Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

GOLF-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika: 20.4.2022

7.3.2022 saavutettiin golf-alan työehtosopimusta koskeva neuvottelutulos, joka hyväksyttiin neuvotteluosapuolten hallinnoissa niitä sitovaksi työehtosopimukseksi 10.3.2022.

1.Sopimuskausi

Työehtosopimuksen sopimuskausi on 10.3.2022 - 31.1.2024. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 15.12.2022 mennessä, voidaan sopimus irtisanoa päättymään 31.1.2023.

Sopimus jatkuu 31.1.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei työehtosopimusta viimeistään kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä ole kummaltakaan puolelta irtisanottu.

Irtisanomisen yhteydessä on jätettävä kirjallisesti yksilöidyt muutosesitykset. Muutoin irtisanominen on mitätön.

2.Palkantarkistukset

2.1.Palkantarkistukset 2022

Palkkoja korotetaan 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,0 %.

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,0 %.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvauksia korotetaan 1.5.2022 lukien 2 %.

2.2.Palkantarkistukset 2023

Työehtosopimusosapuolet neuvottelevat 15.12.2022 mennessä toisen vuoden palkkaratkaisusta.

Mikäli toisen vuoden palkkaratkaisusta ei päästä yksimielisyyteen, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 31.1.2023. Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti viimeistään 31.12.2022 toiselle sopijaosapuolelle.

3.Tekstimuutokset

3.1.Työaikamääräykset 7–12 §

Työehtosopimuksen työaikamääräykset (7–12 §) on selkeytetty työryhmän työn mukaisesti ja ne on mainittu 7.3.2022 tehdyn neuvottelutuloksen liitteessä.

Liitot toteavat, että työaikamääräysten selkeyttämisellä ei ole muutettu niiden sisältöjä ja tulkintoja ja että epäselvissä tilanteissa tulkinnat ratkaistaan 30.4.2020 – 31.1.2022 voimassa olleen työehtosopimuksen tekstien pohjalta.

3.2.Tekniset pykäläviittaukset

Työehtosopimuksen 6 §:n 6. kohta

Tuntipalkanjakaja on luku 161 käytettäessä työaikalain 7 §:n mukaista jaksotyöaikaa. Tuntipalkanjakaja on luku 172 käytettäessä työaikalain 5 §:n mukaista yleistyöaikaa ja viikkotyöajan ollessa 40 tuntia.

Työehtosopimuksen 6 §:n 7. kohta

Tämän työehtosopimuksen 10 §:ssä mainittu korotettu palkka on suoritettava viimeistään kuukauden kuluessa asianomaisen työaikajakson päättymisestä lukien. Tasoittumisjaksoa käytettäessä maksamisesta voidaan sopia toisin.

Vaatimus saamatta jääneestä korvauksesta on tehtävä laissa säädetyssä ajassa.

Työehtosopimuksen 17 §:n 5. kohta

Asevelvollisen työntekijän osallistuminen asevelvollisten tai vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alentamista. Kutsuntaan liittyvän lääkärintarkastuksen aiheuttaman poissaolon osalta noudatetaan, mitä työntekijän oman sairauden toteamiseksi välttämättömästä lääkärintarkastuksesta 16 §:ssä on todettu.

4.Perhevapaauudistus -työryhmä

Liitot selvittävät 31.5.2022 mennessä perhevapaauudistuksen vaikutuksia työehtosopimukseen. Työryhmä seuraa perhevapaauudistuksen etenemistä ja arvioi yhdessä uudistuksesta mahdollisesti aiheutuvia muutostarpeita työehtojen kehittämisessä kustannusneutraalilla tavalla niin että palkallisten päivien lukumäärä säilyy uudistusta edeltäneellä tasolla.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Tuomas Aarto

Minna Ääri

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY

Markku Saikkonen

Marianne Friman

GOLF-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS

1§ Soveltamisala

1.Tätä sopimusta noudatetaan golf-alalla toimivien yritysten palveluksessa oleviin toimihenkilöihin ja työntekijöihin (myöh. työntekijä).

Sopimusta sovelletaan myös muuhun kuin golf-alan pääasialliseen toimin-taan silloin, kun on kysymys tätä toimintaa täydentävästä tai tukevasta epäitsenäisestä toiminnasta.

Johtavassa asemassa olevien kenttämestareiden kanssa, jotka toimivat työnjohtajina ja esimiesasemassa, voidaan sopia työaikalain 38 §:n mukai-sesti erillisestä kuukausikorvauksesta, joka sisältää lisä-, yli- ja sunnuntai-työkorvaukset.

Sopimus ei koske työsuhteita, mitkä kalenterivuoden aikana yhdessä tai useammassa erässä ovat kestäneet alle 150 työtuntia eikä alle 16-vuotiai- den tilapäisiä työsuhteita, ellei toisin ole sovittu. Määräaikaisen työsuhteen kestettyä yhdessä tai useammassa jaksossa yli 150 tuntia sopimusta sovel-letaan seuraavan palkanmaksujakson alusta lukien, ellei ole sovittu sen soveltamisesta työsuhteen alusta lukien.

2§ Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus

1.Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vai eivät.

2.Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3.Tämän sopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia:

-Yleissopimus (LTK-SAK) 15.11.1990

-Luottamusmiessopimus (PT-SAK) 29.9.1995

-Hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja (LTK-SAK) 26.1.1988

-Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä (LTK-SAK) 3.4.1989

-Koulutussopimus (liite 2)

3 § Työsuhteen alkaminen

1.Työsopimus tehdään kirjallisesti toisen osapuolen niin vaatiessa.

2.Työntekijälle on annettava työsopimuslain 2:4 §:n mukainen kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista, jolleivat ne käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat liitteenä olevan mallin mukaista kirjallista työsopimusta.

4.Koeaika määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaan.

5.Koeaikana voidaan työsopimus molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta.

6.Työntekijän palatessa kohtuullisessa ajassa aikaisemman työnantajan palvelukseen ja entisen kaltaiseen työhön koeaikaa ei sovelleta, ellei siihen ole erityistä syytä. (esim. edellisen työsuhteen lyhytaikaisuus)

7.Työnantaja tai tämän edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle lyhyesti alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa, kuka toimii työpaikan työntekijäin luottamusmiehenä ja missä luottamusmies on tavattavissa.

4 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus

Irtisanomisaika

1. Jollei muusta ole sovittu on työnantajan irtisanoessaan toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen noudatettava seuraavia työsuhteen kestoajasta riippuvia irtisanomisaikoja:

 

3. Työnantajan, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle noudattamatta jätetyltä irtisanomisajalta täysi palkka.

4.Työntekijän, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on korvattava työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaava määrä, jonka työn-antaja saa pidättää työntekijälle maksettavasta lopputilistä ottaen huomioon työsopimuslain 2 luvun 17 §:n määräykset.

5.Jos määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä jättää työnsä ennen so-vitun työkauden päättymistä, tulee hänen korvata työnantajalle täten aiheut-tamansa vahinko, kuitenkin enintään kahden viikon palkka tai jos laimin-lyödyn työkauden osa on tätä lyhempi, sen palkkaa vastaava määrä.

Työnantajan päätettyä määräaikaiseen työsuhteeseen otetun työntekijän työsuhteen ennen sovitun työkauden päättymistä määräytyy työnantajan va-hingonkorvausvelvollisuus työsopimuslain mukaan.

6.Mitä on todettu irtisanomisesta, ei sovelleta tapauksissa, joissa työsuhde voidaan lain tai tämän sopimuksen mukaan purkaa tai muutoin lopettaa irti-sanomisaikaa noudattamatta.

Lomautus

7.Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lo-mauttaa 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen, ellei paikallisesti 24 §:n mukaisesti ole sovittu lyhyemmästä ajasta.

8.Työnantajan todetessa lomautustarpeen neuvotellaan työpaikan luottamus-miehen ja työnantajan välillä lomautettavista työntekijöistä.

9.Lomautuksen ennakkoilmoituksen ja lomautusilmoituksen osalta noudate-taan työsopimuslain mukaista menettelyä.

10.Lomautus voidaan keskeyttää määräajaksi, jos työnantaja ja työntekijä näin keskenään sopivat. Keskeytyksen jälkeen lomautus jatkuu ilman uutta lomautusilmoitusaikaa.

5§ Palkkaus

Työntekijän palkka määräytyy oheisen palkkaliitteen (liite 1) mukaisesti.

6§ Palkanmaksu

1.Palkka maksetaan kerran kuukaudessa, ellei toisin sovita.

Pöytäkirjanmerkintä:

Työnantaja ilmoittaa palkanmaksuajan muuttumisesta hyvissä ajoin, mutta kuitenkin viimeistään 2 kuukautta ennen maksupäivän vaihtumista.

2.Palkka on maksettava viimeistään työsuhteen päättymistä seuraavana päivänä. Ellei tämä palkkahallinnollisista syitä ole mahdollista, on palkka maksettava viimeistään 10. kalenteripäivänä työsuhteen päättymisestä.

3.Tämän sopimuksen voimaan tullessa noudatettua palkanmaksukäytäntöä voidaan jatkaa.

4.Palkanmaksun yhteydessä työntekijän tulee saada laskelma siitä, mistä eristä palkka muodostuu sekä miltä ajanjaksolta se maksetaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Laskelmasta tulee ilmetä säännöllisen työajan palkka, eri lisät, sunnuntai-, ylityö- sekä mahdolliset muut korvaukset.

5.Työsuhteen alkaessa tai päättyessä kesken kalenterikuukautta lasketaan päiväpalkka jakamalla työntekijän kuukausipalkka luvulla 21.5.

6.Tuntipalkanjakaja on luku 161 käytettäessä työaikalain 7 §:n mukaista jaksotyöaikaa. Tuntipalkanjakaja on luku 172 käytettäessä työaikalain 5 §:n mukaista yleistyöaikaa ja viikkotyöajan ollessa 40 tuntia.

7.Tämän työehtosopimuksen 10 §:ssä mainittu korotettu palkka on suoritettava viimeistään kuukauden kuluessa asianomaisen työaikajakson päättymisestä lukien. Tasoittumisjaksoa käytettäessä maksamisesta voidaan sopia toisin.

Vaatimus saamatta jääneestä korvauksesta on tehtävä laissa säädetyssä ajassa.

7 § Työaika

Säännöllinen työaika golf-alalla määräytyy joko

•työaikalain 5 §:n (ns. yleistyöaika) mukaisesti tai

•työaikalain 7 §:n (jaksotyöaika) ja tämän työehtosopimuksen 7 § määräysten mukaisesti.

Työajan enimmäismäärän tarkastelujakso on enintään 12 kuukautta molemmissa työaikamuodoissa.

Säännöllinen työaika jaksotyössä

Jaksotyön säännöllinen työaika voidaan järjestää joko

•yhden viikon jaksossa, jolloin viikon työaika voi olla enintään 37,5 tuntia,

•kahden viikon jaksossa, jolloin kahden viikon työaika voi olla enintään 75 tuntia,

•kolmen viikon jaksossa, jolloin kolmen viikon työaika voi olla enintään 112,5 tuntia tai

•keskimääräisesti järjestettynä jaksotyönä, jolloin työajan tulee tasoittua enin-tään 52 viikossa työntekijän säännölliseen työaikaan, joka voi olla

- enintään 37,5/vko

- enintään 75 tuntia/ 2 viikkoa tai

- enintään 112,5 tuntia/ 3 viikkoa.

Työajan sijoittelun rajat jaksotyössä

Työviikko on keskimäärin enintään viisipäiväinen.

Työviikko alkaa maanantaina kello 00.00, ellei toisin ole sovittu.

Päivittäinen säännöllinen työaika on 4-12 tuntia, ellei työntekijän kanssa poik-keavasti toisin sovita.

Pysyvistä poikkeuksista neuvotellaan luottamusmiehen kanssa.

Mikäli varsinaisen työajan määrittely on käytännössä vaikeata esim. päivittäisen työajan jakautuessa useaan osaan, niin työnantaja ja työntekijä voivat sopia etukäteen kertakorvauksesta ja päivän työajan pituudesta. Jos työajasta ei ole sovittu, se voi olla enintään 8 tuntia.

Pöytäkirjamerkintä:

Kertakorvauksesta sopimisen ei tule johtaa siihen, että todellisesta työajasta maksettu palkka alittaa sovitun taulukkopalkan.

Työvuoroluettelon laatiminen jaksotyössä

Työvuoroluetteloon on merkittävä työvuorojen alkamis- ja päättymisajat mahdollisimman tarkasti.

Kutakin työaikajaksoa koskeva työvuoroluettelo on laadittava etukäteen ja on asetettava ilmoitustaululle tai muuhun vastaavaan paikkaan nähtäville vähintään viikkoa ennen sen alkamista.

Pöytäkirjamerkintä:

Työaikajaksolla tarkoitetaan yhtä, kahta tai kolmea viikkoa.

Työnantajan ja työntekijän kesken voidaan sopia siirrettäväksi työtunteja sekä viikon toinen vapaapäivä (ei viikkolepo) myöhemmillä jaksoilla annettavaksi ilman, että niillä on tällöin vaikutusta lisä- tai ylitöiden määrään.

Siirretyt tunnit ja vapaapäivät on annettava viimeistään 12 viikon kuluessa ko. työaikajakson alkamisesta lukien sekä niiden teettämisestä on pidettävä erillistä luetteloa. Tätä määräystä ei voi soveltaa tasoittumisjärjestelmää käytettäessä.

Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa vain työntekijän ja työnantajan suostumuk-sella, tai töiden järjestelyihin liittyvästä pakottavasta syystä, joka voi olla esim. sääolosuhteissa tapahtunut odottamaton muutos, tilauksen peruutus tms. Pa-kottava syy todetaan työpaikalla luottamusmiehen/henkilöstön edustajan ja työnantajan edustajan välillä.

Muutos ja se, kenen aloitteesta muutos suoritetaan, on merkittävä työvuoroluetteloon. Muutoksen kohdistuessa viikon vapaapäiviin, annetaan tilalle uusi vapaapäivä, ellei toisin ole sovittu.

Vuosilomaa annettaessa lyhenee jaksojen työaika täyttä lomaviikkoa kohden 37,5 tuntia. Annettaessa lomaa vajaina viikkoina lyhenee työaika samassa suhteessa.

Keskimääräisenä järjestetty jaksotyö

Jaksotyöaika voidaan myös järjestää keskimääräisenä siten, että työaika tasoitetaan enintään 52/51 viikon pituisena tasoittumiskautena

•yhden viikon jaksoa käytettäessä keskimäärin 37,5 tuntiin

•kahden viikon jaksoa käytettäessä keskimäärin 75 tuntiin

•kolmen viikon jaksoa käytettäessä keskimäärin 112,5 tuntiin

Keskimääräisesti järjestetyssä jaksotyössä yksittäisen jakson enimmäistyöaika voi olla:

•1-viikkoisjaksoa käytettäessä 50 tuntia

•2-viikkoisjaksoa käytettäessä 100 tuntia

•3-viikkoisjaksoa käytettäessä 150 tuntia

Keskimääräisen työajan käyttäminen edellyttää, että työnantaja laatii ohjeellisen työajan tasoittumissuunnitelman ennen tasoittumisjakson alkua. Tasoittumissuunnitelmassa suunnitellaan se, miten työntekijän työaika tasoittuu käytössä olevan tasoittumisjakson aikana säännölliseen työaikaan:

•1-viikkoisjaksoa käytettäessä 37,5 tuntiin

•2-viikkoisjaksoa käytettäessä 75 tuntiin

•3-viikkoisjaksoa käytettäessä 112,5 tuntiin.

Tasoittumissuunnitelmassa tulee ilmoittaa sen sisältämien työaikajaksojen arvioidut tuntimäärät.

Tasoittumissuunnitelmaa laadittaessa on siitä neuvoteltava luottamusmiehen kanssa.

Tasoittumissuunnitelma on pantava vähintään kahta viikkoa ennen sen voimaantuloa ilmoitustaululle tai muuhun vastaavaan paikkaan henkilöstön nähtäville.

Pöytäkirjamerkintä:

Tasoittumissuunnitelma on nimensä mukaisesti suunnitelma, joka voi muuttua tasoittumissuunnitelman kuluessa.

Tasoittumisjakson aikana vuosiloman, sairauden tai muun syyn vuoksi vajaaksi jäävän työaikajakson säännöllinen työaika on työstä poissaolopäivää kohden enintään keskimäärin 7 tuntia 30 minuuttia. Poissaoloajan tunnit tasoitetaan edellä mainittua ylittävältä osalta tasoittumiskauden seuraavilla työaikajaksoilla.

8§ Lepoajat

Vuorokausilepo ja lepoajat työvuoron aikana

Päivittäisten työvuorojen välinen lepoaika on järjestettävä vähintään 10 tunniksi.

Päivittäisen yhdenjaksoisen työajan ylittäessä kuusi tuntia, on työntekijälle annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana.

Työajan ylittäessä kymmenen tuntia lepoaika on vähintään tunti, joka voidaan jakaa kahteen osaan, ellei toisin sovita.

Lepoaikaa ei lueta työaikaan, jos työntekijä saa sinä aikana esteettömästi pois-tua työpaikalta.

Lepo- ja ruokailuajoista voidaan sopia toisin työpaikalla työnantajan edustajan ja luottamusmiehen välillä.

Työntekijälle on annettava yhdenjaksoinen vähintään 35 tunnin viikoittainen vapaa-aika kerran seitsemän päivän aikana. Se voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia seitsemän päivän ajanjakson aikana.

Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahdelle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitse-män päivän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

Keskimääräistä jaksotyöaikaa käytettäessä on työntekijälle annettava kutakin viisipäiväistä työviikkoa kohden kaksi vapaapäivää, joista toinen on viikkolepopäivä. Toinen vapaapäivistä voidaan antaa joko sen viikon aikana, miltä se on ansaittu tai yhdistäen se muihin vapaapäiviin kunkin työaikajakson (1, 2 tai 3 viikkoa) tai tasoittumisjakson kuluessa. Mikäli toinen vapaapäivistä annetaan sen viikon aikana, miltä se on ansaittu, se on mahdollisuuksien mukaan annettava viikkolepopäivään liittyen.

9§ Arkipyhät

Arkipyhät lyhentävät työaikaa. Edellytyksenä on, että työsuhde on kestänyt vähintään neljä kuukautta ennen arkipyhää ja että työntekijä on ollut työssä arki- pyhäviikolla.

Lyhennykseen on oikeutettu myös työntekijä, jolle ennen ko. arkipyhää voi-massa olevasta ja sitä edeltäneistä samaan työnantajaan olleista työsuhteista on kertynyt vähintään neljän kuukauden pituinen työsuhde, ja joka välittömästi ennen arkipyhää on ollut työsuhteessa vähintään kaksi viikkoa.

Tämä säännös tulee voimaan sopimuskauden alusta lukien ja sitä noudatetaan 1.2.2010 jälkeen alkaneisiin työsuhteisiin.

Lyhennys annetaan arkipyhän sisältämällä työaikajaksolla, kalenterivuoden loppuun mennessä tai käytettävän tasoittumiskauden aikana.

Tässä sopimuksessa tarkoitettuja arkipyhiä ovat pitkäperjantai, juhannuspäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä ja joulupäivä.

Työntekijän ollessa pois sellaisena arkipyhänä, joka ei lyhennä työaikaa, tasoitetaan näin tekemättä jäänyt työ arkipyhää edeltävien tai sitä seuraavien työaikajaksojen aikana. Tästä aiheutuva työajan pidennys ei aiheuta lisä- eikä ylityön muodostumista.

10§ Korotettu palkka

Noudatettaessa työaikalain 5 §:n mukaista yleistyöaikaa, korotettu palkka määräytyy työaikalain mukaan.

Työaikalain 7 §:n mukaista jaksotyöaikaa noudatettaessa korotettu palkka määräytyy työaikalain ja tämän työehtosopimuksen 10 § määräysten mukaisesti.

Lisätyö jaksotyössä

Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, joka tehdään työsopimuksen mukaisen työajan lisäksi, mutta joka ei ylitä 40 t/ vkoa tai 80 t/2 vkoa tai 120 t/3 vkoa kohden.

Lisätyön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta.

Lisätyöstä maksetaan kultakin tunnilta yksinkertainen tuntipalkka.

Ylityö jaksotyössä

Ylityötä on yhden/kahden/kolmen viikon jakson aikana 40/80/120 tunnin lisäksi tehty työ.

Ylityöksi ei lueta sitä työtä, minkä työntekijä suorittaa korvauksena siitä ajasta, jonka hän on ollut poissa työstä esimiehen luvalla.

Vajaan työaikajakson lisä- ja ylityö jaksotyössä, kun käytössä ei ole tasoittumisjärjestelmää

Ennen työvuorolistan laatimista tiedossa olleen sairauden tai muun syyn vuoksi vajaaksi jäävän työaikajakson lisä- ja ylityökorvaukseen oikeuttava aika tode-taan siten, että lasketaan, montako tuntia keskimääräinen työaika on työpäivien osalta 7 tuntia 30 minuuttia pitempi.

Sanotun tuntimäärän ylittävältä puolelta tunnilta maksetaan yksinkertainen tun-tipalkka. Työajan ylittäessä 8 tuntia maksetaan kahdelta ensimmäiseltä ylityö-tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Työaikajakson jäädessä vajaaksi sellaisen syyn vuoksi, joka ei ole ollut tiedossa työvuorolistaa laadittaessa, ei lisä- ja ylityökorvauksia suoriteta suunniteltujen työvuorojen osalta.

Tasoittumisjärjestelmän ylityö jaksotyössä

Yksittäinen jakso

Ylityö korvataan yksittäisellä jaksolla seuraavasti:

•Yhden viikon jaksoa käytettäessä 50 tuntia ylittävästä työstä 8 ensimmäistä tuntia 50 %:lla ja loput 100 %:lla korotetulla palkalla.

•Kahden viikon jaksoa käytettäessä 100 tuntia ylittävästä työstä 12 ensim-mäistä tuntia 50 %:lla ja loput 100 %:lla korotetulla palkalla.

•Kolmen viikon jaksoa käytettäessä 150 tuntia ylittävästä työstä 18 ensim-mäistä tuntia 50 %:lla ja loput 100 %:lla korotetulla palkalla.

Mikäli jaksokohtainen ylityö on korvattu rahana, ei näitä tunteja oteta huomioon tasoittumiskauden kokonaistuntimäärää laskettaessa.

Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumiskauden

Työnantajan päättäessä työntekijän työsuhteen ennen kuin tämän työaika on tasoittunut työaikasuunnitelman mukaisesti, maksetaan ylimenevät tunnit seu-raavasti:

Lasketaan, montako tuntia tehty työaika on kesken jääneenä ajanjaksona keskimäärin viikkoa kohti 40 tuntia pitempi. Näin lasketut tunnit korvataan 40 tuntiin saakka lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla ja 40 tunnin ylime-nevältä tunneilta siten, että puolet korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla ja puolet 100 %:lla korotetulla palkalla.

Työsuhteen päättyessä purkamiseen tai työntekijästä johtuvaan syyhyn, mak-setaan tässä pykälässä mainitut korvaukset yksinkertaisella tuntipalkalla tai ker-tynyt mahdollinen työtuntien alijäämä vähennetään työntekijän palkasta.

Tasoittumiskauden päättyminen

Mikäli tasoittumiskauden päättyessä on kertynyt työntekijästä johtuvaa alijää-mää, voidaan se vähentää työntekijän palkasta.

Tasoittumiskauden päättyessä mahdollinen ylijäämä korvataan siten, että lisä-työnä yksinkertaisella palkalla korvataan ne tunnit, jotka eivät keskimäärin ylitä 40 t/vkoa tai 80 t/2 vkoa tai 120 t/3vkoa kohden. Ylityötunneilta, jotka nousevat enintään 8/12/18 tuntiin yhden/kahden/kolmen viikon jaksoa kohden keskimää-rin maksetaan 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta keskimääräisiltä ylityö-tunneilta maksetaan 100 %:lla korotettu tuntipalkka.

Ylityön vaihtaminen vapaaseen

Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vapaa-aikaan sään-nöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin tämän pykälän säännöksiä ylityöstä maksettavasta korvauk-sesta.

Vapaa-aika on annettava ja otettava 4 kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä.

Vapaa-aika voidaan antaa ja ottaa myös 6 kuukauden kuluessa, mikäli työaika on järjestetty keskimääräisenä enintään 52/51 viikon ajalle.

Sunnuntaina ja muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä vapunpäivänä ja itsenäi-syyspäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu kokonaispalkka.

Vappu- sekä juhannusaattona tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu kokonaispalkka.

Vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan korvauksena 50 %:lla korotettu palkka.

11§ Varallaolo ja hälytysluonteinen työ

Varallaolosta ja siihen liittyvistä velvoitteista ja korvauksista sovitaan kirjallisesti.

Työnantajan kutsuun perustuvasta työajan ulkopuolella tapahtuneesta yrityksen toiminnalle välttämättömästä huolto- ja korjaustyöstä maksetaan työhön käytetyn ajan lisäksi hälytysrahaa, jonka suuruus määräytyy kutsun antamis-ajankohdan perusteella seuraavasti:

A.Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai työn-tekijän vapaapäivänä, mutta ennen klo 21.00, maksetaan yhden tunnin henkilökohtaista palkkaa vastaava korvaus.

B.Jos mainittu kutsu on annettu klo 21.00 ja klo 6.00 välisenä aikana, niin maksetaan kahden tunnin henkilökohtaista palkkaa vastaava korvaus.

12§ Esimiehen työaika

Esimiehen, jonka tehtävänä on itse järjestää työaikansa, on noudatettava tä-män työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä, ellei työnantaja muuta edellytä.

Esimies ei saa tehdä ylityötä ilman työnantajan suostumusta, ellei liiketoiminta sitä välttämättä edellytä. Tällöin ylityön tekemisestä on ilmoitettava työnanta-jalle heti, kun se on mahdollista.

13§ Vuosiloma

Vuosilomaedut määräytyvät vuosilomalain ja seuraavien määräysten mukai-sesti.

Loman pituus

1.Toistaiseksi voimassa olevissa ja yli vuoden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa loman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan.

2.Toistaiseksi voimassa olevassa yli vuoden kestäneessä työsuhteessa on vuosilomasta annettava vähintään yksi viikko kesälomakauden (2.5. – 30.9.) aikana, jollei toisin sovita.

3.Enintään vuoden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa voidaan sopia vuosilomalain mukaisen lomakorvauksen maksamisesta joko kuukausittain tai työsuhteen lopussa ottaen huomioon vuosilomalain määräykset oikeu-desta vapaaseen.

Pöytäkirjamerkintä:

Vuosilomalain 2 luvun 7 §:n lisäksi työssäolon veroisina päivinä pi-detään työehtosopimuksen mukaan palkallisia päiviä sekä Palve-lualojen ammattiliitto PAM ry:n hallinnon kokouksiin osallistumis-päiviä.

Lomapalkka

4.Vuosilomapalkka maksetaan yrityksen tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

5.Kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkka saadaan jakamalla kuukausi-palkka luvulla 25 ja kertomalla näin saatu lomapäivän palkka lomapäivien lukumäärällä.

6.Lomapalkka tasataan seuraavan palkanmaksun yhteydessä työntekijän todellista palkkaa vastaavaksi.

7.Tuntipalkkaisten työntekijöiden vuosilomapalkka ja -korvaus on lomanmää-räytymisvuoden ansiosta:

•9 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden

•11,5 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden

Lomanmääräytymisvuoden (1.4. - 31.3.) ansio muodostuu:

•työssäoloajan palkasta lukuun ottamatta hätä- ja ylityön ajalta maksettua korotusosaa

•poissaoloajalta maksetusta palkasta (vuosilomalaki 7.2 §:n kohdat 1-4 ja 7) laskennallisesta palkasta

Työssäoloajan palkkaan lisätään laskennallista palkkaa seuraavasti:

•sairausajalta maksetun palkan lisäksi yhteensä enintään 75 työpäivältä

•erityis-, äitiys-, isyys- ja vanhempainloman ajalta

•lomautusajalta enintään 30 työpäivältä lomautusta kohden

Laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetken tuntipalkan ja sovitun keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.

14 § Lomaltapaluuraha

2.Lomaltapaluuraha maksetaan vuosilomalain mukaan ansaittuja lomapäiviä vastaavasta lomapalkasta.

3.Lomaltapaluuraha maksetaan myös, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai sen päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työnantajan suostumuksella tai vuosilomalain 7 §:ssä mainittujen syiden ta-kia.

4.Näissä tapauksissa lomaltapaluuraha maksetaan työntekijän töihin paluuta seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

5.Lomaltapaluuraha maksetaan vuosilomapalkasta ja -korvauksesta työnteki-jän siirtyessä vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- tai yksilöl-liselle varhaiseläkkeelle.

6.Asevelvollisuutta ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittamasta palanneelle lomaltapaluuraha suoritetaan siitä vuosilomapalkasta ja/tai vuosilomakor-vauksesta, joka hänelle maksettiin palvelukseen lähtiessään.

7.Hoitovapaalla olevalle maksetaan lomaltapaluuraha edellyttäen, että hän palaa työhön lain tarkoittaman ennakkoilmoituksen tai siihen myöhemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti. Lomaltapaluuraha mak-setaan töihin paluuta seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

8.Paikallisesti voidaan 24 §:n mukaisesti sopia lomaltapaluurahan maksamis- ajankohdasta toisin sekä sopia myös sen antamisesta vapaana.

15 § Sairastuminen

Palkanmaksun edellytykset ja palkkajaksot

1.Työntekijälle, joka työnteon alettua estyy tekemästä työtä sairauden tai ta-paturman vuoksi, jota hän ei ole aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä huoli-mattomuudella, maksaa työnantaja työsuhteen jatkuessa palkkaa kultakin poissaololta seuraavasti:

 

Työsuhteen keston estämättä, työntekijä on oikeutettu vähintään neljän vii-kon palkalliseen jaksoon poissaolon johtuessa sellaisesta työtapaturmasta, jonka vakuutusyhtiö on katsonut olevan korvattavuuden piirissä.

Sairausajan palkka maksetaan jaksoon sisältyviltä työpäiviltä.

Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus

2.Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle työkyvyttö-myydestään sekä siitä, milloin sen arvioidaan päättyvän.

Mikäli työntekijä jättää ennen työvuoronsa alkua ilmoittamatta poissaolos-taan ilman perusteltua syytä, alkaa palkanmaksu ilmoittamisesta lukien.

Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodis-tus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Epidemialuonteisissa sairauksissa (esim. flunssa tai vatsatauti) työterveys-hoitajan tai terveydenhoitajan antama todistus katsotaan hyväksyttäväksi todistukseksi enintään kolme kalenteripäivää kestävän sairaustapauksen osalta, jos

-työntekijä ei ole pyynnöstä huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä ja on toimittanut tästä selvi-tyksen työnantajalle

-työnantaja ei ole järjestänyt lakisääteistä laajempaa ja lääkäripalvelut kattavaa työterveyshuoltoa

Sairauden jatkuessa tai uusiutuessa 30 päivän kuluessa edellisen työkyvyt-tömyysjakson päättymisestä tulee kuitenkin vaadittaessa esittää lääkärinto-distus.

Sairauden uusiutuminen

3.Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisestaan, lasketaan sairausajan palkkaan oikeuttava aika ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjakso. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin saman sairauden edellä tarkoitetulla tavalla uu-siutuessa vähintään sairaus vakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta.

Sairausajan palkan maksaminen

4.Työnantaja suorittaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle. Tällöin työn-antaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen saatuaan työnteki-jältä siihen tarvittavat selvitykset.

Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työn tekijästä johtuvasta syystä on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päi-värahana suorittamatta.

Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyt-tömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa kor-vausta lain perusteella tai sairausavustuskassalta, joka saa kannatusmak-sua työnantajalta taikka työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman va-kuutuksen perusteella.

Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista kor-vauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei enempää kuin maksamansa määrän.

Pöytäkirjamerkintä:

Takaisinperintä voi kohdistua KELA:n epäämään päivärahaan.

16 § Lääkärintarkastukset

Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa alla mainituissa tapauksissa. Määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tar-kastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen ja ettei tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella sekä että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.

1. Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työntekijä käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärintarkastuk-sessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentutkimuksessa. Tämä koskee myös lääkärin tutkimuksesta aiheutu-vaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua sekä tutkimusta sairaalassa.

Työntekijä käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärin tarkastuk-sessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:

-sairauden olennaisesti pahentuessa työntekijän on tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen

-krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.

-hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen ao. erikoisalan lääkärintarkastus, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi

-muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeel-linen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuo-lella

-syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttö-myys

Työntekijä käy lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömässä tarkastuksessa saadakseen äitiyspäivärahan sekä työso-pimuslain 4 luvun 8 §:ssä tarkoitetuissa tutkimuksissa.

3.Äkillinen hammassairaus

Äkillisen hammassairauden aiheuttaman hoitotoimenpiteen ajalta, jos ham-massairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyy-den, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoite-taan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

4.Lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työntekijä käy sellaisessa terveystarkastuksessa, jota tarkoitetaan lakisää-teistä työterveyshuoltoa koskevassa valtioneuvoston päätöksessä ja joka on hyväksytty työterveyshuollon suunnitelmassa.

Tämä koskee myös nuorten työntekijöiden suojelusta annetussa laissa tar-koitettuja tutkimuksia sekä niitä tartuntatautilain tai muun lain edellyttämiä tutkimuksia, joihin työnantaja lähettää työntekijän taikka jotka johtuvat työn-tekijän siirtymisestä yrityksen sisällä toisiin työtehtäviin.

5.Poissaolo muista syistä

Valtioneuvoston asetuksen 1339/2006 tarkoittamat rintasyöpäseulontatutkimukset ja kohdun kaulaosan syövän seulontatutkimukset.

17 § Tilapäiset poissaolot

1.Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkat-tomaan poissaoloon, joka johtuu perheessä sattuneesta äkillisestä sairaus-tapauksesta tai yhteiskunnallisesta luottamustehtävästä. Tällaisen poissa-olon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

2.Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.

1.Soveltamisohje:

Palkallinen poissaolo voi kestää 1 – 3 kalenteripäivää. Palkan mak-samisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että molem-mat huoltajat ovat ansiotyössä eikä toisella huoltajista ole ansio-työnsä ja työaikansa johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.

Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka ilman erillistä asu-musero- tai avioeropäätöstä pysyvästi on muuttanut asumaan eril-leen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on tosiasiallisesti estynyt osallistumasta lapsen hoitoon (esim. suorittamassa asevel-vollisuutta, reservin kertausharjoituksissa, asuu opiskelun vuoksi toisella paikkakunnalla, sairaalahoidossa, matkoilla).

Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin erikseen sitä pyydettäessä on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

Edellä olevan poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

Edellä oleva koskee myös yli 10-vuotiasta vammaista lasta, jos hoi-don järjestämisen tai hoidon tarpeellisuus sitä edellyttävät ja muut edellä olevat edellytykset täyttyvät.

2.Soveltamisohje:

Esteellisyyteen rinnastuu tilanne, jossa toinen huoltajista on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon työttömyysturvalain mukaiseen ja työttömyysturvaetuuksien edellytyksenä olevaan työllistymistä edistävään palveluun tai vastaavaan toimenpiteeseen osallistumi-sen vuoksi.

Lähiomaisella tarkoitetaan tässä vanhempia, iso- ja appivanhempia, lapsia, veljiä ja sisaria, avio- ja avopuolisoa, jonka kanssa eletään avioliiton omai-sessa olosuhteessa.

Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuuksia eikä ansiota vä-hennetä.

5.Asevelvollisen työntekijän osallistuminen asevelvollisten tai vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alentamista. Kutsuntaan liittyvän lääkärintarkastuksen aiheuttaman poissaolon osalta noudatetaan, mitä työntekijän oman sairauden toteamiseksi välttämättö-mästä lääkärintarkastuksesta 16 §:ssä on todettu.

6.Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reservipalkan erotus osallistumispäiviltä.

7.Edellä olevista poissaoloista on työntekijän ilmoitettava mahdollisimman pian työnantajalle sekä sovittava niistä työnantajan kanssa.

18 § Äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa

1.Työntekijän oikeus äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaaseen ja osittai-seen hoitovapaaseen määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2.Äitiys- tai adoptiovapaalle lähtevälle työntekijälle maksetaan 3 kuukaudelta peruspalkan ja sairausvakuutuslain äitiysrahan erotus, jos:

•työsuhde on keskeytyksettä kestänyt vähintään 12 kuukautta ennen va-paan alkua ja

•työntekijä palaa perhevapaalta työhön.

Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä äitiysrahan suuruu-desta.

Jos äitiysrahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai se maksetaan pienempänä kuin mihin työntekijällä olisi ollut sairausvakuutuslain mukaan oikeus, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee, sillä äitiysrahalla tai sen osalla, joka on jäänyt suorittamatta työntekijästä johtuvasta syystä.

Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta uudelta äitiysvapaalta, jos äitiysvapaa alkaa ennen kuin yksi vuosi on kulunut siitä, kun työntekijä on palannut takaisin työhön vähintään 6 kuukautta kestäneeltä palkattomalta vapaalta (ei koske perhevapaita).

Isyysvapaalle lähtevälle maksetaan 6 päivältä palkan ja sairausvakuutuslain isyysrahan erotus edellä esitetyn mukaan.

Mikäli työntekijä ei palaa työhön ko. vapaiden jälkeen saadaan hänelle mak-settu äitiys-, adoptio- tai isyysvapaalta maksettu palkka periä takaisin.

Muut perhevapaat ovat palkattomia.

3.Työntekijän ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys-, ja vanhempainvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

19§ Matkakustannusten korvaus

1.Työntekijälle, joka joutuu työnantajan määräyksestä matkustamaan, korva-taan syntyneet matkakustannukset yrityksen matkustusohjesäännön tai ve-rohallituksen päätöksen mukaisesti.

2.Päivärahaa ei makseta työntekijälle hänen osallistuessa työnantajan järjes-tämään yrityksen sisäiseen tai ao. ryhmittymän sisäiseen koulutustilaisuu-teen, jonka aikaisista ateriointi ym. kustannuksista työnantaja vastaa.

3.Toiselta paikkakunnalta tai yrityksen toimialueen ulkopuolelta tällaiseen koulutustilaisuuteen matkustavalle työntekijälle maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta päivärahaa.

20§ Työpaikkaruokailu

Työntekijälle on järjestettävä mahdollisuus ateriointiin, mikäli päivittäinen yhdenjaksoinen työaika ylittää kuusi tuntia. Mikäli työnantajalla on mahdollisuus järjestää ateriointi ja käytössään ateriointiin soveltuva tila, peritään työntekijältä aterioinnista enintään verotusarvon mukainen korvaus.

21§ Työturvallisuus ja suojavaatetus

Työnantajan tulee ottaa työturvallisuusmääräykset tarkoin huomioon.

Suojavaatetus

1.Työnantaja hankkii työntekijälle sääolosuhteiden ja töiden asettamat edelly-tykset huomioon ottaen tarpeellisen määrän suojavaatteita, jotka ovat työn-tekijän henkilökohtaisia niin kauan kuin työsuhde kestää.

2.Työnantaja järjestää mahdollisuuden suojavaatteiden huoltamiseen paikal-lisesti erikseen sovittavalla tavalla.

22 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmä henkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

23 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu

1.Mikäli yrityksen toimintaa harjoitetaan kahdessa tai useammassa toimipaikassa, voidaan luottamusmiehen asemasta valita pääluottamusmies edustamaan kaikkia sopimuksen piirissä olevia työntekijöitä.

2.Luottamus- ja pääluottamusmiehelle työajan ulkopuolella suoritetuista tehtävistä maksettava korvaus ja työstä vapautusajat lasketaan seuraavasti:

3.Laskenta- ja maksukausi on golfkentän toimintakausi, joka todetaan yhdessä luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Keskimääräinen työntekijöiden lukumäärä lasketaan täysien työssäolopäivien mukaan. Työntekijöiden lukumäärä arvioidaan etukäteen ennen kauden alkua.

1.5.2022 lukien:

Työntekijän hoitaessa sekä luottamusmies- että työsuojeluvaltuutetun tehtävää, palkkio on 1.5.2022 lukien 65,28 euroa / kk.

4.Työsuojeluvaltuutetun korvaukset maksetaan samoin perustein kuin luotta-musmiehelle.

24 § Paikallinen sopiminen

1.Tässä sopimuksessa mainittu paikallinen sopiminen tarkoittaa työnantajan tai hänen edustajansa ja työntekijöiden edustajan, tai milloin sellaista ei ole valittu, työnantajan ja työntekijän välistä sopimusta. Työntekijäin edustajan kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita tämä edustaa.

2.Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Sopi-mus tehdään kirjallisesti. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa.

25 § Ammattiyhdistyksen jäsenmaksut

Mikäli työntekijä antaa siihen valtuudet, perii työnantaja Palvelualojen ammat-tiliiton jäsenmaksut työnantajan palkanmaksun yhteydessä, ja antaa vuoden päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetystä summasta.

Perintämenettelyssä noudatetaan keskusjärjestöjen (LTK-SAK) välistä sopi-musta.

26 § Kokoontuminen työpaikalla

Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan Palvelualojen ammattiliiton re-kisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekun-nalla tai vastaavalla on mahdollisuus järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä. Kokous on pidettävä työajan ulkopuolella (ennen työ-ajan alkamista, ruokailutauolla tai välittömästi työajan päätyttyä). Kokouksen pi-täminen tapahtuu lisäksi seuraavin edellytyksin:

1.Kokouksen pidosta työpaikalla on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mah-dollista kolme päivää ennen aiottua kokousta.

2.Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka, ellei tällaista ole, on asiasta tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liiketoimintaa.

3.Kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vas-taavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luotta-mushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

4.Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton, sen alayhdistyksen ja asianomaisten keskusjärjes-töjen edustajia.

27 § Työtaistelutoimenpiteet

Kaikki toimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuu-dessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen ovat kielletyt.

28 § Neuvottelujärjestys

1.Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan ja työntekijän tai luottamus miehen välillä ja ellei yksimielisyyttä täten saavuteta, sopijapuolten kesken. Ellei yksimieli-syyttä näinkään saavuteta, riitakysymys voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

2.Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen ja toinen osapuoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuo-let allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltava asia.

Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka mo-lemmat allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat sekä molempien osapuolten kanta.

3.Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on pyrittävä aloittamaan viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi osapuoli on asiasta ilmoittanut.

4.Allekirjoittaneiden järjestöjen asiamiehillä on, sovittuaan tai ajoissa ilmoitet-tuaan siitä työnantajalle, oikeus käydä sopimuksen alaisella työpaikalla neu-vottelemassa työnantajan kanssa ja yhdessä työnantajan, hänen edusta-jansa tai työntekijäin luottamusmiehen kanssa käydä seuraamassa sopi-muksen soveltamista.

29 § Sopimuksen voimassaoloaika

1.Sopimus on voimassa 10.3.2022 – 31.1.2024 ja edelleen vuoden kerrallaan, ellei sitä jommaltakummalta puolen irtisanota kirjallisesti viimeistään kuu-kautta ennen sen päättymistä. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse so-pimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 15.12.2022 mennessä, voidaan sopimus irtisanoa päättymään 31.1.2023.

2.Irtisanomisen yhteydessä on jätettävä kirjallisesti yksilöidyt muutosesitykset. Muutoin irtisanominen on mitätön.

3.Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siihen saakka, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneeksi.

Helsingissä 10.3.2022

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

LIITE 1

GOLF-ALAN PALKAT

Työsuhteen alussa työntekijälle voidaan maksaa perehdytysajan palkkana 75 % kyseisen vaatimustason palkasta enintään kahden viikon ajan.

Kuukausipalkat on laskettu kertomalla tuntipalkka luvulla 161 työajan ollessa 37.5 tuntia / vko ja luvulla 172 työajan ollessa 40 tuntia / vko.

Em. minimipalkkoja korotetaan vähintään 5 %:lla, mikäli työntekijällä on työ-tehtävään liittyvä kenttämestari- tai kentänhoitajakoulutus.

•golfkentän avustavat hoitotehtävät

•koneiden käyttö ja perushuolto

•golfkentän vastaanotto-, toimisto- ja muut työtehtävät

Vaativuustaso A+

•kentänhoitajat ja puutarhurit

Vaativuustaso B, ammattitehtävät

•huoltomekaanikon ja vastaavan työt

•apulaiskenttämestarin tai vastaavat työt

•vaativat golfkentän vastaanotto-, toimisto- ja muut työtehtävät

Työvuoroluetteloon merkityiltä työvuoroilta, jotka sijoittuvat klo 23:00 – 05:00 väliselle ajalle, maksetaan yötyölisää, jonka suuruus sovitaan paikallisesti.

Edellä olevan lisäksi työntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaisen pätevyyden perusteella määräytyvää palkanlisää 2 – 30 %. Pätevyyden arvioinnissa otetaan huomioon mm. työntekijän koulutus, kokemus, ahkeruus, työtaito, yh-teistyökyky, palvelualttius ja erityisosaaminen. Henkilökohtaisen lisän määrän päättää työnantaja.

Peruskoulun, lukion ja muun kuin puutarha-alan ammatillisen oppilaitoksen oppilaalle sekä ensimmäistä kertaa golfkentälle työhön tulevalle harjoittelijalle maksetaan 70 % vaativuustaso A:n mukaisesta palkasta. Tätä palkkaa voidaan maksaa enintään kolmen kuukauden ajan saman työntekijän osalta.

Kenttämestareiden palkat sovitaan työsopimusosapuolten kesken.

PK-seutuun kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Siuntio.

LIITE 2

1§ Koulutustyöryhmä

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on olemassa golf-alan koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeää yhden edustajan.

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan.

Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

Hyväksymispäätöksiä tehdessään koulutustyöryhmän tulee kiinnittää huomiota siihen, että myös viikkoa lyhyempiä ja paikallisia kursseja hyväksytään korvaus-ten piiriin.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin tavoitteista, opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, koh-deryhmästä ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve.

Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata ope-tusta.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

2§ Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työn-tekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan työntekijälle siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, onko ky-symyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

3§ Yhteinen koulutus

Yhteistä koulutusta annetaan pääsääntöisesti työpaikkakohtaisesti. Yhteistä koulutusta on esimerkiksi yhteistoimintasopimuksen edellyttämä yhteinen kou-lutus, osallistumisjärjestelmiin liittyvä koulutus sekä työsuojelu yhteistyön kan-nalta tarpeelliset yritysten tai Työturvallisuuskeskuksen järjestämät perus- ja erikoiskurssit.

Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti työnantajan ja luottamusmiehen kesken tai muulla työpaikkakohtaisesti sovittavalla tavalla.

4§ Ammattiyhdistyskoulutus

1.Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Henkilöstön edustajille annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutustyöryhmässä hyväksytylle enintään 2 viikkoa kestävälle kurssille, mikäli kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta toiminnallista tai ta-loudellista haittaa yritykselle. Tällä perusteella kurssille osallistumista voi-daan siirtää enintään vuodella. Golfkentän aukioloaikana kursseille osallis-tuminen on mahdollista, mikäli siitä sovitaan työnantajan kanssa.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos yrityksessä/toimipaikassa tehdään koulutussuunnitelma, sovi-taan, että ay-koulutukseen osallistuminen tapahtuu koulutussuun-nitelman ja siihen liittyvän budjetin puitteissa.

Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan henkilöstön edustajalle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia hän ei voi kurssille lähteä.

Henkilöstön edustaja voi osallistua kurssille kerran vuodessa.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua, kuitenkin niin varhain, ettei voimassa olevaa työvuorolistaa tarvitse muuttaa.

Kun on kysymys pitemmästä kurssista, ilmoitus on tehtävä vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Liiton työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuu-tettuihin.

2.Korvaukset

Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu saavat osallistua koulutustyöryhmän hyväksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Luottamusmiehen osalta ansionmenetys korvataan enintään 2 viikon ajalta ja työsuojeluvaltuutetun osalta enintään 1 viikon ajalta. Edellytyksenä ansi-onmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtävään yrityksessä.

Pöytäkirjamerkintä:

Ansionmenetyksen korvaamisella tarkoitetaan ko. henkilön perus-palkan korvaamista. Tuntikohtaiset lisät eivät sisälly peruspalk-kaan. Kuukausikohtaiset lisät sisältyvät peruspalkkaan.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosi-loma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa kuten työehtosopimus.

Helsingissä 19. päivänä helmikuuta 2007

ERITYISPALVELUJEN TYÖNANTAJALIITTO ry

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM ry

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10, 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000

www.palta.fi

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Sitasaarenkatu 18 A,

PL 54, 00531 Helsinki

Puhelin 030 100 600

www.pam.fi