuvin osin tämän sopimuksen määräyksiä.

15.§

Jos työntekijän työsuhde päättyy eikä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion mukaan.

Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnan-taja pidättää tätä vastaavan palkan työntekijän lopputilistä.

16.§

Tätä sopimusta noudatetaan työehtosopimuksen osana. Sopimus tulee voi-maan 1.1.2005.

Helsinki 18.11.2004

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL r.y.

Ritva Savtschenko

TYÖAJAN LYHENTÄMISTÄ KESKEYTYMÄTTÖMÄSSÄ KOLMIVUOROTYÖSSÄ KOSKEVA SOPIMUS 2003

1§ Työaika ja soveltamisala

Säännöllinen työaika keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on keskimäärin 34,6 tuntia viikossa. Työajan lyhennys koskee myös sellaista keskeytymätöntä kolmivuorotyötä, jota tehdään vain osa kalenterivuotta. Tämän pöytäkirjan määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin myös kyseisen työn osalta.

Pöytäkirjamerkintä:

Työntekijä tulee tämän pöytäkirjan piiriin, kun hän on ollut keskeytyk-settä keskeytymättömässä kolmivuorotyössä aamu-, ilta- ja yövuoro- jaksot.

2§ Työajan tasoittuminen

Työajan tulee enintään vuoden pituisena ajanjaksona tai keskeytymätöntä kol-mivuorotyötä tehtävän jakson aikana tasoittua keskimäärin 34,6 tuntiin viikossa. Viimeksi mainitussa tapauksessa "työajan tasoittaminen" voidaan toteuttaa myös siten, että maksetaan vastaava rahakorvaus keskituntiansion mukaan tai annetaan vastaava vapaa keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tehtävän jakson jälkeen.

Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin 34,6 tuntiin.

Säännöllinen päivittäinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa.

Pöytäkirjamerkintöjä:

Keskimääräiset viikkotyöajat eivät sisällä vuosiloma-aikaa.

Kun keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tehdään lyhyitä jaksoja, joihin sisältyy arkipyhiä, niin tällaisen keskeytymättömän kolmivuoro- työjakson työaika ei voi olla pidempi kuin muissa työaikamuodoissa. Työajan vertailussa tulee huomioida arkipyhien lisäksi vapaapäivien kertyminen yksi- ja kaksivuorotyössä.

3§ Työajan lyhentymisen korvaaminen

Työajan lyhenemisestä aiheutuva ansion vähentyminen korvataan keskeyty-mättömässä kolmivuorotyössä siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tässä työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on 15,6 % työntekijän keskituntiansiosta. Keskituntiansio lasketaan työehtosopimuksen ao. pykälän mukaisesti.

Lisä maksetaan myös säännölliseltä työajalta, jolta työnantaja korvaa matkus-tus- ja koulutusajan sekä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.

Lisää ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen mukaista keskitunti-ansiota.

Ansaitut lisät maksetaan työehtosopimuksen palkanmaksua koskevan pykälän mukaisesti palkanmaksukausittain.

Paikallisesti voidaan sopia, että ansaitut lisät maksetaan käytettävän vuorojärjestelmän tarpeiden mukaan. Tällöin on otettava huomioon mm. ansion tasaisuus.

4§ Vuosiloma

Viisivuorojärjestelmää käytettäessä työntekijälle annetaan vuosilomaa varten 22 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5. ja 20.9. välisenä aikana.

Edellä olevan käytännön takia 24:n päivän loman osasta käyttämättä jäävät lo-mapäivät annetaan pääsääntöisesti yhdessä jaksossa saman kalenterivuoden aikana.

Kaikissa tämän sopimuksen tarkoittamissa työvuorojärjestelmissä annetaan 24 lomapäivää ylittävä loman osa saman kalenterivuoden aikana tai sitä seuraa- van vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Muilta osin noudatetaan vuosilomaa annettaessa samoin kuin vuosilomien ajankohdista ilmoitettaessa vuosilomalain määräyksiä.

Edellä tässä pykälässä olevasta poiketen voidaan paikallisesti sopia, että vuo-siloma annetaan vuosilomalain mukaisesti.

Liitot pitävät tarkoituksenmukaisena, että vuosilomien sijoittelu työtuntijärjestelmään pyrittäisiin toteuttamaan mahdollisimman aikaisin.

Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä. Kuitenkin niistä vähennetään asianomaiseen kalen-terikuukauteen sisältyvien, päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lu-kumäärä.

5§ Ylityö

Tämän sopimuksen tarkoittamissa työaikamuodoissa korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyö-ajan, siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

6§ Siirtyminen työaikamuodosta toiseen sekä työsuhteen päättyminen

Kun tässä sopimuksessa tarkoitetusta työaikamuodosta siirrytään muuhun työ- aikamuotoon tai kun työntekijän työsuhde päättyy, on sovittava ansaittujen, mutta pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla rahaa keskituntiansion mukaan.

7 §

Tätä sopimusta noudatetaan työehtosopimuksen osana.

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL ry

LIITTOJEN VÄLINEN SOPIMUS VIIKONLOPPUVUOROTYÖSTÄ 2003

1.Viikonloppuvuorotyö

Viikonloppuvuorotyöllä tarkoitetaan viikonlopun aikana tapahtuvaa vuorotyöntekoa. Tällöin viikonloppu voi olla esimerkiksi perjantain 22.00 - sunnuntain 22.00 välinen aika.

2.Viikonloppuvuorotyön käyttö

Viikonloppuvuorotyötä voidaan tehdä määräajan tai se voi olla käytössä tois-taiseksi.

3.Vuorojärjestelmä

Säännöllinen työaika on 12 tuntia vuoroa kohti. Vuorot voivat olla järjestetty esi-merkiksi seuraavalla tavalla:

I vuoro

Pe 22.00 - La 10.00

La 22.00 - Su 10.00

II vuoro

La 10.00 - La 22.00

Su 10.00 - Su 22.00

Säännöllinen työaika viikonlopun aikana on 24 tuntia eli kaksi 12 tunnin työvuo-roa.

4.Työtuntijärjestelmä

Työtuntijärjestelmä laaditaan ajanjaksolle, jolloin viikonloppuvuorotyötä tehdään. Ajanjakso voi tällöin olla määräaikainen tai enintään kalenterivuosi.

5.Palkkaperusteet

Periaatteena on se, että palkka maksetaan samojen perusteiden mukaan mitä kyseisessä työssä muissa työaikamuodoissa on käytössä.

6.Maksettavat tunnit

Työntekijälle maksettavat tunnit koostuvat seuraavasti:

Tässä esimerkissä työvuorokausi alkaa silloin, kun henkilö aloittaa säännöllisen työvuoronsa.

7.Vuorolisät

Vuorolisät maksetaan 8 tunnilta viikonloppuvuorotyön aikana esimerkiksi seu-raavasti:

iltavuorolisä kello 14.00 - 22.00

yövuorolisä kello 22.00 - 06.00

8.Ylityö

Viikonlopputyön säännöllinen vuorokautinen työaika on 12 tuntia. Tällöin lain-mukaista vuorokautista ylityötä on 12 tunnin jälkeen tehty työ. Viikoittaista yli-työtä on 40 tunnin jälkeen tehty työ.

9.Arkipyhäkorvaus

Arkipyhäkorvaukset maksetaan työehtosopimuksen mukaan.

10.Suurjuhlapyhäkorvaus

Suurjuhlapyhäkorvaukset maksetaan työehtosopimuksen mukaan.

11.Sairausajan palkka

Sairausajan palkka maksetaan työehtosopimuksen mukaan.

Tällöin mm. sairausajan palkka maksetaan työehtosopimuksessa mainituilta ajanjaksoilta ja sairausajan palkka maksetaan viikonlopun ajalta sen suuruisena kuin työntekijä olisi ollut työssä.

12.Vuosiloma

Työntekijä ansaitsee vuosilomalain mukaisesti joko 2 tai 2,5 päivää lomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Viisi viikonlopun työvuoroa kalenterikuukauden aikana vastaa täyttä lomanmääräytymiskuukautta.

Työntekijän vuosilomaan sisältyy vapaita työvuoroja seuraavasti:

Kesäloma sisältää neljä peräkkäistä viikonloppua ja talviloma yhden, ellei muusta sovita.

13.Sopiminen

Viikonloppuvuorotyöstä sovitaan pääluottamusmiehen kanssa ja sen tekeminen edellyttää työntekijän henkilökohtaista suostumusta.

Tässä kohdassa tarkoitetun sopimuksen irtisanomisesta sovitaan paikallisesti.

14.Yksittäisen työntekijän irtaantuminen viikonlopputyöstä

Työntekijällä on oikeus palata samaan tai samantapaisiin töihin ilmoitettuaan siitä työnantajalle. Työnantajalle on kuitenkin varattava kohtuullinen järjestely- aika.

15.Voimassaolo

Tämä liittojen välinen sopimus tulee voimaan työehtosopimuksen allekirjoitus-päivästä lukien ja se on voimassa kuten työehtosopimukset.

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL ry

LIITTEET

LIITE 1

ETTL/SEL 14.3.1989

YLLÄPITO-OSASTOJEN PALKKARYHMITTELYTOIMIKUNNAN KESKUSTELUMUISTIO

1.Paikallisesti sovitaan periaatteet, miten monityötaitoisuus- ja työnvaativuuslisät määräytyvät.

2.Sovittuja, edellä mainittuja lisiä ei voi leikata palkankorotusten yhteydessä.

Tämä sopimuksen ylittävä palkanosa katsotaan ns. ilmatilaksi.

3.Palkkaryhmittelyltään neljäs palkkaryhmä vastaa aikaisempaa metallin

5. pr:n vaativuustasoa.

4.Monityötaitoisuus- ja työnvaativuuslisän käyttö

-työntekijän velvollisuutena on esittää perusteet omille lisille

-työnantajan velvollisuus on selvittää työntekijän oikeus lisän määräytymiseen

-sovittu henkilökohtainen lisä tulee voimaan esitystä seuraavan palkanmaksu-kauden alusta lukien

-1- ja 2-kohtien mukaiset prosenttilisät voivat mennä päällekkäin

5.Paikallisesti sovittavilla olosuhdelisillä tarkoitetaan vain selvästi poikkeavia olosuhteita

6.Vanhat palkkaperusteet raukeavat otettaessa käyttöön uusi järjestelmä.

LIITE 2

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry:n JA SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL ry:n VÄLISET ELINTARVIKEALOJEN TYÖEHTOSOPIMUSTEN VOIMASSA OLEVAT SOVELTAMIS- JA TULKINTAOHJEET

1.Ns. keskimääräisen viikkotyöajan soveltaminen

Liitot ovat yksimielisiä siitä, että työehtosopimuksen työaikaa koskevan pykälän edellyttämää keskimääräistä viikkotyöaikaa olisi pyrittävä soveltamaan vain niissä tapauksissa, joissa viikkoylityön teettäminen ei ole tuotantotaloudellisesti yhtä tarkoituksenmukaista tai joissa viikkoylityön teettäminen ei ole mahdollista. Keskimääräisen viikkotyöajan soveltamisen tullessa kysymykseen on siitä niin varhaisessa vaiheessa kuin se on mahdollista, kuitenkin viimeistään viikkoa en-nen annettava tieto luottamusmiehelle.

2.Töihin paluu keskellä työviikkoa

ETL suosittelee jäsenilleen, että jos työntekijä vuosiloman, sairauden, tapatur-man tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi palaa työhön myöhemmin kuin työvii-kon alkaessa ei häntä tulisi pitää työssä saman viikon lauantaina eikä sunnun-taina, jos ne muutoin säännönmukaisesti ovat olleet hänen viikkovapaapäiviään. Jos työntekijä kuitenkin joudutaan pitämään työssä tällaisena päivänä, maksetaan hänelle korotettua palkkaa samalla tavoin kuin mitä viikkoylityöstä on liittojen välillä sovittu.

3.Tilapäisesti keskeytymättömään 3-vuorotyöhön siirtyminen

ETL suosittelee jäsenilleen, että kun tuotannon huippujen tasaamiseksi tai muista vastaavanlaisista syistä joudutaan lyhyehköiksi ajanjaksoiksi kerrallaan siirtymään keskeytymättömään 3-vuorotyöhön, pitäisi kohtuudella ottaa huomi-oon myös siihen osallistuvien työntekijäin sopeutuminen siirtymiseen keskeyty-västä työstä keskeytymättömään työhön.

4.Lääkärintarkastukset tapaturma- ja ammattitautivaaran torjumiseksi

Työehtosopimuksen tapaturma- ja ammattitautivaaran torjumista koskevassa pykälässä tapaturma- ja ammattitautivaaran torjumiseksi pidetään suotavana, että elintarvikealojen jäsentoiminimet seuratakseen työntekijöidensä terveydel-listä tilaa suorituttaisivat heille kerran vuodessa lääkärintarkastuksen.

5.Työnkiertojärjestelmä

Liitot kiinnittävät huomiota työnkiertojärjestelmän kehittämiseen niissä töissä, joissa voidaan todeta vaihetyön aiheuttavan ilmeisiä haittatekijöitä ja joissa edellytykset järjestelmän soveltamiselle tuotannon kannalta ovat olemassa.

6.Perehdyttäminen ja työnopastus

Liitot kiinnittävät huomiota perehdyttämisen kehittämiseen ja sen merkitykseen työturvallisuuden kannalta. Tässä toiminnassa on annettava tiedot erityisesti yritysorganisaatioista, työoloista, työsuojelumääräyksistä ja -organisaatiosta. Työnopastuksessa otetaan huomioon ammatin ja työmenetelmien asettamat vaatimukset, työsuojelutekijät ja opastettavan aikaisempi kokemus.

Liitot suosittelevat, että yrityksissä, joissa se työpaikan suuruus ja muut olosuh-teet huomioon ottaen on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista, järjestetään uusille työntekijöille yritystä ja sen työsuhteita koskevia esittelytilaisuuksia, joissa selostetaan yrityksen organisaatiota, työehtosopimusasiain neuvottelujärjestystä, työturvallisuuteen ja sosiaalisiin kysymyksiin sekä työmarkkinajärjestöjen toimintaan kuuluvia ym. työsuhteeseen liittyviä asioita. Myös yrityksen pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tulee näissä tilaisuuksissa antaa mahdollisuus selostaa edellä mainittuja kysymyksiä.

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL ry

LOMAPALKKASOPIMUS 2005

Liitot ovat vuosilomalain (162/2005) 30 §:n nojalla tehneet vuosilomapalkan ja loman korvauksen laskemisesta seuraavan työehtosopimuksen:

1§ Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Elintarviketeollisuusliiton jäsenyritysten palveluk-sessa oleviin vuosilomalain 11 §:ssä tarkoitettuihin työntekijöihin.

Yrityksessä, joka liittyy ETL:n jäseneksi kesken lomanmääräytymisvuotta, tulee sopimus voimaan liittymistä seuraavan lomanmääräytymisvuoden alusta.

2§ Vuosilomapalkka ja lomakorvaus

1.Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa koro-tusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

2.Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1-kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6 §:n 1 momentissa tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraa- vasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:

 

Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.

Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

3 § Vuosilomapalkka ja lomakorvaus eräissä tapauksissa

Poiketen siitä, mitä 2 §:ssä on säädetty, yrityksissä, joissa vuosilomapalkan laskenta on perustunut keskimääräisen päiväpalkan järjestelmään, voidaan edelleen noudattaa vuosilomapalkan ja -korvauksen laskennassa vuosilomalain määräyksiä kuitenkin siten, että vuosilomalain 11 §:n 1 momentissa säädettyjen kertoimien sijasta sovelletaan seuraavia kertoimia:

Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 0,9 lomapäivää kohden.

4 § Työssäolon veroinen aika

Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä Suomen Elintarviketyöläisten Liiton liittokokoukseen tai liittovaltuustoon taikka liittohallituksen kokoukseen osallistu-mista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapau-tusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

5 § Voimaantulo

Tällä sopimuksella kumotaan Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL r.y.:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL r.y.:n 21 päivänä toukokuuta 1991 tekemä lomapalkkasopimus.

Tämä sopimus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2005 siten, että sopimusta sovelletaan voimassaoloajalta ansaittuun vuosilomaan, lomapalkkaan ja loma-korvaukseen.

Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2005

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL ry

ETL/SEL IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2003

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1§

Yleinen soveltamisala

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisano-mista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työnteki-jän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

Sopimus ei koske ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tar-koitettuja työsuhteita.

Soveltamisohjeita

Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työ-sopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä. Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainitun tapauksen lisäksi koske myös-kään:

1.Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n ja 8:3 §:n perusteella.

2.Työsopimuslain 1:3 §:n 2 momentin perusteella tehtyjä määrä-aikaisia työsopimuksia.

3.Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4 §:n 4 momentin perusteella.

4.Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työsopimuslain 7:3 - 4 §:n perusteella.

5.Työsopimuslain 7:5 ja 7:7 - 8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).

Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia kos-kevat riidat käsitellään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomio-istuimissa.

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 - 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasi-allisesti työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työn-tekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilan-teessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1 §:n 1 mo-mentin perusteella.

Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1 - 2 §:n ja 9:4 - 5 §:n menettelytapasäännöksiä.

Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kuitenkin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.

2§

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Soveltamisohjeita:

Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 - 2 §:iä, joissa on määritelty työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet.

Työsopimuslain 7:2 §:n 2 momentissa on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomis-perusteena.

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Asiallinen ja painava syy -käsitteen sisältöä on edellä pyritty täs-mentämään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.

Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.

Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työn-tekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työso-pimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.

Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin ku-vattu hallituksen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.

3§

Irtisanomisajat

Soveltamisohjeita:

Työsuhteen kestoajan määräytyminen

Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomis-aika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työn-tekijä on ollut keskeytyksettä työnantajan palveluksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovutus, äitiys-, vanhempain- ja hoitovapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa eivät katkaise työsuh-detta.

Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika kerryttää irtisanomisaikoja pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Asevelvollisten osalta tällaista aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoisesti ollut työnantajan palveluksessa ennen asevelvollisuuslain (1438/2007) mukaista asevelvollisuuden suorit-tamista ja sen jälkeinen aika edellyttäen, että työntekijä on em. lain nojalla palannut työhön. Työsuhteen kestoaikaan ei siis lueta varsi-naista asevelvollisuusaikaa.

Määräajan laskeminen

Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoikeudelli-sessa lainsäädännössä eikä määräyksiä työehtosopimuksissa.

Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa (150/30) olevia määräaikojen laskemissääntöjä noudatetaan vakiintuneesti työsuhteeseen liittyviä määräaikoja, kuten irtisanomisaikaa ym. las-kettaessa. Irtisanomissuojasopimukseen sisältyviä määräaikoja laskettaessa noudatetaan siten, ellei toisin ole sovittu, seuraavia sääntöjä.

1.Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jäl-keen, ei määräaikaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suori-tettu.

Esimerkki 1

Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen 1.3., on ensimmäinen lomautuspäivä 16.3.

2.Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päivän jälkeen, päättyy sinä määräviikon tai -kuukauden päivänä, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päivää.

Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppupäivänä.

Esimerkki 2

Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4 mutta enintään 8 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuukautta 30.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9.

Mikäli mainitun työntekijän irtisanominen tapahtuu 31.7., on työ-suhteen viimeinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestys-numeroltaan vastaavaa päivää, jona määräaika päättyisi.

Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisano-misessa pyhäpäiväksi, itsenäisyyspäiväksi, vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi tahi arkilauantaiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymispäivä.

Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus

Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudelli-sista ja tuotannollisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisa-nomisajan kulumisen jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä koskeva määräaikainen työsopimus.

4§

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvolli-suus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.

Soveltamisohjeita:

Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on kysymys toisen sopimuspuolen laiminlyönnistä. Palkka lasketaan tällaisessa tapauksessa alakohtaisen työehtosopimuksen sairausajan palkka- määräysten mukaisesti.

Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa työn-tekijä työsuhteen kestäessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin noudatetaan alakohtaisia työehtosopimusmääräyksiä tai -käytäntöä.

5§

Irtisanomisesta ilmoittaminen

Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katso-taan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jäl-keen, kun ilmoitus on lähetetty.

Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan ta-saamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kir-jeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.

6§

Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisa-nomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

7§

Soveltamisala

Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.

8§

Irtisanomisen toimittaminen

Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.

9§

Työntekijän kuuleminen

Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mah-dollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuul-taessa käyttää avustajaa.

Soveltamisohje:

Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi työntekijän omaa luottamusmiestä tai työtoveria.

10§

Tuomioistuinkäsittely

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja- tai työntekijäliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

11§

Välimiesmenettely

Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjestyksessä määrätä välimiesten ratkaistavaksi.

12§

Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperus-teiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työnteki-jälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta.

13§

Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työso-pimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

Soveltamisohjeita:

Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julista-mista tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkka-eduista. Vähennyksen määrä on pääsääntöisesti 75 prosenttia an-sioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta, 80 prosenttia perus-päivärahasta ja työmarkkinatuki kokonaisuudessaan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pienempi vähennys tai jättää vä-hennys kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työnte-kijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa louk-kaus huomioon ottaen kohtuullista.

Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen perustee-tonta irtisanomista koskevassa asiassa tehdään sopimus, myös sovitusta korvauksesta on tehtävä vähennys siten kuin edellisessä kappaleessa on sovittu.

III LOMAUTUS

14§

Lomauttaminen

Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi.

Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusilmoitus- ajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikai-sesta lomauttamisesta työsopimuslain 5:2 §:n 2 momentin mukaisissa tapauk-sissa.

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu.

Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13:5 §:ssä.

Soveltamisohje:

Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukaisesti. Sopimuksella ei ole rajattu lomautuksen kestoaikaa.

15§

Ennakkoselvitys

Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työnteki-jälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa luottamusmiehelle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuul-luksi annetusta selvityksestä.

Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työsopimus-lain, muun sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perusteella esitet-tävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lomauttamisesta työntekijöiden tai luot-tamusmiehen kanssa.

16§

Lomautusilmoitus

Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleen mukaan määräytyvää ilmoitusaikaa noudattaen.

Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen to-distus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.

Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12 §:n 2 momentissa tarkoitetuista tapauksista.

Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoista

Työsopimuslain 2:12 §:n 2 momentin tarkoittamissa tapauksissa työnantajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy lain mukaisesti. Tällöin työnantaja ei ole velvollinen antamaan erillistä lomautusilmoitusta palkanmaksun lakatessa.

Sopimukseen sisältyy lisäksi maininta lomautusilmoituksen tarpeettomuudesta tapauksissa, joissa työnantajalla "ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa vel-vollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi". Työ-sopimuslakia koskevassa hallituksen esityksessä mainitaan esimerkkeinä täl-laisista poissaoloista perhevapaa, opintovapaa ja asevelvollisuuden suorittami-nen. Toisaalta lomautusilmoituksen antamiselle myös näissä tapauksissa ei ole estettä. Jos työntekijä ilmoittaa lomautuksen kuluessa palaavansa työhön en-nakoitua aikaisemmin jo ennen lomautuksen päättymistä, työnantajan on kui-tenkin annettava hänelle lomautusilmoitus.

Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa

Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen säilyessä muutoin voimassa.

Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enimmäisaikaa. Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työsopimus sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lo-mautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työn-tekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen. Korvaus maksetaan palkanmaksukausittain, ellei toisin sovita.

Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoi-sesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomis-ajan palkkansa, kuten edellisessä kappaleessa on sovittu. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.

Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan palkanmaksu-velvollisuus samojen periaatteiden mukaisesti.

Erorahan saamisen edellytysten katsotaan näissä tapauksissa alkavan sinä päivänä, jona työsuhde päättyy.

Poikkeukselliset lomautustilanteet

1.Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lo-mautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lo-mautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomau-tusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

2.Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lo-mautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

Esimerkki:

Työnantajan annettua 2.4.2001 lomautusilmoituksen 17.4.2001 al-kavasta lomautuksesta hänelle ilmaantuu 10.4.2001 uutta työtä 7 päivän ajaksi.

Työnantaja voi uutta lomautusilmoitusta antamatta siirtää lomau-tuksen alkamisajankohtaa siten 7 päivällä eli 24.4.2001.

3.Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jat-kua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työnteki-jän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alka-mista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

Lomautus ja lyhennetty työaika

Lomauttamismenettelyyn liittyvät määräykset koskevat sekä varsinaista lomau-tusta (työnteon keskeyttäminen kokonaan) että ns. kollektiivista siirtymistä ly-hennettyyn työaikaan. Näin ollen sopimuksen määräyksiä ennakkoselvityksestä ja lomautusilmoitusajasta noudatetaan myös siirryttäessä lyhennettyyn työviikkoon, ellei toisin ole sovittu.

Alakohtaisissa työehtosopimuksissa on määräyksiä työtuntijärjestelmän muut-tamisesta. Näissä tapauksissa on kysymyksessä yleensä työaikajärjestelyt alalla tai yrityksessä noudatetun työajan puitteissa, eivätkä nämä tapaukset ole rinnastettavissa lyhennettyyn työaikaan siirtymiseen.

Mikäli alakohtaisessa työehtosopimuksessa on määrätty lyhennettyyn työaikaan siirtymisessä noudatettavasta ilmoitusmenettelystä, syrjäyttää tällainen sopimusmääräys tämän sopimuksen määräykset.

Työn alkamisesta ilmoittaminen

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lo-mautetulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisem-min, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippu-matta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen.

Määräyksen mukaista ilmoitusta ei tarvitse tehdä silloin, kun työntekijä on lo-mautettu määräajaksi.

Muu työ lomautusaikana

Lomauttaminen ei sopimuksen mukaan estä työntekijää ottamasta lomau-tusajaksi muuta työtä.

Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruut-tamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen korvaamaan tästä työn-antajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa työntekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

Asunto lomautusaikana

Sopimuksen mukaan asuntoedun säilymisestä lomautusaikana noudatetaan työsopimuslain 13:5 §:n säännöksiä. Tämän säännöksen mukaan työntekijällä on oikeus käyttää hänelle palkkaetuna annettua asuinhuoneistoa sen ajan, jol-loin työnteko on keskeytynyt hyväksyttävän syyn, kuten lomauttamisen, vuoksi. Työnantajalla on kuitenkin oikeus periä työntekijältä vastike huoneiston käytöstä aikaisintaan palkanmaksuvelvollisuuden päättymistä seuraavan toisen ka-lenterikuukauden alusta.

Vastike saa olla neliömetriltä enintään määrä, joka on asumistukilain (408/75) nojalla vahvistettu paikkakunnalla kohtuullisiksi enimmäisasumismenoiksi neliömetriä kohden. Vastikkeen perimisestä on ilmoitettava työntekijälle vii-meistään kuukautta ennen maksuvelvollisuuden alkamista.

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

17 §

Työvoiman vähentämisjärjestys

Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lo-mauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään me-nettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuh-teen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa riidoissa noudatetaan 10 §:ssä sovittuja kanneaikoja.

Soveltamisohje:

Määräyksellä ei ole kumottu vuonna 2002 tehdyn ETL/SEL yleisso-pimuksen määräyksiä. Näin ollen mainitussa sopimuksessa ja työ-sopimuslain 7:9 §:ssä tarkoitettujen erityisryhmien irtisanomissuojaa koskevat määräykset ovat ensisijaisia tämän sopimuksen 17 §:n määräykseen nähden.

18§

Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoi-man vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomaiselle luot-tamusmiehelle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaiselle, paitsi jos työnantajalla on lain perusteella vastaava velvollisuus.

19§

Takaisinottaminen

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä 9 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.

Soveltamisohjeita:

Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikallisesta työvoimatoimistosta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työvoimatoimistolla tarkoitetaan sen paikkakunnan työvoimatoimistoa, jonka alueella työtä on tar-jolla. Työnantajan käännyttyä työvoimatoimiston puoleen, tekee toi-misto tiedustelun perusteella työvoimatilauksen ja selvittää, onko sopimuksen 19 §:ssä tarkoitettuja työntekijöitä työnhakijoina.

Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttöminä työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat työsopimuslain 5:7 §:n 3 momentin perusteella itse irtisanoneet työsuhteensa.

Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle ja entisille työntekijöille anne-taan tavanomaiseen tapaan työhön osoitukset.

20§

Seuraamusjärjestelmä

Sen lisäksi, mitä sopimuksen 13 §:n 4 kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työeh-tosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysy-myksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvolli-suuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.

Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopi-muslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiemmin vallinnutta käy-täntöä.

21§

Voimaantulomääräys

Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL ry

ETL/SEL YLEISSOPIMUS 2003

1LUKU

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Lähtökohtia

Elintarviketeollisuusliitto ry (jäljempänä ETL) ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry (jäljempänä SEL) pyrkivät kumpikin itse sekä työpaikoilla edistä-mään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa.

Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksikäyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perus-taa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoi-keus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrji-mättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen

ETL:n tai SEL:n esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä.

Osapuolet voivat yhdessä pyytää TT:n ja SAK:n lausunnon sopimusten tulkin-nasta.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Liitot ilmoittavat toiselle osapuolelle aikomuksestaan ryhtyä poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun vähintään neljä päivää aikaisemmin, mikäli se on mahdollista. Ilmoituksessa tulee mainita aiotun toimenpiteen syyt, alkamishetki ja laajuus. Osapuolet suosittelevat vastaavaa ilmoitusmenettelyä jäsenilleen.

Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan ETL:n jäsenyrityksissä jäljempänä mainituin rajoi-tuksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa ETL:n jäsenyrityksen tuo-tantolaitosta tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.

Organisaatio- yms. muutokset

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luo-vutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organi-saatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopi-muksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Lakiviittaukset

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoi-minnasta yrityksissä annettua lakia (334/2007) ja työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia (44/2006), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2LUKU

YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA

Kehittämistoiminta

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian sovel-tamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn si-sällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdolli-suus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen li-sääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.

Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuo-tantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.

Yhteistoiminnan toteuttaminen

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa pro-jektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittä-miskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasa-puolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.

Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat.

Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yh-teistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisälty-vät asiat.

Se voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vas-taavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työterveyshuoltolain (1383/2001) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsult-tiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.

On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kyt-ketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työ-hönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotuk-seen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveydenhuoltoon.

Tyky-toiminta

Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpidetään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toimintaohjelmaan tai työterveys-huollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voidaan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoiminta- tai muuhun vastaa-vaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.

3LUKU

YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT

3.1
Luottamusmiehiä koskevat määräykset

Valitseminen

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemia pääluottamusmiestä ja työosaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmiestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa SEL:n rekisteröityä alayhdistystä.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies.

Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esityksestä sovitaan paikallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön valitaan luot-tamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelu-järjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmie-hen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osaston työntekijät.

Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilai-suus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa am-mattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

Tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edusta-jana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa. Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Neuvottelujärjestys

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimie-hensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yksi-kön luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siirtää sen pää- luottamusmiehelle.

Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on ETL:lla ja SEL:lla oikeus lähettää edustajansa paikalliseen erimielisyysneuvotteluun.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, nouda-tetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työ-suhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnis-tettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitau-tettu.

3.2

Työsuojelua koskevat määräykset

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työn-tekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työ-suojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mu-kaisesti.

Tehtävät

Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuu-luvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta-asioiden käsitte-lyyn ja toteutukseen sekä osallistua tarvittaessa työsuojelua koskevaan tarkas-tukseen tai tutkimukseen toimialueellaan. Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluval-tuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi, ellei paikallisesti toisin sovita.

Asiamies

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 kolmannessa kappaleessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työ- suojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan. Sovittaessa työsuojeluasiamiehen valitsemisesta voidaan samalla sopia siitä ketkä asiamie-hen valitsevat.

Toimikunta

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituk-senmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteis- toimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.

Soveltamisalan rajoitus

Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työpaikassa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virkkeessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vas-taavasti, kun työntekijöiden lukumäärä on vähintään 10.

3.3

Ilmoitukset

Valituista luottamusmiehistä on ammattiosaston ilmoitettava kirjallisesti työnan-tajalle. Pääluottamusmiehelle valitusta varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, mil-loin hän toimii pääluottamusmiehen sijaisena.

Varavaltuutetun toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluval-tuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti.

Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neu-votteluja heidän kanssaan.

4LUKU

LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

4.1

Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen

Vapautus

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapau-tus työstään. Muulle luottamusmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojelu- asiamiehelle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.

Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja toimin-nan luonteeseen sekä tehtävien määrään.

Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöi-sesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansionmene-tyksen edellä mainituilta ajoilta.

Ellei työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole muuta sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 1.4.1986 voimaan tulleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Vapautus on kuitenkin aina vähintään neljä tuntia neljän perättäisen viikon aikana.

Työsuojeluvaltuutetun työstä vapautukseen liittyvä työntekijämäärä lasketaan alan työehtosopimuksen mukaan.

Työsuojeluvaltuutetun työstä vapautuksen laskeminen liitteenä.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtä-vissä.

Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoi-mikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ul-kopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytetään työehtosopimuksen mukaista keskituntiansiota.

Kuukausipalkkaisen henkilön vapautus toteutetaan kuukausipalkkaa vähentä-mättä.

4.2

Asema

Työsuhde

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henkilöstön edustajat ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on velvollinen nou-dattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita jär-jestysmääräyksiä.

Toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituk-senmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työ-paikan koon edellyttäessä erityistä toimitilaa, työnantaja järjestää tarkoituksen-mukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojelu-valtuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä.

Tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluvat myös yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Palkka- ja siirtosuoja

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoita-essaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiar-voiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yri-tyksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.

Liikkeen luovutus

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuk-sesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäi-syytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen kohdassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikau-den päättymisestä lukien.

Ammattitaidon ylläpitäminen

Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta.

Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

4.3

Työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotan-nollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pää-luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hä-nelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työ-sopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hä-nelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Yksilösuoja

Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työnte-kijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsi-tellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1 - 3 §:n säännöksiä. Työsopi-muksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoi-tuksesta huolimatta jättänyt noudattamatta työvelvoitettaan.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita ar-vioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Ehdokassuoja

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pää- luottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Jälkisuoja

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työso-pimuslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä teki-jänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työs-kentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään neljän kuukauden palkka ja enintään työsopimuslain 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.

Korvaus tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräy-tyy työsopimuslain 12:1 §:n 1 momentin mukaisesti.

4.4

Varamiehet

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuojelu-valtuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamusmiestehtävästä, ellei työnan-taja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.

5LUKU

TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET

Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot

Ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita, on pääluottamusmiehellä oikeus tehtäviensä hoitoa varten saada ETL:n tilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työntekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi palkkatilaston val-mistuttua edellyttäen, että yrityksestä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilas-ton ryhmittelyt tehtävissä. Ansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.

Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pääluottamusmiehelle annettavista palkkatiedoista sovittava erikseen.

Pääluottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti tieto toimialueensa työntekijöiden nimestä ja palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen alkamisajasta, ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kerran vuodessa silloin yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä. Uusista työntekijöistä annetaan edellä mainitut tiedot joko kustakin erikseen välittömästi työsuhteen alettua tai ajanjaksoittain, kuitenkin ainakin neljännesvuosittain.

Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkausmuodoissa käytettä-vien olosuhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista ali-urakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.

Työaikakirjanpito

Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.

Tietojen luottamuksellisuus

Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoi-tamista varten.

Säädökset

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työ- suojelutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tar-peelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.

Yritystä koskevat tiedot

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:

Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityk-sen taloudellisesta tilasta.

Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kan-nattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.

Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.

Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, anne-taan yhteistoimintalain 3 luvun 10 §;n 1 momentin tarkoittamat yrityksen tilin-päätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.

Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten ja henki-löstösuunnitelmien esittämisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista tiedottaa myös eri toimintayksikköjen toiminnallisesta tuloksesta, tuotannosta ja kehitys-näkymistä henkilöstölle tai sen edustajalle käyttäen apuna sitä selvittäviä tun-nuslukuja.

Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä yrityksen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpai-kalla henkilöstön tietoon.

Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen taloutta koskevien tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja taloudellisia näkymiä.

Salassapitovelvollisuus

Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työnte-kijälle tai henkilöstön edustajalle.

6LUKU

HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN

Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekiste-röidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työ- markkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytän-nön mukaisesti on sovittu.

Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työ-ajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päätty-misen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa ti-lassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä maini-tulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokous-ilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työnte-kijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoi-dosta vastaa ilmoittaja.

7.1

Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työn-tekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan laskettuna, ellei ao. työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista, internaattikurssien täysihoitomaksua ja muiden kuin internaattikurssien osalta ao. työehtosopimuksen mukaan määräytyviä matkakustannusten korvauksia. Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.

7.2

Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoi-mintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmu-kaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tar-peelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 7.1 kohdassa on mää-rätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luon-teesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjes-telmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistu-misesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jä-senliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikal-lista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulu-tustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.

7.3

Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen kat-keamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toi-minnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan asianomaiselle henki-lölle ja pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Mil-loin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osal-listumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä ni-menomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

7.4

Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai eri-tyisestä syystä muualla ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle, työ-suojeluvaltuutetulle, -varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työ- suojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta kor-vauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden vii-kon ajalta.

Edellä mainitun lisäksi ansionmenetys korvataan enintään kuukauden ajalta työsuojeluvaltuutetulle yrityksissä, joissa työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden määrä vähintään on 40 (voimaantulo 1.1.2004).

Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjestettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurs-sista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi keskus-järjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen mak-samaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

7.5

Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

8LUKU

ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ

8.1

Yleistä

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko-, jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.

Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäl-jempänä vuokratyövoimaksi.

Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

8.2

Alihankinta

Jos alihankinnan vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vä-hentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.

Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asi-assa on työsopimus.

8.3

Vuokratyövoima

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikois-välineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä

Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toi-mittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen va-kinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisen pidemmän ajan. Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.

9LUKU

SOPIMUKSEN SITOVUUS

Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL ry

LIITE 3

TYÖSUOJELUVALTUUTETUN AJANKÄYTÖN LASKEMINEN

Kaava

Työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärä x toimialakohtainen kerroin = aika tunteina/4 viikkoa

160 tuntia tai yli oikeuttaa yhteen täysin vapaaseen työsuojeluvaltuutettuun

Jos työsuojeluvaltuutettu edustaa useammilla toimialaluokituksen eri toimialoilla työskente-leviä työntekijöitä, määräytyy hänen ajankäyttönsä kerroin toimialoittain laskettujen kertoi-mien työntekijämäärillä painotetun keskiarvon mukaisesti. Mikäli laskelmien lopputuloksessa on tunnin kymmenesosia, on se pyöristettävä lähinnä ylempään täyteen tuntiin. Vapautus on kuitenkin vähintään neljä tuntia neljän perättäisen viikon aikana.

LIITE 4

SUOSITUS PÄIHDEONGELMIEN ENNALTAEHKÄISYSTÄ, PÄIHDEASIOIDEN KÄSIT-TELYSTÄ JA HOITOONOHJAUKSESTA TYÖPAIKOILLA

Työmarkkinajärjestöt ovat antaneet 1970-luvulla suosituksia alkoholin ja huu-meiden haittatekijöiden vähentämiseksi työelämässä. Tällä suosituksella nämä uudistetaan vastaamaan nykyisiä työelämän tarpeita. Tässä suosituksessa kä-sitteisiin työntekijä, työsopimus ja työehtosopimus sisältyvät myös vastaavat julkisen sektorin palveluksessa olevat virkamiehet, viranhaltijat ja virkaehtoso-pimukset.

Tavoitteena on päihteetön työpaikka parantamalla ja selkeyttämällä päihdeon-gelmien käsittelyä ja hoitoa työpaikoilla. Työpaikkoja kannustetaan yhteisesti luomaan ja vahvistamaan omia päihteiden käytön ehkäisyyn ja käyttöön liittyviä toimintatapoja. Erityisesti korostetaan ennaltaehkäisevää toimintaa eli puuttu-mista päihteiden käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Suosituksen tarkoituksena on kiinnittää huomiota päihteiden käytön haitallisuu-teen työelämässä sekä tuoda esiin asioita ja ratkaisumalleja, jotka voisivat olla apuna työpaikkakohtaisia toimintatapoja luotaessa. Keskusjärjestöt suosittele- vat työpaikoille päihdeongelmien ennaltaehkäisyä, päihdeasioiden käsittelyä ja hoitoonohjausta sisältävän toimintamallin tekemistä.

1.ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA

Ennaltaehkäisevä toiminta tukee työpaikoilla yhteisesti tehtävää työturvallisuus- työtä. Tässä keskeistä on tiedottaminen ja koulutus päihdeasioissa sekä ongel-makäyttöön puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tiedottami-nen ja koulutus koskevat alkoholin käytön haittoja, käytön ja ongelmien tunnis-tamista, käyttöön puuttumista sekä hoitoonohjausmahdollisuuksia.

Tiedottaminen ja koulutus

Tiedottamisella ja henkilöstön kouluttamisella pyritään:

-antamaan tietoa päihteiden väärinkäytön aiheuttamista ongelmista ja haitta-vaikutuksista työelämässä

-vaikuttamaan asenteisiin päihteiden väärinkäytön ja siihen liittyvien ongelmien tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi avoimesti ja rakentavasti

-madaltamaan puuttumis- ja puheeksiottamiskynnystä

-edistämään työpaikan yhteisten toimintatapojen (päihdepolitiikan) tunnetuksi tekemistä ja niihin sitoutumista

-edistämään välitöntä ja varhaista väärinkäyttötapauksiin puuttumista - edistämään päihdeongelmaisen ohjaamista hoitoon.

Koulutus tulisi kohdistaa koko henkilöstöön, sekä esimiehiin että työntekijöihin myös työterveyshuollon asiantuntemusta hyödyntäen.

Työyhteisö

Työyhteisön tulee jokapäiväisissä toimissaan sitoutua päihteettömään työkult-tuuriin. Jokainen, niin esimies kuin työntekijä, voi toimia hyvänä esimerkkinä päihteettömyyden edistämiseksi työpaikoilla. Työpaikoilla voi olla myös päihde-ongelmiin perehtynyt yhdyshenkilö. Päihteiden käytön piilohyväksyntää, salailua ja vähättelyä ei tule sallia työpaikoilla. Asiallinen ja rakentava ongelmiin ja rikkomuksiin puuttuminen voivat monesti estää päihdeongelman pahenemisen.

Työterveyshuolto

Työterveyshuollolla on lakiin perustuva ennaltaehkäisevän toiminnan tehtävä. Terveystarkastusten ja sairaanhoidon yhteydessä yksilöohjauksessa ja neu-vonnassa terveydenhuollon ammattilaisilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa terveiden elintapojen ja päihteettömyyden edistämiseen. Päihdeongelman var-haiseen havaitsemiseen on kehitetty toimivia malleja.

2.PÄIHDEASIAN KÄSITTELY

Tilanteen tunnistaminen

Päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi vää-rinkäytön tunnistaminen on välttämätöntä. Väärinkäyttö voi ilmetä eri tavoin ja sen tunnusmerkkejä voivat olla esimerkiksi:

-toistuvat myöhästelyt, ennenaikaiset poistumiset työpaikalta tai muut työaiko-jen noudattamatta jättämiset

-satunnaiset ja äkilliset työstä poissaolot

-toistuvat, yllättävät oma-aloitteiset työvuorojen vaihdot

-töihin tulo tai työssä oleminen krapulassa

-työtehon heikkeneminen, töiden laiminlyönnit ja toistuvat virhesuoritukset

-sairauslomatodistukset eri lääkäreiltä

-esimiesten välttely

-toistuvat tapaturmat

-rattijuopumus

-rokulipäivät

Päihteiden väärinkäyttö voi tulla esiin myös työterveyshuollossa terveystarkas-tusten ja sairaanhoidon yhteydessä.

Tilanteeseen puuttuminen

Päihteiden käyttö työpaikalla tai työssäolo päihteiden vaikutuksen alaisena on työsuhteesta johtuvien velvoitteiden vakava rikkomus ja selvä merkki ongel-masta, johon tulee puuttua. Ongelmaan puututtaessa on kuitenkin huolehdittava asian hienovaraisesta hoitamisesta.

Puheeksi ottaminen voi tapahtua esimiehen, työterveyshuollon tai työtoverin aloitteesta.

Päihdeongelmaisen kanssa käydyn keskustelun perusteella tehdään suunni-telma jatkotoimenpiteistä ja arvioidaan mahdollinen hoidon tarve. Työterveys-huollon tulee olla mukana suunnitelman tekemisessä, hoidon tarpeen arvioin-nissa sekä toimenpiteiden vaikutusten seurannassa

Esimiehen rooli ja tehtävät

Mikäli henkilön käyttäytymisessä tai työsuorituksissa havaitaan viitteitä päihde-ongelmasta, esimiehen tulee keskustella työntekijän kanssa työpaikan toiminta-tavoista ja vaatimuksista sekä mahdollisista seuraamuksista.

Epäillessään työntekijän olevan alkoholin vaikutuksen alaisena työnantajan on arvioitava tilanne tapauskohtaisesti. Erilaisissa testauksissa tulee kuitenkin noudattaa voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä. Huumausaineiden tes-taamisesta on säädetty laissa yksityisyyden suojasta työelämässä.

Jos on epäselvää, onko työsuorituksien ongelmien taustalla päihdeongelma vai sairaus, voidaan asianomainen työntekijä ohjata omaan työterveyshuoltoon työkykyarviota ja hoidon tarpeen arviointia varten.

Työtovereiden rooli ja tehtävät

Jokaisen työtoverin velvollisuus on neuvoa ja kannustaa päihdeongelmaista hakemaan apua esimerkiksi ottamalla yhteyttä työterveyshuoltoon tai muuhun ammattihenkilöön. Mikäli työpaikalla on nimetty päihdeyhdyshenkilö, työtoveri voi myös pyytää häntä keskustelemaan asianomaisen työntekijän kanssa. On-gelman piilottelua ja salaamista ei tule hyväksyä esimerkiksi huolehtimalla on-gelmaisen työntekijän laiminlyömistä työtehtävistä.

Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että hoidossa oleva ja hoidosta pa-laava työtoveri hyväksytään työyhteisöön tasavertaisena. Näin tuetaan hänen selviytymistään ja toipumistaan.

Työterveyshuollon rooli ja tehtävät

Työterveyshuoltohenkilöstön tehtävänä on arvioida alkoholin ja muiden päihtei-den ongelmallinen käyttö kaikissa potilaskontakteissa, puuttua tarvittaessa asi-aan aktiivisesti ja antaa tietoa ja tukea.

Mikäli työterveyshuolto toteaa päihdeongelman, työterveyshuollon tehtävänä on kertoa päihdeongelmaiselle hoitomahdollisuuksista ja ohjata hänet asianmu-kaiseen hoitoon. Tilanteissa, joissa on aihetta epäillä päihtyneenä olemista työ-paikalla ja tästä aiheutuu vaaraa, työterveyshuollon tulee ottaa yhteyttä työ-paikkaan ja tiedustella asianomaisen työntekijän työssä selviytymistä ja tarvitta-essa ehdottaa toimenpiteitä työntekijän hoitoon ohjaamiseksi. Muissa tilanteissa työterveyshuoltoa sitoo vaitiolovelvollisuus.

Työterveyshuollon tehtävänä on esimiehen pyynnöstä tehdä työkykyarvio ja ar-vioida hoidon tarve sekä osallistua hoitoonohjaukseen, hoidon toteuttamiseen ja seurantaan.

Yhteistoiminta ja henkilöstön edustajat

Työpaikalla noudatettavat päihdeasioiden käsittelyä, hoitoonohjausta ja työter-veyshuollon roolia päihdeasioissa koskevat periaatteet käsitellään työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) tarkoittamassa yhteistoiminnassa. Yhteistyössä keskeisiä ovat myös työsuoje-luvaltuutetut ja luottamusmiehet.

Yksittäistä tapausta käsitellessään työnantajalla on päihdeongelmaisen suostu-muksella oikeus ilmoittaa asiasta henkilöstön edustajalle. Työntekijän pyynnöstä henkilöstön edustajalla on oikeus olla läsnä, kun asiaa käsitellään työnantajan kanssa.

3.HOITOONOHJAUS

Hoitoon hakeutuminen

Päihdeongelman omaehtoinen tunnistaminen ja hoitoon hakeutuminen edistävät hoidon tuloksellisuutta. Työyhteisön jäsenten, työtovereiden ja esimiesten tulee kannustaa päihdeongelmaista hakeutumaan hoitoon. Ensisijaisena tavoitteena on kannustaa oma-aloitteeseen ja vapaaehtoiseen hoitoon hakeutumiseen.

Hoitoon hakeutuminen voi tapahtua:

–ongelmaisen omasta tai hänen perheensä aloitteesta

–työtovereiden tai työpaikan yhteyshenkilön aloitteesta

–esimiehen/työnantajan aloitteesta

–työterveyshenkilöstön aloitteesta

Hoitoon hakeutumista ja hoitoonohjausta varten työpaikalla tulee olla tieto käy-tettävissä olevista hoitopaikoista ja -muodoista. Jos työpaikalla on päihdeyhdyshenkilö, hän voi huolehtia myös hoitoon ohjaamisen käytännön järjestelyistä.

Hoidon tavoitteena on päihdeongelmasta parantuminen, terveyden ja työkyvyn säilyttäminen, mahdollisimman hyvän terveydellisen ja sosiaalisen tilan saavut-taminen, työssä käynnin vakiintuminen, epäasiallisten poissaolojen vähenemi-nen ja omien sekä myös perheasioiden kuntoon saaminen.

Hoitoonohjauksen ja hoidon toteutus

Mikäli päihdeongelmainen ei oma-aloitteisesti hakeudu hoitoon, työpaikalla tulee ryhtyä toimenpiteisiin päihdeongelmaisen hoitoonohjauksessa. Tällöin tulee sopia työterveyshuollon roolista, hoidon edistymisen seurannasta ja raportoin-nista. Hoitoon ohjaaminen voi tapahtua myös työterveyshuollon aloitteesta.

Mikäli hoitoonohjaus on tapahtunut työnantajan aloitteesta, hoitoonohjauksesta olisi hyvä tehdä ko. osapuolille jaettava kirjallinen hoitoonohjaussopimus, jossa todetaan hoitopaikka, hoitoaika ja seurantatavat.

Hoitoonohjaussopimuksella, hoitoon suostumisella ja tuloksellisella hoidolla tähdätään työsuhteen jatkumiseen.

Parantumisen ja työssä jatkamisen turvaamiseksi hoitoon ohjattavalle pyritään löytämään sopiva ja riittävä hoitomuoto. Käytännön järjestelyihin osallistuu työ-terveyshenkilöstön ja/tai päihdeyhteyshenkilön ohella myös työnantajan edus-taja, joka tekee päätökset työstä poissaolo-oikeudesta ja sairausajan palkan maksamisesta, mikäli hoito joudutaan toteuttamaan työaikana. Lähtökohtaisesti hoidossa käynti tapahtuu työajan ulkopuolella.

Toimeentuloturva ja kustannusten korvaaminen

Päihtymyksestä johtuva työstä poissaolo on työaikakirjanpidon kannalta luvaton poissaolo, jolta ajalta työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa. Tämä koskee sekä omaehtoista poissaoloa että tilannetta, jossa työnantaja on poistanut päihtyneen työpaikalta.

Mahdollisesta osallistumisesta näiden maksamiseen sekä palkan maksusta työstä poissaoloajalta hoidon tai muun toimenpiteen takia päättää työnantaja harkintansa mukaan. Lähtökohtaisesti päihdeongelmaisen hoidosta aiheutuvat kustannukset maksaa hoidettava itse.

Työpaikalla tulisi olla tiedot mahdollisen muun toimeentuloturvan hakemisesta sekä hoidosta ja muista toimenpiteistä aiheutuneiden kustannusten korvauk-sista.

Luottamuksellisuus

Päihdeongelmaisen henkilön hoitoonohjaukseen ja hoitoon liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia. Niitä ei saa ilmaista sivullisille ilman asianomaisen lupaa.

Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2006

AKAVA

Kunnallinen työmarkkinalaitos KT

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Kirkon Työmarkkinalaitos KiT

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK

Valtion Työmarkkinalaitos VTML

Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Tutustu työelämään ja tienaa kesäharjoitteluohjelma vuodelle 2021

Elintarviketeollisuusliitto ry ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry haluavat omalta osaltaan tukea peruskoululaisten ja kymppiluokkalaisten mahdollisuuksia tutustua työelämään osana ”Tutustu työelämään ja tienaa”-kesäharjoitteluohjelmaa.

Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena on tarjota nuorille omakohtaista kokemusta elin-tarviketeollisuuden yritysten toiminnasta, niissä esiintyvistä eri työtehtävistä, henkilöstörakenteesta, yhteistyömuodoista ja alan tarjoamista mahdollisuuksista sekä antaa nuorille mahdollisuuden tehdä heille sopivaa käytännön työtä.

Kesäharjoittelupaikkoja haetaan suoraan alan yrityksistä.

Tämän vuoksi osapuolet ovat sopineet Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmasta vuodelle 2021 seuraavin ehdoin:

1.Jäljempänä olevat määräykset koskevat peruskoululaisia ja kymppiluokkalaisia, joiden työsuhde perustuu Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmaan.

2.Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6.-15.8. väliseen aikaan. Nuorella voi olla vain yksi tämän sopimuksen tarkoittama tutustumisjakso samalla työnantajalla kunakin vuonna.

3.Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan kertakaikkisena palkkana 360 euroa. Palkka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lomakorvauksen. Palkasta maksetaan lakisääteiset sosiaaliturvamaksut henkilön iästä riippuen.

4.Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin henkilöihin, joiden työsuhde perustuu tässä pöytäkirjassa tarkoitettuun kesäharjoitteluohjelmaan.

Helsingissä 28. päivänä tammikuuta 2021

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO RY

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL ry

Elintarviketeollisuusliitto ry

Pasilankatu 2, 5. krs.

00240 Helsinki

Puhelin (09) 148 871

www.etl.fi

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

Asemamiehenkatu 2, 8. krs

00520 Helsinki

Puhelin (09) 4246 1200

Fax (09) 6940 157

www.selry.fi